Zootropolis – eläinten kaupunki on parasta Disneytä sitten Frozenin – lue IS:n arvio animaatioseikkailusta - TV & elokuvat - Ilta-Sanomat

Parasta Disneytä sitten Frozenin – lue IS:n arvio animaatioseikkailusta Zootropolis – eläinten kaupunki

Disney palaa – kahden vuosikymmenen jälkeen – animoitujen eläinseikkailujen kuninkaaksi. Ajankohtainen tarina käsittelee ennakkoluuloja ja syrjintää.

Poliisityön hillitön arki: nopeita tuloksia odottava Judy-pupu ja kaupungin metkut tunteva Nick-kettu tuskastuvat onkiessaan tietoja laiskiaiselta.

4.3.2016 12:01

Zootropolis – eläinten kaupunki on yhtiön oman animaatiopajan ensimmäinen pelkkien eläinhahmojen ympärille kehittelemä täysosuma sitten uraauurtavan Leijonakuninkaan (1994). Se on myös parasta, mitä Disneyllä on piirretty prinsessasadut uuteen uskoon laittaneen Frozen – huurteisen seikkailun (2013) jälkeen.

Zootropoliksen tyyli tosin muistuttaa Bambin (1942) ja Viidakkokirjan (1967) kaltaisia Disneyn omia eläinklassikkoja vain viitteellisesti. Sitäkin enemmän esikuvana näyttävät olleen kilpailijoiden tekemät kaupunkiseikkailut, erityisesti Dreamworksin riemukas Madagascar-sarja (2005–2014), jonka hauskat, mutta näsäviisaat päähenkilöt Zootropolis pesee vielä ihastuttavammilla ja nenäkkäämmillä eläinhahmoillaan.

Nykyajasta kertoo, että Zootropoliksessa viidakko ja jäätikkö ovat vain New Yorkin kaltaisen jättiläiskaupungin kaupunginosia.

Sankari on kaikkien aliarvioima pienikokoinen tyttöpupu, joka päättäväisyytensä ansiosta saa pestin suurkaupungin ensimmäisenä kanikonstaapelina.

Alkuperäisversiossa Judy-pupulle on antanut äänensä Ginnifer Goodwin. Suomalaisessa jälkiäänityksessä ihastuttaa Iina Kuustonen.

Äärimmäisen iso aihe: syrjintä

Eddie Murphyn ja Nick Nolten varassa kulkenutta toimintakomediaa 48 tuntia (1982) nokkelasti versioiden kokematon Judy-pupu nappaa avukseen suulaan katuhuijarin, kaikki niksit tuntevan Nick-ketun.

Hyväntahtoisen ja naiivin optimismin sekä kyynisen elämänkokemuksen törmääminen synnyttää herkullisen jännitteen, jota itse tarinakin heijastelee.

Vauhdikkaan elokuvan aihe on äärimmäisen iso ja tärkeä: syrjintä. Vaikka kaikki eläimet elävät Zootropoliksessa rinta rinnan biologiset saalistusviettinsä karistaneina, petoeläimiksi syntyneet kärsivät silti muiden ennakkoluuloista.

Kadonneita eläimiä etsivän Judyn suurin oppitunti komeasti animoiduissa maisemissa etenevien tutkimustensa kuluessa onkin yleistysten tekemisen vaarallisuus. Kaikkia on kohdeltava omien tekojensa, ei rotunsa tai taustansa mukaan.

Zootropoliksen usein vaihtuvat maisemat on toteutettu äärimmäisen huolellisesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?