Kommentti: Bodom-elokuvan aihe on liian herkkä, jotta se voisi tarjota tyydyttävän lopputuloksen - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Bodom-elokuvan aihe on liian herkkä, jotta se voisi tarjota tyydyttävän lopputuloksen

Tuore Bodom-elokuva kiinnostaa yleisöä, mutta sen aihe saattaa rajata liikaa oivallisen fiktiivisen elämyksen rakentamista.

3.8.2016 18:14

Taneli Mustosen ohjaama kauhuelokuva Bodom tulee ensi-iltaan Suomessa 19. elokuuta. Elokuvassa neljä nuorta viettää mystisen yön Bodominjärvellä, tarkoituksenaan luoda rekonstruktio vuoden 1960 kohtalokkaasta, kesäkuisesta yöstä. Tapahtumien kulku yön aikana on lopulta hallitsematon.

Bodominjärven ratkaisemattomat murhat ovat yksi Suomen rikoshistorian pysäyttävimmistä tapauksista. Raa’at murhat ovat herättäneet kiinnostusta myös kansainvälisellä tasolla. Kun murhatutkinta aloitettiin uudestaan vuonna 2004 ja sitä käsiteltiin käräjäoikeudessa vuonna 2005, aiheesta kirjoitettiin seikkaperäisesti esimerkiksi maineikkaassa The Guardian -brittilehdessä. Lehdessä kerrottiin, että ratkaisematon mysteeri on vainonnut suomalaisia jo vuosikymmeniä.

Yli kymmenen vuotta myöhemmin vaikuttaa edelleen siltä, että aihe kiinnostaa suomalaisia. Bodomin murhista on tehty jo aiemmin elokuva, vuonna 2006 ilmestynyt Bodomin legenda, mutta kysyntää vaikuttaisi edelleen riittävän.

Toinen kysymys on, kaipaako aiheesta kiinnostunut yleisö kauhufiktiota Bodomista vai pikemminkin ratkaisua mysteerille. Elokuvaan sisältyy paineita, jotka liittyvät tiukasti siihen, että uteliaat katsojat kaipaavat vielä lisää teorioita Bodominjärven murhaillan tapahtumankulkuun. Ikään kuin fiktion keinoilla voitaisiin tuoda esiin teoria, joka voisikin oikeasti pitää paikkansa.

Elokuvan katsoneena voi helposti luvata, että Bodom-elokuva ei tarjoa minkäänlaisia ratkaisuja mysteerille. Se pikemminkin sekoittaa hämmentävästi yhteen useita teorioita ja pyrkii loppuun asti välttämään ottamasta kantaa siihen, kuka kammottavat rikokset oikeasti teki.

Välttely on ymmärrettävää ja ennalta odotettavissa, sillä aihe on edelleen 56 vuoden jälkeen herkkä. Tähän vaikuttaa osaltaan sekin, että yksi neljästä nuoresta, syyttömäksi vuonna 2005 todettu Nils Gustafsson on edelleen hengissä. Aiheen herkkyys ei kuitenkaan muuta sitä, mitä elokuvayleisö janoaa kokemukseltaan.

Onkin ohjaajalta iso riski kajota selvittämättömiin, runsasta julkisuutta saaneisiin murhiin, joiden synkkyyttä on vaikeaa sanoin tai edes elävän kuvan avulla kuvailla. Bodom-aihe toki herättää edelleen kiinnostusta, mutta on eri asia, onko se ainakaan vielä hedelmällinen alusta onnistuneelle kauhufiktiolle.

Mustonen kiisti haastattelussa sen, että aiheen herkkyys olisi vaikuttanut taiteelliseen lopputulokseen. Sitä on vaikea uskoa. Kauhukokemus olisi ollut pelottavampi, jos tekijä olisi löytynyt nuorisonelikon sisältä.

Bodomin murhat ovat kuvitteellisella tasolla kuin Agatha Christien klassikkoteos Eikä yksikään pelastunut (1939). Ulkopuolista tekijää epäillään, mutta kaikkein pelottavinta olisi, jos tekijä olisikin joku pienen joukon sisältä. Vaikka teos on fiktiivinen, sen aiheen tausta ei anna mahdollisuutta näin aukottomaan loppuratkaisuun.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?