Bobcat Goldthwhaitin ohjaama särmikäs independent-filmi latelee madonluvut amerikkalaiselle televisiotarjonnalle, josta elokuvan mukaan on käytännössä tullut amerikkalaisen kulttuurin korvike. Erityisesti isän kädestä saavat tosi-tv:n lukuisat laulukilpailut ja julkkisperheiden edesottamuksia seuraavat reality-sarjat, jotka joko ilkeilevät osallistujien kustannuksella tai esittävät päähenkilönsä hemmoteltujen kakaroiden pillin mukaan säpsähtelevinä luusereina.
Bill Murrayn pikkuveli Joel Murray näyttelee oivallisesti kaikkeen tähän kyllästynyttä jokamiestä Frankiä, joka omien vastoinkäymistensä kasautumisen jälkeen naksahtaa ja lähtee ase kädessä lahtaamaan kulttuurin rappiosta pahimmin vastuussa olevia synnintekijöitä.
Nämä ajatukset eivät sinänsä ole kaukana suomalaisten kouluampujien umpisynkistä mielenmaisemista, mutta Poliisiopisto-komedioiden kimeä-äänisenä koomikkona tunnettu Goldthwait lataa filmiinsä niin paljon kärjistyksiä ja mustaan huumoriin kiedottuja kevennyksiä, että hänen kriittinen näkökulmansa vie voiton.
Goldthwhaitin otteessa on myös ripaus dokumenttiohjaaja Michael Mooren töistä tuttua saarnaavaa populismia. Frankin toimia säestää viihdyttävä, teräväreunainen monologi, jolla hän purkaa sivistyksen ja kohteliaisuuden katoamisesta kumpuavaa turhautumistaan.
Mukaan tarrautuvaa Roxy-tyttöä näyttelee pirteä Tara Lynne Barr, joka saa toimia sekä Frankin ajatusmaailmaa avaavana kyselijänä että tämän arkisen olemuksen sähäkkänä vastapainona. Bonnien ja Clyden platoniselta muunnelmalta maistuva kaksikko ei voi välttyä päätymästä lopulta umpikujaan, mutta matka sinne on ajatuksia herättävä, paikoin oivaltava ja parhaimmillaan viiltävän hauska.
Katso elokuvan traileri täältä.