Turun yliopistossa harvinainen tilanne: Opiskelijan gradu hylättiin

Intersektionaalista feminismiä käsitellyt gradu hylättiin ”objektiivisuuden puutteen” takia. Tapausta seuranneen tutkijan mukaan kyse oli sensuurista.

10.8. 7:15

Turun yliopistossa tehtiin tänä keväänä harvinainen päätös hylätä maisteriopiskelijan pro gradu -tutkielma eli ylemmän korkeakoulututkinnon lopputyö.

Hylkäyksen syyksi esitettiin puutteet työn objektiivisuudessa, mutta maisteriopiskelijan valitusketjua seuranneen Helsingin yliopiston tutkijan mukaan tapauksessa on kyse opiskelijan taivuttelusta itsesensuuriin.

Tapaukseen liittyvässä tutkimuksessa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen naisopiskelija käsitteli intersektionaalisen feminismin vaikutusta japanilaiseen seksirikollisuuskeskusteluun.

Tapahtumasta kirjoitti julkisesti alun perin Suomen humanistiverkko Agricolaan tietokirjailija ja historiantutkija Ari Helo. Helo on aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistosta. Hän päätyi avustamaan kyseisen gradun kirjoittanutta opiskelijaa tämän lopputyön viimeistelyssä ja sen hylkäyspäätöstä koskevan valituksen laatimisessa.

Opiskelija oli Heloon yhteydessä alkuvuodesta, kun pro gradu -tutkielman kirjoitus oli ”muuttumassa painajaiseksi”. Opiskelijan opinto-oikeus oli loppumassa kesällä ja hylkäys olisi estänyt maisteriksi valmistumisen.

Helo arvioi, että opiskelija otti häneen yhteyttä Helon oman tutkimusorientaation takia. Helon nykyinen tutkimusprojekti käsittelee ”intersektionaalisen ajattelun paradigmaattisia oletuksia”.

Hän korostaa, ettei hän ole viestinnän tai Aasian tutkimuksen asiantuntija. Siksi hän avusti opiskelijaa lähinnä vain työn viimeistelyssä ja muotoseikoissa.

Helo kertoo, ettei ole aiemmin 11 vuoden työuransa aikana yliopistolehtorina törmännyt ehdotukseen hylätä pro gradu -työtä. Helo on itse ollut mukana ohjaamassa useita kymmeniä kanditöitä ja graduja sekä arvostellut yli 20 pro gradu -tutkielmaa.

– Gradun kirjoittajalle on aina tarjolla ohjausta koko sen valmistamisen ajan. Tämä jo sinällään estää hylättävien gradujen jättämisen pääsääntönä, Helo korostaa.

Gradun hylkääminen suomalaisessa yliopistossa on todella harvinaista.

Hylkääminen on erityisen ankara toimenpide sen vuoksi, että opiskelija ei voi työn palauttamisen jälkeen enää parannella työtä eikä myöskään kirjoittaa uutta työtä samasta aiheesta.

Helon mukaan opiskelijaa uhattiin jo ohjausvaiheessa lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poistaisi työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista. Arvostelulausunnon mukaan kirjoittaja ei suhtaudu aiheeseen neutraalisti ja objektiivisesti, mikä lausunnon mukaan näkyisi monissa työn eri osa-alueissa.

Helo näkee, että opiskelijan graduohjaaja oli ehdoton tutkimusnäkökulmasta. Helo nosti omassa kirjoituksessaan esiin woke-politiikan:

– Ei gradu varsinaisesti mieltä ylentävää luettavaa woke-politiikan kannalta ollut. Siinä kerrottiin esimerkiksi transihmisten (tai sellaisiksi tekeytyneiden) tekemistä raiskauksista naisvankiloissa. On maailmalla tarinoita siitäkin, kuinka intersektionaaliseen feministijulkaisuun oli saatu läpi huijausartikkeli, johon oli napattu tekstiä suoraan Hitlerin Taisteluni-teoksesta vain vaihtamalla sana juutalainen mieheksi. Nämä esimerkit edustavat vain woke-kulttuurin lieveilmiöitä, mutta ilmeisesti sellaisistakaan ei ollut soveliasta intersektionaalisen tutkimuksen veteraaneja muistuttaa.

Helo sanoo, että gradunohjaajan mielestä opiskelijan kritiikki ei edustanut objektiivista, tieteellistä suhtautumista aiheeseen.

– Ohjaajan asenne oli täysin absurdi akateemisen keskustelun kannalta. Kyse oli nimenomaan siitä, mitä humanistisissa, pitkälti tulkinnallisissa tieteissä voidaan objektiivisena tietoväitteenä esittää, Helo kritisoi.

Helo on nähnyt opiskelijan ja hänen graduohjaajansa välisen viestinvaihdon. Viestissä ohjaaja kertoi lopettavansa ohjauksen, kun opiskelija ei suostunut poistamaan hänen pyytämäänsä kohtaa.

– [Viestissä] oli aivan suoraan vaadittu koko intersektionaalisen tutkimuksen kritiikin poistamista kokonaan työstä. Kun tähän ei suostuttu, ohjaaja ei käynyt työtä läpi enää lainkaan, vaan ilmoitti, ettei asiassa päästä eteenpäin ja työtä uhkaa hylkääminen, Helo väittää.

– Näin toimiessaan hän samalla laiminlöi työtehtävänsä työn ohjaajana – ellei (hylkäämisellä) uhkailua koeta osaksi ohjaustyötä. Eivät tutkinto-opiskelijat ehdoin tahdoin ryhdy opettajiensa kanssa riitelemään. Kyse on yleisen pelon ilmapiirin luomisesta humanistisessa tutkimuksessa.

Ilta-SanomAT pyysi Turun yliopistosta kommenttia asiaan. Haastattelupyyntöön vastasi Itä-Aasian tutkimuksen yliopisto-opettaja, joka oli mukana gradun arvostelussa. Vastauksessa kuitenkin korostettiin, ettei yliopisto kommentoi yksittäisen opiskelijan opintoasioita.

Oppiainettaan edustavalla yliopisto-opettajalla ei ollut antaa tilastoja siitä, kuinka paljon graduja on oppiaineessa hylätty tai ehdotettu hylättäväksi. Hän ei myöskään kommentoinut, miten onnistunut ohjaus oli kyseisessä tapauksessa tai sitä, oliko ohjaaja heidän tietojensa mukaan pyrkinyt määräämään opiskelijalle tutkimusnäkökulman.

– Kyseinen gradu on tarkastettu normaalissa järjestyksessä ja sen hylkäämiseen johtaneen seikat on tuotu tarkasti esiin siitä annetussa gradulausunnossa, yliopistolehtori kommentoi.

Poikkeuksellinen kiista päättyi lopulta siinä mielessä opiskelijan eduksi, että hänen gradunsa hyväksyttiin. Valitusprosessin jälkeen Turun yliopiston tutkintolautakunta päätyi hyväksymään heinäkuussa opiskelijan gradun – mutta arvosanalla 1, joka on alin mahdollinen. Gradutyöstä oli tätä ennen hankittu useamman asiantuntijan mielipide - kolme eri tahoa piti gradua hyväksyttävänä - ja myös Turun yliopiston itse ulkopuolelta pyytämä asiantuntijalausunto puolsi gradun hyväksymistä.

Lautakunnan mukaan alkuperäisessä arvostelussa opiskelijan työtä ei peilattu UTUGradu-järjestelmän mukaisiin arvosanojen määräytymisperusteisiin. Tämä olisi sen mukaan ollut välttämätöntä läpinäkyvyyden ja opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

Tutkintolautakunnan mukaan arviointiin siitä, voidaanko opiskelijan työ ylipäätään hyväksyä pro gradu -tutkielmana, näytti sisältyvän ”subjektiivisia elementtejä”. Näin oli pääteltävissä asiantuntijoiden keskenään eriävistä arvosanoista tai hylkäyspäätöksistä.

Lautakunta ei ottanut lopulta kantaa siihen, kumpi osapuoli on ollut kiistassa oikeassa.

– Ainoa päätösperuste lautakunnalla lopulta olikin vain opiskelijan opiskelijanoikeuksien turvaaminen - eikä lautakunta katsonut voivansa hylätä riidanalaista gradua tämän vuoksi, Helo arvioi päätöstä.

Käsite intersektionaalisuus kuvaa sitä, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen lisäksi moni muukin ero, kuten yhteiskuntaluokka, ikä, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen.

IS ei tavoittanut gradun tekijää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?