Turkissa asuva Anne valaisee nyt, mitä maassa todella ajatellaan Suomesta ja Natosta – yksi selitys löytyy monen kirja­hyllystä

Anne Özay ihastui Istanbuliin kertalaakista.

Turku ja Istanbul. Anne Özay pitää kahta kotikaupunkiaan yllättävänkin paljon samanlaisina: molemmat ovat vanhoja ja historiallisia kaupunkeja, molemmat ovat meren rannalla ja molempia halkoo vesistö.

27.5.2022 6:20

Kun Anne Miettinen piipahti vuonna 2013 sattuman oikusta lasilliselle Kuopiossa konsertin jälkeen, se lasillinen johti aikamoiseen elämänmuutokseen. Miettinen tapasi lasillisen ääressä turkkilaisen miehen.

Tapaaminen johti kahteen rakkauteen: rakkauteen sekä mieheen että tämän kotikaupunkiin Istanbuliin, jossa nykyiseltä nimeltään Anne Özay, 55, kävi ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja jossa hänellä on nykyisin toinen koti.

Lue lisää: Turkin presidentinkanslia: Nato-kiistassa ei voida edetä ennen kuin Turkin turvallisuushuoliin on vastattu

– Ennen miehen tapaamista olin ennakkoluuloinen Turkkia kohtaan. Ei minulla ollut ajatustakaan Turkkiin mennä. Usein negatiivisuus johtuu siitä, ettei ole tietoa tai kokemusta, Özay sanoo toisessa kotikaupungissaan Turussa.

Lue lisää: Näin tavallinen turkkilainen ajattelee Suomen Nato-jäsenyydestä

Hän on edellisellä viikolla palannut Istanbulista kesäksi Suomeen.

– Sillä sekunnilla kun astuin Istanbulin kaduille ensimmäisen kerran, tuntui, että olin tullut kotiin.

Avioliiton onni kesti kuitenkin vain muutaman vuoden, sillä mies sairastui mielen sairauteen. Özay luuli menettävänsä avioliiton kariutumisen myötä myös Istanbulin, mutta kohtalo astui peliin.

Özayn poika ensimmäisestä avioliitosta avioitui turkkilaisen naisen kanssa ja asettui asumaan – Istanbuliin, tietenkin.

Hagia Sofia on yksi maailmanhistorian merkittävimpiä rakennuksia – ja Istanbulin tunnetuimpia vierailukohteita.

Nykyään Özay on isoäiti ja vierailee poikansa perheen luona Istanbulissa 2–4 kertaa vuodessa noin kuukauden, puolitoista kerrallaan.

– Suomi on minulle edelleen tärkeä, mutta niin on Turkkikin, Özay sanoo.

Hän korostaa puhuvansa omista kokemuksistaan ja vain Istanbulista, ei koko Turkista.

Turkki on ollut viime aikoina paljon esillä, kun presidentti Recep Tayyip Erdogan on asettunut vastustamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Özayn mielestä Erdoganin kanta ei heijastele tavallisen kansan tuntoja.

– Osa on sitä mieltä, että vanhan miehen suu käy, mutta sanomisia ei kannattaisi aina ottaa niin vakavasti. Nyt Erdogan saa pelata juuri sitä peliä, mitä hän haluaa. Suomalaisten kannattaa ymmärtää, että sanat eivät aina tarkoita sitä, mitä puhutaan. Kaikki on peliä, ja kaikki maat pelaavat omaa peliään. Muissa maissa se peli vain on rajumpaa kuin meillä Suomessa. On tärkeää olla provosoitumatta ja luomatta draamaa.

Kuka?

Anne Özay

Istanbulin jakava Bosporinsalmi on yksi miljoonakaupungin sydämistä. Anne Özay kuvattuna Kultaisen sarven ylittävällä Galata-sillalla.

  • 55-vuotias

  • Syntynyt Kaavilla Pohjois-Savossa

  • Asuu sekä Turussa että Istanbulissa

  • Perhe: kaksi aikuista poikaa ja yksi lapsenlapsi

  • Opiskeli ensin vaatesuunnittelijaksi, sen jälkeen kiinalaista lääketiedettä ja akupunktioterapeutiksi. On myös ratkaisukeskeinen valmentaja, vertaisohjaaja ja kokemusasiantuntija

  • Kiinnostuksen kohteet: visuaalisuus, ihminen, kehittyminen, ilo ja auttaminen

  • Pitää Istanbul-aiheista blogia Seven Hills Saga

  • On myös kirjoittanut kirjan Sinä, Sagani – Saattohoito saaressa (Kirjokansi 2021) syöpään sairastuneen hyvän ystävänsä Marianne Thomén saattohoitajana toimimisesta (www.sinasagani.fi)

Özay sanoo, että päättäjät ja kansa ovat suurelta osin eri asia: tavallinen turkkilainen arvostaa paljon Suomea ja Ruotsia.

– Suomi nähdään Turkissa vähän kuin ihmemaana. Siellä arvostetaan paljon Suomea ja suomalaisuutta. Monen turkkilaisen kodin kirjahyllystä löytyy Suomesta kertova kirja Valkoliljojen maa (Ak zambaklar ülkesinde – Finlandya). Teos ilmestyi Istanbulissa 1928, ja Turkin tasavallan perustaja ja ensimmäinen presidentti Mustafa Kemal Atatürk ihastui kirjaan ja määräsi sen pakolliseksi sotaoppilaitoksissa. Teoksesta tuli uuden Turkin modernisoimisen väline, Özay sanoo.

Özay myös korostaa, että maita, joissa demokratia ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, ei voi verrata suoraan Suomen kaltaisiin maihin.

– Suomessa voi ilmaista oman mielipiteensä vapaasti. Turkissa ei saada kyselytutkimuksilla kansalaisten todellista mielipidettä välttämättä selville. Suomen kaltaisessa sananvapaudessa ja turvallisuudessa on helppo huudella. Uskon, että kaikki nämä huutelijat hiljenisivät, kun meidän pumpuliset olomme muuttuisivatkin yhtäkkiä epädemokraattisten maiden kaltaisiksi oloiksi, Özay painottaa.

Anne Özaytä harmittaa, että Nato-kysymyksen johdosta Turkkiin on kohdistunut niin negatiivinen ilmapiiri. Özayn mielestä Turkin kanssa pitäisi toimia samoin kuin Venäjän kanssa: omaa harmistusta ei pitäisi purkaa tavalliseen kansaan – muutoin se sataa Turkin hallinnon laariin.

Özayta harmittaa, että Nato-kysymyksen tiimoilta Suomessa on noussut paljon ”Turkki-vihaa”, jopa suoranaisia boikotointivaatimuksia turkkilaisiin tuotteisiin ja kehotuksia olla matkustamatta maahan.

– Tavallinen kansahan on eri kuin käytännössä lähes itsevaltiaan valtaa käyttävä päättäjä. Maan boikotointi ei osu päättäjiin vaan kansalaisiin. Nimenomaan matkustamalla voi auttaa suoraan ja todellisesti köyhimpiä, muun muassa käyttämällä perheyritysten palveluita ja jättämällä tippejä.

– Toivoisin, että maailman suunta olisi kohti kehitystä ja hyvyyttä, emmekä ainakaan me hyvissä oloissa elävät suomalaiset lietsoisi lisää negatiivisuutta. Lisäksi boikotointi on lähes mahdotonta, koska maapallo on niin globaali. Esimerkiksi erittäin suuri osa Suomenkin tekstiilituotteista valmistetaan Turkissa, Özay huomauttaa.

Özay sanoo, että on äärettömän tärkeää ymmärtää Istanbulin ja koko Turkin rakennetta. Vain silloin voi alkaa ymmärtää Turkin toimia.

– Istanbul on maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Se ei mahdu yhteen muottiin. Se on kuin monta erilaista yhteiskuntaa samassa kaupungissa.

Istanbul on maailman ainoa kahdessa eri maanosassa sijaitseva kaupunki. Siellä kohtaavat länsi ja itä. Näkymä Bosporinsalmen yli Aasian puolelle.

– Siellä on erilaistuneita kaupunginosia sekä toimintojen että ihmisten kulttuuritaustojen osalta: on moderneja, historiallisia ja turistialueita, liike- ja finanssikeskuksia, eriasteisia uskonnollisia alueita ja niin edelleen. Erot Istanbulissa ovat jättisuuret ja elämän laadun erot räikeät eri osissa, Özay muistuttaa.

Erdoganin yli 20 vuotta kestäneessä valtakaudessa näkyi ehkä ensimmäisiä rapistumisen merkkejä vuoden 2019 aluevaaleissa, kun Erdoganin AK-puolue menetti valta-asemansa pääkaupunki Ankarassa, suurimmassa kaupungissa Istanbulissa sekä kolmessa muussa isossa kaupungissa.

Ensi kesänä pidetään presidentinvaalit, jotka voivat olla Erdoganin poliittisen jatkon kannalta hyvinkin merkittävät.

– Turkissa on oikeasti tosi vaikea tilanne. Inflaatio on 60–70 prosentin luokkaa, ja tavallisella kansalaisella ei ole varaa ostaa ruokaa. Istanbulissa näkee päivittäin sitä, että ihmiset ottavat riisipaketin kaupan hyllystä, mutta panevat sen hinnan katsottuaan hyllyyn takaisin, kun ei ole rahaa.

Recep Tayyip Erdoganin tuoreimmalla presidenttikaudella inflaatio Turkissa on lähtenyt kovalle laukalle, ja kansalaisten tyytymättömyys on lisääntynyt. Se voi olla Erdoganille ensi kesän presidentinvaaleissa tiukka paikka.

– Ihmisten nälkä on hyvä opettaja. Erdoganin kannattajillekin voi tulla toisenlaisia ajatuksia, jos on nälkä. Turkissa on nyt muutenkin paljon patoutunutta pahaa oloa, eikä ole välttämättä hyvä, jos ämpäri tulee täyteen, Özay kuvaa.

– Tässä tilanteessa Erdogan haluaa näyttää keinolla millä hyvänsä sisäpoliittisesti, esimerkiksi tässä Nato-kysymyksessä, että hänellä on valtaa.

Istanbul hurmasi Özayn kertalaakista ihmisten sosiaalisuudella, ystävällisyydellä, huomaavaisuudella ja kohteliaisuudella.

– Niistä tulee heti lämmin energia.

Myös ihmisten ahkeruus ja työteliäisyys tekivät suuren vaikutuksen.

– Olen itse pienyrittäjätaustainen ja tottunut kovaan työntekoon. Turkkilaisten työtahtiin en silti pystyisi. Olisin siellä ihan nössö, Özay naurahtaa.

Hän sanoo, että suurimmat sopeutumisvaikeudet turkkilaiseen elämäntapaan olivat siinä, miten voimakkaasti Turkissa uskontoa käytetään vallan välineenä.

Anne Özay nautti lasillisen historiallisessa Pandeli-ravintolassa, joka oli muun muassa Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin lempiravintola. Muita vieraita ovat olleet esimerkiksi kuningatar Elisabeth, Espanjan kuningas Juan Carlos sekä tunnetuista näyttelijöistä mm. Audrey Hepburn, Robert De Niro ja Sean Connery.

Tämä näkyy osittain kansainvälisessä Istanbulissakin, mutta Erdoganin vahvimmilla kannatusalueilla, idässä ja pienillä paikkakunnilla, uskonto on kaikista vahvinta ja tiukinta.

– Hallitaan pelolla. Myös Suomessa pelko on tullut varsinkin koronapandemian seurauksena markkinoinnin välineeksi. Tuotteita markkinoidaan teemalla, että jos et tätä hanki, voi käydä huonosti. Joten emme mekään tässä pulmusia ole, kyseessä on vain eri vivahteita, Özay painottaa.

Özay lisää, että luterilaiseen etiikkaan ovat aina kuuluneet tietynlainen nöyryys, vaatimattomuus, tottelevaisuus ja itsensä korostamattomuus.

– Sekin on ollut uskonnolla hallitsemista!

Özay sanoo, että parasta Istanbulissa on kaupungin runsas historia ja ainutlaatuisuus, jossa itä kohtaa lännen Euroopan ja Aasian rajalla.

– Lisäksi kaupunki on monipuolinen – kaikkea löytyy – kaunis, tunnelmaltaan energinen ja ääripäissään ristiriitainen. Lisäksi se on mitä suurin palveluyhteiskunta: ihmiset ovat ystävällisiä, kohteliaita, auttamishalukkaita ja ahkeria eivätkä valita turhasta.

Anne Özay asuu vuodesta noin puolet Turussa ja puolet Istanbulissa. Kesät Özay viettää Turussa, koska kaupunki on vehreä ja Istanbulissa taas on kesäkuukausina läkähdyttävän kuuma.

– Esimerkiksi kun jääkaappimme hajosi, uusi kaappi oli ostettu, tuotu, asennettu paikoilleen ja vanha kaappi viety pois kolmessa tunnissa ilman, että meidän täytyi poistua kotoa. Suomessa samaan menisi puolitoista viikkoa – jos edes saisi puhelimella ketään mistään kiinni. Samoin ravintoloissa voi antaa auton avaimet hovimestarille, ja hän käy pysäköimässä sen. Sitten kun lähtee ravintolasta, auto on haettu ravintolan eteen, avain on virtalukossa ja ovet avoinna, Özay kuvaa.

Negatiivisimmaksi asiaksi Özay sanoo kaupungin jättisuuren koon. Virallinen asukasluku on noin 15,6 miljoonaa, todellinen luku voi olla jopa yli 20 miljoonaa.

– Kaupungissa on valtavat määrät pakolaisia, mikä vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Käytännön elämä vie energiaa ja on hidasta ja vaivalloista jäätävän isojen ihmismassojen, mielettömien ruuhkien ja pitkien etäisyyksien takia.

Istanbulissa saa varautua valtaviin ihmismassoihin ja koviin ruuhkiin.

– Tavalliset ihmiset kärsivät ja köyhtyvät kovan inflaation ja Turkin liiran arvon romahtamisen takia. Jo keskiluokankin elämä on vaarassa käydä lähes mahdottomaksi rahanpuutteen ja asumisen maksamisen vaikeuden takia. Miten ihmiset lopulta reagoivat ja milloin?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?