FBI:n huippu­ammattilaisten opissa ollut Helena Åhman paljastaa: Nämä ovat suomalaisten vahvuudet tiukoissa tilanteissa

Turku

Jos tehtävänä olisi vääntää kättä kurssikavereiden kanssa ja kerätä voitoilla mahdollisimman paljon pisteitä, miten toimisit?

Tämä oli yksi harjoituksista, johon työpsykologian tohtori (TkT), tietokirjailija ja kouluttaja, nyt myös työelämäprofessoriksi ryhtynyt Helena Åhman törmäsi opiskellessaan neuvottelua ja sovittelua muun muassa Harvardissa ja Lontoossa.

Siihen myös kiteytyy se, mistä Åhmanin lempilapsessa, keskusteluälykkyydessä on lopulta kyse:

– Keskusteluälykkyys on sitä, miten vaativissa keskusteluissa ja neuvotteluissa pääsee eteenpäin tavalla, joka ei aseta turhaa vastakkainasettelua, hän määrittelee.

Jokainen meistä neuvottelee jatkuvasti: parisuhteessa, harrastuksissa, töissä. Aihe voi olla se, kumpi tekee ruokaa ja kumpi käyttää koiran tai se, mihin miljardi euroa käytetään. Ja kaikkea siltä väliltä.

– Vaikka olisin puhumassa johtajille, melkein joka kerta joku on kertonut miettineensä samalla, miten toimii toisessa tilanteessa, vaikka teinin kanssa kotona. Jokainen meistä on keskustellut, neuvotellut ja joutunut konfliktiin. Iästä ja tittelistä riippumatta.

Helena on tutkinut ihmismieltä ja sen johtamista yli kolme vuosikymmentä. Hän kertoo saavansa edelleen uusia oivalluksia. Kuva: Tatu Lertola

Åhman haaveili opiskeluaikana toimittajan ammatista mutta valmistui luokanopettajaksi. Hän on tehnyt niitä hommia viisi päivää sijaisena. Opiskeluaikaiset työt HR-osastolla avasivat kiinnostuksen jatkaa ihmismieleen tutustumista erilaisissa organisaatioissa. Se kiinnostus on pysynyt tähän päivään asti.

– Kun aloin tehdä väitöskirjaa oman mielen johtamisesta, Googlesta ei löytynyt haulla mitään. Nythän ihmismielestä puhutaan tosi paljon, mutta silloin oman mielen johtaminen ei ollut valtavirtaa, vaikka näitä asioita on tehty monissa ympäristöissä tosi kauan. 1800-luvun lähteistäkin löytyy ihmismielen jaottelu ajatteluun, tunteisiin ja tekemiseen tai tahtoon.

Åhman on osallistunut useamman korkean profiilin panttivankineuvottelijan luennolle. Hän on hyvä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos vain uskaltaa kysyä.

– Kiinnostukseni lähti entisen panttivankineuvottelijan George Kohlrieserin kirjasta, jonka myös CMI:n (Martti Ahtisaaren konfliktinratkaisujärjestö) silloinen toiminnanjohtaja, edesmennyt Tuija Talvitie oli lukenut. Lähetimme hänelle viestin, että voimmeko tulla haastattelemaan häntä. Hän vastasi, että tulkaa muutamaksi päiväksi hänen vieraakseen. Hänellä oli tosi kallis kurssi, jonne tuli porukkaa ympäri maailman, ja me istuimme siellä ilmaiseksi, Åhman kertoo.

– Silloin tajusin, että mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos ehdottaa jotain. Joku sanoo ei? Kun ihmisten kanssa juttelee, avautuu mahdollisuuksia.

Joskus Åhman on osunut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Vuonna 2014 hän piti sapattivapaata opiskellakseen valokuvausta New Yorkissa. Hän päätti unohtaa kaikki työasiat mutta tarttui kuitenkin FBI:n entisen panttivankineuvottelijan Chris Vossin kirjaan.

– Aloin selvittää, pääsisikö häntä jotenkin kuuntelemaan. Juuri silloin sattui olemaan ensimmäinen hänen kurssinsa, johon pääsi muitakin kuin alan ammattilaisia.

Marraskuussa Åhman oli New Yorkissa tapahtumassa, joka pidettiin museoksi muutetulla lentotukialuksella. Unstoppable women leadership symposiumissa oli mukana muun muassa kaksi naisastronauttia ja Nasan entinen johtaja.

– Satuimme menemään sinne ystäväni kanssa hyvissä ajoin, jolloin siellä oli paikalla vain esiintyjiä. Pääsimme juttelemaan heidän kanssaan rennosti.

Uuden oppiminen ei ole ainoa syy, miksi Åhman haluaa käydä Suomen rajojen ulkopuolella.

– Haluan käydä tsekkaamassa maailmalla, pärjääkö siellä suomalaisella osaamisella. Kyllä pärjää. Mutta ihan yhtä arvokkaita asioita olen oppinut Suomessa vaikka sairaalakoulun opettajilta tai taiteilijoilta.

– Tiettyjä yhteneväisyyksiä suomalaisista on löydettävissä. Uskon vahvuutemme olevan, että meillä ei ole niin vahvoja hierarkioita kuin monessa muussa maassa. Meillä on hyvin demokraattinen yhteiskunta ja tietynlaista suoruutta, rehellisyyttä ja erilaisten ihmisten kunnioittamista. Kenties myös suomalaista sisua, ettei heti anneta periksi. Me vain olemme aika vaatimattomia.

”Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos ehdottaa jotain. Joku sanoo ei?”, Åhman kysyy. Kuva: Tatu Lertola

Juuri vaatimattomuus on yhdistänyt niitä ammattilaisia, joita Åhman on urallaan kohdannut.

– Heillä on tietynlaista oppimisen nöyryyttä ja toisten ihmisten kunnioitusta. Jos menee ylimielisenä, se tyssää jossain vaiheessa. Me olemme kaikki tavallisia ihmisiä, mutta polut ovat erilaisia. Asiat eivät mene aina niin kuin haluaa, mutta ero on siinä, miten takaiskut käsittelee, hakeeko vaihtoehtoja ja ratkaisuja ja miten pääsee eteenpäin.

– Kaikki ei silti ole itsestä kiinni; joku saa heti lapsuudessa kannustavamman ympäristön ja mahdollisuuksia.

Aina ei tarvitse mennä kauas, sillä Åhman on istunut myös Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Martti Ahtisaaren toimistolla haastatellessaan tätä kirjaansa.

– Hän oli kiinnostunut ja läsnä, eikä hänellä ollut kiire. Hän kertoi inhonneensa konflikteja nuorena. Hän ei pitänyt siitä, että joku riitelee, mikä oli tosi mielenkiintoista.

– Hän sanoi, että ”kun lähtee ratkomaan asioita, on katsottava, onko asia valmis ratkaistavaksi, ovatko ihmiset valmiina ratkaisemaan sitä ja olenko minä oikea ihminen auttamaan siinä. Joskus vastaus on en.” Se oli vaikuttavaa.

Vuosina 1994–2000 Suomen presidenttinä toiminut Martti Ahtisaari on yksi maailman tunnetuimpia rauhanvälittäjiä. Hänet palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla 2008. Kuvassa hän on Etelä-Afrikan presidentin Nelson Mandelan kanssa. Kuva: Mike Hutchings

Åhman sai taannoin julkisuutta myös työnsä ulkopuolisista asioista, kun muusikko Tommi Läntinen esitteli hänet seurustelukumppaninaan. Alkuvuodesta 2021 yhdessä ollut pariskunta on kuitenkin pitänyt sen jälkeen matalaa profiilia.

He ovat kieltäytyneet kaikista haastattelupyynnöistä, joita on ollut paljon.

– Ainakin toistaiseksi se myös pysyy niin, Åhman sanoo.

Lue lisää: Tommi Läntinen esittelee uuden rakkaansa – seurustelee tunnetun psykologin kanssa

Sen sijaan uudesta projektistaan Åhman puhuu mielellään. Hän on aloittanut vuoden alussa Turun kauppakorkeakoulussa Suomen ensimmäisenä keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessorina. Ensimmäiset luentonsa hän pitää maaliskuussa.

– Olen itse myös oppimassa yliopistolla. Nuoret ovat erittäin hyviä kyseenalaistamaan, kun heillä ei ole vielä vakiintuneita ajatuksia. Odotan innolla sitä ja yhdistän luennoilla tiedettä, taidetta ja arjen tarinoita.

Åhman on ollut kolme vuotta vapaaehtoisena Mieli ry:n kriisipuhelimessa. Hän on huomannut, että ihmisten ahdistus, erityisesti nuorten, on lisääntynyt.

– Koen auttamisen tosi merkitykselliseksi, ja se on minulle hyvää harjoittelua vaativista keskustelutilanteista. Toivon, että saisin luennoillani tuoda toivoa opiskelijoille, sillä myös he ahdistuvat.

Nuoret kysyvät usein Åhmanilta, mitä kannattaisi tehdä tai opiskella. Hänellä on heille tärkeä viesti.

– Monesti ajatellaan, että on kauhea kiire. Haluan sanoa, että vaikka valmistuminen tärkeää, uskaltaisi seurata omia intohimoja. Suuntaa voi aina vaihtaa, ja opiskelu on elämänmittainen tehtävä: enemmän asenne kuin tutkinto tai korkeakoulu.

Helena Åhman haluaa tähdätä tulevilla luennoillaan opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen. Kuva: Tatu Lertola

Åhman johtaa omaa yritystään ja on kirjoittanut useita kirjoja. Uupuuko monitoiminainen koskaan?

– Uupunein olin, kun jouduin tekemään töitä yt-asioiden ja työsuhdeasioiden kanssa, jotka eivät olleet minun osaamisaluettani. Kaikki tekemäni liittyy kuitenkin jollain lailla ihmismieleen, ja yritysvalmennus ja ihmisten kehittäminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Kokemus auttaa, ettei haali liikaa tekemistä ja kaikkea, kuten kirjoja, en ole tehnyt yksin.

Entä onko neuvottelun ja sovittelun asiantuntija koskaan itse huutanut riitatilanteessa nuppi punaisena?

– Uskoisitko, jos sanoisin, että en? Åhman nauraa.

– Sanotaan näin, että en muista, milloin sellainen kerta oli viimeksi. Eikä huutaminen välttämättä ole aina se ongelma. Jonkun haaste voi olla se, että pakenee tilanteesta. Joku saattaa heittää aina huumoriksi. Meille kaikille tapahtuu jotain, kun paine kasvaa. Joko hyökkäämme, lamaannumme tai jotain muuta.

Alussa kerrotun tehtävän kohdalla Åhman, kuten moni muukin Harvardin kurssilainen, yritti vääntää voimalla. Kävi ilmi, että isoimman pistemäärän keräsivät lopulta ne, jotka tekivät yhteistyötä ja antoivat toistensa voittaa vuorotellen. Muut jäivät nollille tai muutamaan pisteeseen.

– Kun tilanteessa unohti väkisin yrittämisen, molemmat voittivat Se oli todella iso oivallus, Åhman sanoo.