Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 1993 syntyneen Toni Petteri Haikosen alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta ja murhan yrityksestä. Teot tapahtuivat Turun Nummessa kesäkuussa 2021.
Vastaaja oli ollut ystäviensä luona ja nauttinut runsaasti alkoholia. Jossain vaiheessa hän oli ottanut mukaansa keittiöveitsen ja soittanut taksin, jolla hän oli mennyt naispuolisen uhrin osoitteeseen.
Vastaaja oli asunnolle mennessään soittanut avopuolisolleen ja ilmoittanut ”järjestävänsä, ettei hänestä (uhri) ole enää ikinä vaivaa”. Avopuoliso oli yrittänyt rauhoitella vastaajaa ja kehottanut tätä hoitamaan asian keskustelemalla. Käräjäoikeuden käsittelyssä soitetussa hätäkeskuspuhelussa avopuoliso kertoi vastaajan sanoneen, että hän menee tappamaan.
Mies oli viestitellyt naispuoliselle uhrille tulevansa hänen luokseen sovinnollisin aikein ja vain juttelemaan. Hän oli kuitenkin puukottanut asunnolla naista, joka oli huutanut ulkona tupakalla ollutta miesvierastaan apuun. Tämän tultua tilanteeseen vastaaja oli hyökännyt takaapäin ja lyönyt tätä useita kertoja veitsellä selkään.
Iskut kohdistuivat ylävartaloon ja osuivat muun muassa sydämeen. Ruumiinavauksessa ei todettu puolustautumisvammoja. Uhrilla oli kolme alaikäistä lasta.
Vastaaja kohdisti myös naispuoliseen uhriin useita veitseniskuja ympäri kehoa, muun muassa keuhkoihin ja sisäelimiin.Uhrille kehittyi molemminpuolinen ilmarinta. Molemmissa käsissä ja oikeassa jalassa oli leveitä haavoja.
Naispuolinen uhri selvisi hengissä, koska avopuoliso, jolle vastaaja oli ilmoittanut tappamisaikeistaan ja niiden toteutumisesta, oli soittanut hätäkeskukseen ja nainen saatiin sairaalahoitoon.
Teon motiivi liittyi vastaajan ja hänen avopuolisonsa lapseen, joka oli otettu huostaan. Vastaaja oli syyttänyt huostaanotosta naispuolista uhria, joka oli avopuolison ystävä.
Teon jälkeen vastaaja on soittanut toiselle todistajana toimineelle henkilölle ja kertonut hänelle tappaneensa kaksi ihmistä sekä lähettänyt videon omasta verisestä kädestään todistellakseen kertomustaan.
Kun poliisi oli ottanut vastaajan kiinni ja toimittanut sairaalaan saamaan hoitoa kädessä olevaan haavaan, vastaaja oli tarttunut toisen poliisin kotelossa olevaan virka-aseeseen ja yrittänyt saada sitä itselleen. Vastaaja oli tilanteessa toistuvasti kertonut haluavansa poliisin virka-aseen tappaakseen itsensä ja pyysi poliisia ampumaan hänet.
Käräjäoikeus linjasi, että teko oli toteutettu erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Vastaaja kohdisti molempiin uhreihin lukuisia syviä veitseniskuja, myös pään ja kaulan alueelle.
Miespuolisen uhrin sijainti ulos johtavan oven edessä ja puolustautumisjälkien puute osoittivat, että vastaajan hyökkäys oli yllättänyt hänet. Naispuolinen uhri oli teeskennellyt kuollutta, mutta vastaaja oli lyönyt häntä kahdesti veitsellä sen jälkeenkin. Osa uhrin arvista ja jalkaan aiheutettu hermovamma jäivät pysyviksi.
Mielentilaa koskevan lausunnon mukaan vastaaja oli ollut tekojen aikana alentuneesti syyntakeinen. Hänellä oli ollut kyky tekojensa seurausten ymmärtämiseen, mutta vastaajan persoonallisuuteen liittyvien seikkojen todettiin voivan altistaa vastaajan käyttäytymään aggressiivisesti ja väkivaltaisesti.
Käräjäoikeus tuomitsi vastaaja 15 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Murhan ja murhan yrityksen lisäksi hänet tuomittiin huumausaineen käyttörikoksesta, virkamiehen vastustamisesta, kahdesta pahoinpitelystä ja törkeästä rattijuopumuksesta, kaikki alentuneesti syyntakeisena.
Vastaaja määrättiin maksamaan naispuoliselle uhrille korvauksina yhteensä 22 000 euroa sekä toisen uhrin lapsille kärsimyksestä ja elatuksen menetyksestä yhteensä noin 45 000 euroa. Lisäksi hän joutuu maksamaan korvauksia miespuolisen uhrin muille omaisille.
Tuomio ei ole lainvoimainen, ja siihen voi hakea muutosta hovioikeudessa.
