Arvio: Justice Leaguen kiistaton tähti on Wonder Woman – Gal Gadot pesee kirkkaasti Ben Affleckin Batmanin

Julkaistu:

Elokuva-arvio
Supersankarielokuvien tiukin taisto käydään sankareiden luonteenpiirteistä – eivätkä DC:n sankarit yllä Wonder Womanista ja The Flashista huolimatta vielä kilpailevan Marvelin tasolle, moittii elokuvakriitikko Taneli Topelius.
Isojen supersankarielokuvien keskinäisen kilpailun suurimmat taistot käydään nykyään sankareiden luonteenpiirteistä.

Mitä kiinnostavampia persoonia käsikirjoittajat, näyttelijät ja ohjaajat pystyvät erityiskyvyillä varustetuista jumalhahmoista ja heitä vastaan taistelevista huippuroistoista luomaan, sitä onnistuneempia ovat pääsääntöisesti olleet itse elokuvatkin.

Jättimäisten sankarispektaakkelien takavuosien valtit – eksoottiset kuvauspaikat, ällistyttävät digiluomukset ja massiiviset toimintakohtaukset – eivät riitä erottautumiseen aikana, jolloin supersankareista itsestään on tullut kaikkein kiehtovin erikoistehoste.


Antiikin taruston jumalten tavoin myös Justice League -seikkailun Batman, Wonder Woman, The Flash, Aquaman, Cyborg ja heti ensimmäisessä otoksessa muisteltu edesmennyt Superman ovat sekä luonnevioilla että ylväillä piirteillä varustettuja monisärmäisiä urhoja.

Vihollisten lisäksi he joutuvat painimaan omien heikkouksiensa ja epävarmuuksiensa kanssa.

Huono uutinen on, että Justice Leaguen monista komeista hetkistä huolimatta ohjaaja Zack Snyderin kaitsema DC:n sankariuniversumi häviää tämän persoonallisuustaiston vielä toistaiseksi kirkkaasti Marvelin vastaaville The Avengers -seikkailuille (2012, lue IS:n arvio & 2015, lue IS:n arvio) – siitäkin huolimatta, että niiden ohjaaja Joss Whedon kutsuttiin viimeistelemään Justice League, kun Snyder keväällä joutui perhetragedian jälkeen vetäytymään tuotannosta.


The Flash on riemastuttava hölösuu

Näyttävän sisääntulon Batman v Supermanissa (2016, lue IS:n arvio) tehnyt ja omalla seikkailullaan (lue IS:n arvio) kesäkuussa epäilijätkin vakuuttanut Wonder Woman on Justice Leaguen kiistaton tähti, joka pesee elokuvan miessankarit laudalta jo näyttelijä Gal Gadotin kirkasotsaisen olemuksen turvin.

Hänen tulkitsemansa Wonder Woman puhkuu itsevarmuutta ja uskoa oman asiansa oikeutukseen niin luontevasti, ettei se tarvitse pehmityksekseen Marvelin seikkailujen usein kylvämää itseironista latausta.

Varjoon jää jopa Ben Affleck, joka vielä Batman v Supermanissa tiristi näyttelemäänsä lepakkosankariin kiehtovan psykoottisia piirteitä harhaanjohdetusta kostajasta. Justice Leaguessa ne ovat liudentuneet itsesyytöksiksi, joita ilmaistessa Affleckin elekieli typistyy vähemmän kiehtovaksi murjottamiseksi.


Batmanin ohi ampaiseekin riemastuttavasti salamannopea The Flash, päämäärää etsivä nuori koltiainen, josta Ezra Miller työstää kärsimättömyydellään viihdyttävän verrattoman hölösuun.

Seikkailun tasapainoa ajatellen riittäisi, että Justice League etenisi näiden kolmen hyvin erilaisen hahmon varassa.


Roistohahmo on pohjanoteeraus

Ison kaartin muut hahmot eivät ole yhtä onnistuneita.

Ray Fisherin näyttelemä Victor eli Cyborg jää uusien voimiensa tuskaisuutta korostavasta taustatarinasta huolimatta vaisuksi. Jason Momoan esittämälle Aquamanille ei riitä ruuhkaisessa joukossa juuri muuta virkaa kuin sinänsä näyttävän lihaksiston esillepano.


Kaartin pohjanoteeraus on maapallon tavanomaista tuhoa havitteleva Steppenwolf-roisto, jolle kirjoitettujen latteuksien taakasta vahvan lateksi- ja digimeikin alle jätetyllä Ciarán Hindsilla ei ole mitään mahdollisuutta selvitä kuiville.

Roiston turvana olevien tuhoajarobottien lukuisa ja kasvoton armeija puolestaan tuo toimintakohtauksiin tarpeetonta monotonisuutta. Idea ei toimi yhtään paremmin nyt kuin aikoinaan ensimmäisen The Avengers -elokuvan loppukohtauksessa.

Hajanaisia ajatuksia johtajuudesta

Siinä missä Batman v Superman oli täynnä kritiikkiä absoluuttista valtaa ja supersankareiden itsevaltiutta kohtaan ja Wonder Woman peräänkuulutti sukupuolten välistä tasa-arvoa, Justice League on sanomaltaan paljon lempeämpi, ja samalla ponnettomampi.

Snyderin, Whedonin ja Chris Terrion laatima käsikirjoitus huutelee johtajuuden perään, mutta jättää Supermanin kuolemaa yhä surevat superkollegat haahuilemaan hajanaisten ajatustensa kanssa.

Vaikka sankarit joutuvat yhdistämään voimansa – ja harkitsemaan jopa tapoja elvyttää Supermankin takaisin elävien kirjoihin – heidän liittoutumisestaan puuttuu tahto, jotka antaisi yhteistyölle suuremman merkityksen.

Justice League saa kysymään, kannattaisiko DC:n porukan sittenkin vain tyytyä siihen, minkä hallitsevat toistaiseksi paremmin: sooloiluun.


DC Extended Universe -sarjan supersankarielokuvat

Man of Steel (2013, lue IS:n arvio)

Batman v Superman: Dawn of Justice (2016, lue IS:n arvio)

Suicide Squad (2016, lue IS:n arvio)

Wonder Woman (2017, lue IS:n arvio)

Justice League (2017)

Justice League

Ohjaus: Zack Snyder.

Pääosissa: Gal Gadot, Ben Affleck, Ezra Miller.

Juoni: Batman ja Wonder Woman kumppaneineen yrittävät estää maailman tuhoa havittelevan Steppenwolf-roiston aikeet.

Ensi-ilta: Keskiviikkona 15. marraskuuta 2017.

★★

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt