TV & elokuvat

Lue IS:n arvio elokuvasta Kotirauha

Julkaistu:

Näin IS arvioi Aleksi Mäkelän uutuuselokuvan Kotirauha.
Samuli Edelmannin näyttelemä perheenisä Sami Luoto pelästyttää pankinjohtajan (Taisto Oksanen).

Suomalaisen nykyelokuvan kaupallisesti menestynein ohjaaja Aleksi Mäkelä on tehnyt tähänastisen uransa vakavimman elokuvan. Kotirauha on tuima draama perheellisestä yrittäjästä (Samuli Edelmann), joka salaa taloudelliset vaikeutensa vaimoltaan (Katariina Kaitue) ja ajautuu yhä epätoivoisempaan tilanteeseen.

Marko Leinon omasta romaanistaan kirjoittama elokuva alkaa päähenkilö Sami Luodon itsemurhaan viittaavalla kohtauksella ja siirtyy sitten kymmenen viikkoa ajassa taaksepäin keriäkseen auki alkutilanteeseen johtaneet tapahtumat. Sinänsä toimiva rakenne kompastelee alun turhiin välähdyksiin tarinan käännekohdista ja läpi elokuvan toistuviin väliotsikoihin, jotka vain etäännyttävät tarinasta.

Kangertelevan alun jälkeen Kotirauha kasvaa varsin sujuvaksi draamaksi suomalaisen miehen ahdingosta, kun perinteinen rooli perheen elättäjänä alkaa uhkaavasti rapautua. Edelmann tulkitsee vaikuttavan vähäeleisesti päähenkilön kasvavan epätoivon, jota syventää kyvyttömyys tunnustaa omaa heikkoutta muille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös Katariina Kaitue on erinomainen vaimona, jonka huoli miehensä liiketoimista vaihtuu totuuden paljastuttua petetyn sokeaan raivoon.

Elokuvan kolmas tukipilari on Tommi Korpelan jäyhästi esittämä duunari, jonka traaginen kohtalo kietoutuu peruuttamattomasti yhteen päähenkilön kanssa.

Ihan loppuun saakka elokuvan ote ei valitettavasti pidä. Kaupallisen menestyksen tavoittelu lienee sanellut sen tekijöille tarpeen onnelliseen loppuun. Siinä ei olisi mitään vikaa, ellei se tapahtuisi liian helppohintaisesti kaikki ongelmat kerralla ratkaisten.

Sitä paitsi tarinaan, jossa päähenkilön suurin ongelma on rahan puute, toivoisi omaperäisempää ratkaisua kuin rahan saaminen.


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt