Naton amiraali kertoo, mitä asiaa hän Suomessa erityisesti arvostaa

Merivoimien johtama syksyn pääsotaharjoitus Freezing Winds 22 on käynnissä. Nato toi Suomen vesille pysyvän alusosastonsa SNMG1:n.

24.11. 17:49

Meri on kohtalaisen tyyni, mutta miinalaiva Hämeenmaan kannella vihmoo pieniä lumihiutaleita. Merivoimien johtama syksyn pääsotaharjoitus Freezing Winds 22 on maallikon näkökulmasta erinomaisen osuvasti nimetty.

– Tämä on yksi suurimmista harjoituksista Suomessa koskaan. Meillä on lähes 5 000 osallistujaa, 24 taistelualusta ja lukuisa määrä pienempiä aluksia. Tämä vertautuu Suomen isännöimiin Northern Coast -harjoituksiin vuonna 2010 ja 2018 ja on osa Suomen vuosittaista pääsotaharjoitusta, lippueamiraali Jukka Anteroinen kertoo.

Freezing Winds 22 on käynnistynyt marraskuun harmaissa tunnelmissa.

Suomi esitti kutsun harjoitukseen myös puolustusliitto Natolle, joka toi Suomen vesille pysyvän alusosastonsa SNMG1:n. Siihen kuuluu kolme alusta Hollannista, Tanskasta ja Norjasta sekä miinantorjuntaosasto SNMCMG1.

– Turvallisuustilanteen muutoksen ja Nato-hakemuksen johdosta päätimme laajentaa kansallisia harjoituksia niin, että niihin liitettiin kansainvälinen osuus, Anteroinen kertoo.

Lue lisää: Merivoimien pääsotaharjoitus alkaa Suomenlahdella ja Saaristomerellä – nämä kansainväliset alukset ovat mukana

Naton hollantilainen lippueamiraali Jeanette Morang kertoo, että alusosasto liikkuu sinne, missä sitä tarvitaan.

– Meillä on toki suunnitelma, joka tehdään vuoden alussa, mutta meillä on vapaus liikkua myös muualle tarpeen vaatiessa.

– Olemme erityisessä turvallisuustilanteessa. Itämeri on strategisesti tärkeä alue, ja on päätetty, että Naton tulee olla siellä enemmän läsnä. Tietysti myös Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset vaikuttivat asiaan, hän taustoittaa.

Lippueamiraalit Jeanette Morang ja Jukka Anteroinen tekevät yhteistyötä harjoituksen aikana.

Reilun viikon kestävään, Suomenlahdella ja Saaristomerellä toteutettavaan merisotaharjoitukseen osallistuu joukkoja Maa- ja Ilmavoimista sekä runsaasti kansainvälisiä kumppaneita. Suomi ja Ruotsi ovat tehneet jo vuosikymmeniä yhteistyötä Naton kanssa, mutta Morangin mukaan yhteistyö on Nato-hakemuksien jälkeen selvästi tiivistynyt.

– Koemme tämän harjoituksen tärkeänä, sillä opimme toisiltamme ja opimme alueista. Ymmärtäminen ei koske vain kalustoa vaan myös sitä, miten muut toimivat.

Morang kertoo saaneensa miehistöineen pakollista koulutusta olosuhteista jo saapuessaan Suomeen.

– Meillä ei ole juurikaan lunta Hollannissa. Ennen kuin saavuimme tähän harjoitukseen, olimme Tallinnassa, ja laiva peittyi lumeen. Meidän piti päästä lumesta ja jäästä eroon helikopterin vuoksi. Opimme jo siinä, miten toimia seuraavan kerran, jotta näin ei pääsisi käymään, hän sanoo.

Morang on vaikuttunut siitä, miten suomalaiset merivoimat toimivat saaristossa. Hän kertoo oppineensa jo hieman suomalaista hit and run -taktiikkaa.

– Suomella ja Ruotsilla on erinomainen ymmärrys alueestaan. Saaristo on täynnä pieniä saaria, jotka pystyy näkemään, mutta joiden takana piilottelevia laivoja ei voi. Helikopterimiehistömme oli innoissaan tästä: nuo pienet laivat ovat hyvin haastavia, sillä vaikka helikopterissa on infrapunakameroita ja muuta laitteistoa, laivojen havaitseminen oli hankalaa.

Anteroinen lisää joukkoon myös ahtaat kulkuväylät, merialueen mataluuden ja valaistusolosuhteet.

– Ne antavat meille erittäin hyvän edun vastustajaan nähden, joka joutuu toimimaan avomeren suunnasta. Jos siis sellainen päättäisi joskus tänne tulla.

Reserviläinen Eero Hemminki (vas.) ja varusmies Olli Puskari tarkkailevat Hämeenmaa-miinalaivalla pintatilannekuvaa. Harjoituksessa on mukana noin 1 600 varusmiestä kaikista Merivoimien joukoista.

Kiristynyt turvallisuustilanne heijastuu Naton toimintaan. Viime viikolla puolustusliitto tiedotti, että aamulla 17. marraskuuta kaksi venäläistä hävittäjälentokonetta lähestyi vaarallisesti ja epäammattimaisesti Itämerellä sen rutiinioperaatioita suorittavaa pysyvää alusosastoa.

Koneet havaittiin hyvissä ajoin, mutta ne eivät vastanneet kutsuihin.

– Se oli typerää ja vaarallista, ja siksi siitä päätettiin tiedottaa, Morang kertoo.

Toistaiseksi osapuolet eivät ole havainneet mitään Venäjään liittyvää poikkeuksellista toimintaa Suomen harjoituksen ympärillä.

– Oletamme, että he kiinnostuneita, mutta emme ole havainneet mitään poikkeavaa. Ja totta kai he ovat kiinnostuneita siitä mitä me teemme, ihan niin kuin mekin olemme kiinnostuneita heidän tekemisistään. Ja kansainvälisillä vesillä jokainen voi toimia kuten haluaa, niin me kuin Venäjäkin.

Naton harjoituksiin osallistuvat alukset seilaavat muun muassa Hollannin (vas.) ja Tanskan lippujen alla.

Vaikka Morang on ensimmäistä kertaa Suomessa, mikään ei ole vielä yllättänyt häntä. Hän kertoo olevansa enemmänkin vaikuttunut. Yhtä asiaa hän arvostaa Suomessa paljon.

– Pidän erityisesti siitä, että puolustaminen on kaikkien asia. Se ei ole vain armeijan asia vaan rajavartiolaitoksen ja myös siviiliväestön. Pidämme teitä hyvin valveutuneina ja valmistautuneena kansana, joka ottaa turvallisuutensa vakavasti mutta myös näkee sen kaikkien yhteisenä asiana, hän sanoo.

Mikä on Naton näkökulmasta tärkein tavoite, jonka toteutumiseen tähdätään Freezing Winds 22 -harjoituksessa?

– Operoida vieretysten ja todeta, että olemme vahvempia yhdessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?