Näin Jane Fondasta tuli seksisymboli – strippaa avaruuspuvusta ilkosilleen

Julkaistu:

Jane Fonda
Eroottiseen sarjakuvaan perustuva tieteisseikkailu Barbarella kohotti Jane Fondan 1960-luvulla elokuvajumalattareksi. Tähti paljasti myöhemmin sairastaneensa kuvauksissa bulimiaa.
Kino: Barbarella, lauantaina 10.6. Teema & Fem klo 21.25

Joskus yksi kohtaus riittää tekemään elokuvasta klassikon – ja naisesta jumalattaren.

Vuonna 1937 syntynyt Jane Fonda oli 1960-luvun lopussa jo elokuvatähti, mutta tieteisseikkailu Barbarella (1968) teki hänestä seksisymbolin.

Ranskalaisen Jean-Claude Forestin luomaan eroottiseen sarjakuvaan perustuvan komedian alku näyttää yhä huimaavalta: Fonda strippaa avaruuspuvusta vähitellen ilkosilleen svengaavan 1960-luvun popin säestyksellä.

Hänen esittämänsä Barbarella esitellään Maan hallituksen agentiksi, jonka tehtävänä on etsiä käsiinsä ihmiskunnan tuhoavaa asetta kehittelevä tiedemies.


Hölmöjä hahmoja, kökkö juoni

Vaatimattomalla budjetilla toteutettu seikkailu sisälsi paljon muovisia lavasteita, hölmöjä hahmoja ja kökön juonen, jota Fondan ensimmäisen aviomiehen, elokuvan ohjaajan Roger Vadimin lisäksi oli työstämässä niin amerikkalainen satiirikko Terry Southern kuin lukuisia italialaisia käsikirjoittajiakin.

Barbarella etenee tutkimustensa aikana sängystä toiseen, kohtaa muun muassa Dildanoksi nimetyn vastarintajohtajan ja saa kyltymättömyydellään jopa kidutuslaitteeksi tarkoitetun orgasmikoneen hajoamaan.

Camp-asenteella tehty iloitteleva elokuva pyrki ottamaan kaiken irti sekä tähtenä verrattain tuoreen Fondan raikkaudesta että 1960-luvun vapautuneista asenteista.


Seksuaalisen vallankumouksen keskellä

Aika oli Barbarellan elokuvaseikkailuille otollinen. Vapaamielinen, seksiin mutkattomasti suhtautunut tieteiskomedia ilmestyi keskelle seksuaalista vallankumousta.

Playboy-lehti oli osaltaan pyrkinyt normalisoimaan alastomuutta jo vuodesta 1953 lähtien, mutta varsinaisen mullistuksen aiheutti 1960 markkinoille tullut e-pilleri, joka teki ehkäisystä helppoa ja varmaa.

Naisten vapautuva seksuaalisuus merkitsi moraaliasenteiden höllentymistä ja irtosuhteiden yleistymistä. Fonda oli noussut tähdeksi Lee Marvinin kanssa tekemästään lännenkomediasta Paukkurauta-Kati (1965) ja kasvattanut mainettaan komediassa Paljain jaloin puistossa (1967) Robert Redfordin kanssa. Fonda oli vartaloaan ja seksuaalisuuttaan häpeilemättömän, itsenäisen sankarittaren osaan täydellinen.

Fondan oma kokemus kuvauksista oli hieman toinen: elämäkerrassaan hän kertoi sairastaneensa kuvausten aikana bulimiaa ja olleensa tuolloin hyvin epävarma omasta kehostaan ja ulkonäöstään.


Uusi Barbarella-sarjakuva kehitteillä

Pöhkön elokuvan mainetta on myöhemmin kuitenkin kasvattanut Fondan rinnakkainen ura poliittisena aktivistina ja feministinä.

– Kun minulle selvisi, mitä Vietnamissa oli todella tapahtumassa, en välittänyt siitä, saisinko töitä enää koskaan; harkitsin jopa näyttelemisen lopettamista ryhtyäkseni kokopäiväiseksi aktivistiksi, Fonda kertoi 1960-luvun lopun tunnoistaan tänä keväänä The Edit -verkkolehden haastattelussa.


Forestin sarjakuvasta ja Vadimin elokuvasta on yritetty kehitellä uusia sovituksia liki 50 vuoden ajan, toistaiseksi tuloksetta. Barbarellan toinen tuleminen on kuitenkin lähellä: amerikkalainen Dynamite Comics on ilmoittanut julkaisevansa intergalaktisen naisagentin uusia sarjakuvaseikkailuja vielä tänä vuonna.

Barbarellan ohjaaja Roger Vadim

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt