Pentillä ja Annella on Suomen kaunein huussi ja 10 000 vanhaa esinettä, nyt kaikki tarvitsisivat uuden kodin

Pentti ja Anne Siivosen kokoelmaan kuuluu yli 10 000 vanhaa esinettä, joista monia voi kuvailla sanalla ainutlaatuinen.

Pentti ja Anne Siivonen omistavat yhden Suomen kaikkien aikojen komeimmista antiikkikokoelmista.

1.7. 19:59

Uudenkaupungin kyljessä, Kalannin Tammistossa sijaitseva talonpoikaistila on antiikkia tuntemattomallekin upea kokemus.

Päärakennusta lukuun ottamatta kaikki aitat, paja ja riihi on tuotu paikalle eri puolilta Vakka-Suomea ja kunnostettu alkuperäiseen 1700- tai 1800-luvun asuunsa.

Aivan oma lukunsa on se, mitä rakennusten sisältä löytyy.

Kalantilaisten Pentti ja Anne Siivosen kokoelma käsittää yli 10 000 esinettä, joista vain osa on tilalla esillä. Vierailija ei tiedä, mihin katseensa keskittäisi, sillä historiallista silmäkarkkia on tarjolla joka puolella.

Otsa-aitta on 1700-luvulla. Siinä on 19 senttiä paksut lattialankut.

Siivoset aloittivat keräilyharrastuksensa vuonna 1976.

– Ensimmäinen esine oli sivusta vedettävä sänky, joka tuli Uudestakaupungista, he kertovat.

– Yhtään esinettä ei ole tullut perintönä, vaikka niitä tuhansia onkin.

Nyt Siivosilla on muun muassa Suomen suurin kuparikokoelma, yksi maan mittavimpia lasikokoelmia ja hopeakokoelma, jossa on erityisen paljon Uudenkaupungin hopeaa 1800-luvun puolivälistä.

– Jos on pieni kaupunki, hopeaa on tehty vähemmän ja se on kysytympää kuin isojen kaupunkien, Pentti Siivonen selventää.

Pentti ja Anne Siivonen ovat keränneet antiikkia 1976 lähtien.

Lisäksi esineistössä on täysin ainutlaatuisia kokonaisuuksia jopa Euroopan tasolla.

– Meillä on 500 erilaista juustomuottia sekä mittava vakkakokoelma.

Kokoelmien luetteleminen tuntuu esineistön vähättelyltä, sillä niiden yksittäisetkin esineet voivat olla todella harvinaisia ja arvokkaita. Esineistöön kuuluu myös muun muassa harvinaista taidetta, valaisimia, astioita ja huonekaluja.

Kun keräilijöiltä kysyy harvinaisimmasta esineestä, Pentti Siivonen katoaa hetkeksi viereiseen huoneeseen. Kysyjä saa käteensä painavan rautaesineen, jonka tarkoitus ei ihan heti avaudu.

– Se on nimeltään putkilukko. Tällaisia tiedetään vain yksi toinen Suomessa, ja tämä on Uudestakaupungista 1500-luvun lopusta tai 1600-luvun alusta. Se on täysin toimiva esine. Minulla on yhteensä 27 putkilukkoa, hän kertoo.

Putkilukko on harvinaisuus 1500- ja 1600-luvun vaihteesta.

Juustomuottiseinä on kuin graafinen tilataidetos. Siivosilla on niitä 500.

Siivosella riittää anekdootteja esineistä. Hän näyttää vieraille kyyhkysiä esittävän maalauksen, jonka on tehnyt Ferdinand von Wright. Taiteilijan lintutauluista on maksettu huutokaupassa jopa 80 000 euroa.

Wenzel (Hegelstam) ihmetteli, että miten taulu on täällä. Se oli hänellä myynnissä 70-luvulla ja tuli kodista, jossa oli eläviä lintuja, Siivonen kertoo.

Tunnettu antiikkialan asiantuntija Hagelstam on tutustunut Siivosten kokoelmiin ja ollut mukana tekemässä niistä useita kirjoja.

Voisi sanoa, että Siivoset ovat ”kyykyttäneet” kokoelmallaan jopa valtakunnan ykkösnaista.

– Messukeskuksessa oli vakkanäyttely, ja Jenni Haukio oli tutustumassa siihen. Katselimme tätä yhtä vakkaa kaikkein eniten. Se oli alahyllyllä, joten olimme molemmat kyykyssä sen vieressä, Pentti Siivonen kertoo.

Vakkoja käytettiin muun muassa kirkossa: niihin pakattiin virsikirja ja kengät. Lukollinen vakka herätti Jenni Haukion mielenkiinnon messuilla.

Siivosten kupariesineistä on tehty kirja.

Myös Annika Saarikko vieraili hiljattain katsomassa kokoelmaa. Siivoset paljastavat, että valtionvarainministeriin teki vaikutuksen juustomuottien lisäksi jättimäinen 30-litrainen kuparipannu.

Siivosten tilan kenties eniten huomiota saanut yksityiskohta on kuitenkin huussi, joka valittiin ylivoimaisella ääntenenemmistöllä Suomen kauneimmaksi vuonna 2012. Se päätyi myöhemmin postimerkkiin. Ikää helpotushuoneella on noin 200 vuotta.

– Se ei ole käytössä. Tilalla on toinen huussi siihen, Siivoset kertovat.

Suomen kaunein huussi on alkuperäisessä asussaan.

Paskatikku oli tärkeä apuväline 200 vuotta sitten.

Huussin autenttisuutta on lisätty tuomalla rekvisiitaksi saniaisia, jotka toimivat vessapaperina huussin rakennusaikaan. Lisäksi huussista löytyy ihan oikea paskatikku.

– Sanotaan, että se kestää isältä pojalle, Pentti Siivonen vitsailee.

Siivoset ovat välillä pitäneet tilaa auki yleisölle. He miettivät parhaillaan, avaisivatko he tilan muutamaksi päiväksi myös tänä kesänä.

– Se on aika raskas rupeama, kun ensimmäiset ovat jo aamuvarhain jonottamassa tuolla portilla, Pentti Siivonen kertoo.

Lasikokoelma on turvallisesti vitriinissä.

Se on yksi syy, miksi Siivoset haluaisivat kokoelmilleen museon tai ainakin jonkin näyttelypaikan. Iso osa esineistä on varastossa, koska ne eivät mahdu tilan rakennuksiin.

Pariskunta haluaisi, että historiallisesti äärimmäisen merkittävä kokoelman esineet pysyisivät samassa paikassa senkin jälkeen, kun heistä aika jättää.

Pari vuotta sitten oli vireillä hanke, että kaupunki tulisi mukaan säätiön perustamiseen ja esineistöä sijoitettaisiin entiseen Kalannin kunnantaloon. Siivonen halusi esineiden pysyvän Kalannissa, ja Uudessakaupungissa oli muutenkin hyvin vähän kokoelmalle soveltuvia tarpeeksi isoja tiloja. Kaupunginhallitus näytti vihreää valoa.

– Työskentelin useita päiviä ja luetteloin 900 esinettä valmiiksi, Siivonen sanoo.

Hanke kuitenkin äänestettiin nurin kaupunginvaltuustossa. Moni valtuutettu kallistui Kalantitalon myymisen kannalle ja äänesti hanketta vastaan. Talo myytiin viime vuonna Männäisten tori ry:lle.

Siivoset haluaisivat kuitenkin löytää sopivan tahon, jonka kanssa neuvotella esineistön luovuttamisesta, ensin osan ja myöhemmin kaikkien. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi muut maakunnan kaupungit ja kunnat.

– Olemme keränneet kulttuuriperintöä tuleville sukupolville ja haluaisimme, että se säilytettäisiin, Siivonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?