TV & elokuvat

IS arvioi Aki Kaurismäen uutuuden: Toivon tuolla puolen on epätasainen ja tyyliltään hajanainen

Julkaistu:

Elokuva-arvio
Heikkouksineenkin Toivon tuolla puolen on Aki Kaurismäen paras elokuva sitten Cannesissa palkitun Mies vailla menneisyyttä -elokuvan, arvioi elokuvakriitikko Tarmo Poussu.
Kuusi vuotta on vierähtänyt Aki Kaurismäen edellisestä elokuvasta, Le Havresta. Eipä sitä hänen uudesta elokuvastaan huomaa. Ajankohtaiseen pakolaisteemaan – Le Havren tavoin, mutta huomattavasti sitä terävämmin – tarttuva Toivon tuolla puolen kantaa kaikkia Kaurismäen tuttuja tyylipiirteitä.

Tallella ovat pelkistetty visuaalisuus, vähäpuheiset henkilöt ja paikoin absurdi huumori. Unohtamatta rakkaudella kuvattuja musiikkinumeroita, joista tällä kertaa vastaavat Tuomari Nurmio, Ismo Haavisto, Marko Haavisto & Poutahaukat sekä Harri Marstio ja Antero Jakoila.

Toivon tuolla puolen kertoo rinnan kahta tarinaa, jotka risteytyvät vähän ennen leffan puoliväliä. Vakavampi tarina kertoo Khaledista (Sherwan Haji), syyrialaisesta pakolaisesta, joka saapuu Helsinkiin rahtilaivaan piiloutuneena ja anoo turvapaikkaa, mutta saa viranomaisten taholta kylmää kohtelua.

Toisessa tarinassa eronnut kauppamatkustaja Wikström (Sakari Kuosmanen) perustaa ravintolan ja korjaa lopulta lakia pakoilevan Khaledin hoiviinsa. Tässä tarinassa, joka paikoin tuntuu Kauas pilvet karkaavat -elokuvan (1996) toisinnolta, Kaurismäki päästää lakonisen huumorinsa valloilleen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Khaledista ja hänen pakolaistovereistaan kertovat jaksot ovat parasta Kaurismäkeä pariin vuosikymmeneen. Lyhyin mutta osuvin vedoin ne hahmottavat pimeään ja pohjoiseen maahan saapuvan pakolaisen tunnot toivosta hämmennykseen ja epätoivoon.


Wikströmin edesottamuksista ja hänen ravintolansa arjesta kertovat jaksot ovat absurdeine käänteineen ja vitsikkäine sutkauksineen kuin toisesta elokuvasta. Paikoin ne tuntuvat vain ärsyttäviltä lisäkkeiltä Khaledin tarinaan.

Onkin pakko ihmetellä, miksi Wikströmin hahmolle on annettu elokuvassa niin paljon tilaa. Eikö Kaurismäki luottanut pelkän pakolaistarinan vetovoimaan? Joka tapauksessa tuloksena on epätasainen, rakenteeltaan ontuva ja tyyliltään hajanainen elokuva.

Heikkouksineenkin Toivon tuolla puolen on Aki Kaurismäen paras elokuva sitten Cannesissa palkitun Mies vailla menneisyyttä -elokuvan. Parhaissa jaksoissaan se palauttaa liian kauas nostalgisiin unelmamaailmoihinsa ajautuneen ohjaajan takaisin todellisuuteen säilyttäen silti hänen persoonallisen tyylinsä.

Sherwan Haji on elokuvan pääosassa erinomainen. Hyvin pienin keinoin hän onnistuu tekemään Khaledista uskottavan, koskettavan ja kokonaisen ihmisen. Jo hänen surumielisessä mutta päättäväisessä katseessaan on jotain aseistariisuvaa.

Elokuvan pikkurooleissa nähdään muiden muassa Kaija Pakarinen, Kati Outinen, Sulevi Peltola, Taneli Mäkelä, Milka Ahlroth, Ville Virtanen, Elina Knihtilä, Tommi Korpela ja Jörn Donner.

Toivon tuolla puolen

Ohjaus: Aki Kaurismäki.

Pääosissa: Sherwan Haji, Sakari Kuosmanen, Ilkka Koivula.

Juoni: Syyrialaisen pakolaisen ja suomalaisen ravintolanpitäjän tiet kohtaavat.

IS-arvio: ★★★½

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt