Jokainen elokuvien ystävä tietää, että turkulaisesta yksityisetsivästä Jussi Vareksesta kertovat Vares-elokuvat on kuvattu kirjoille uskollisesti Turussa. Mutta kuinka moni tietää, että Tove-elokuvan Pariisi ei ole todellakaan romanttinen Ranskan pääkaupunki, vaan sekin on Turku?
2000-luvulla Turun seudulla on kuvattu yli 70 elokuvaa ja tv-sarjaa, jotka ovat kuuluneet Länsi- Suomen elokuvakomission palveluiden piiriin. Niihin pääse tutustumaan tarkemmin ”Elokuvia Turusta – Behind the Scenes” -näyttelyssä, joka on esillä Turun pääkirjastossa maaliskuun loppuun asti.
Turun pääkirjastossa on esillä muun muassa pukuja Tyttökuningas-elokuvasta.
Vaikka elokuvia voisi kutsua ”turkulaisiksi”, niiden tarinat eivät ole aina sijoittuneet Turkuun.
– Rölli ja kultainen avain -elokuvan kylä rakennettiin Kakolanmäkeen, ja siellä oli lampi, jossa tehtiin vedenalaiskuvauksia, Elokuvakomissaari Teija Raninen kertoo.
Rölli-kylä rakentui Turun Kakolanmäkeen.
Sankarit-elokuvassa Turku oli Tukholma, ja kuvauksia tehtiin muun muassa Ruissalossa. Myös Tyttökuninkaassa Turusta oli tehty Tukholma, ja Turun linna vilahtelee elokuvassa tämän tästä. Turku esittää niin ikään ruotsalaista pikkukaupunkia Viaplayn Cryptid-sarjassa, jonka kuvauksia tehtiin Peltolan terveysoppilaitoksella.
Tove Janssonin Pariisiksi Turku päätyi sattuman kautta.
– Aleksi Bardy soitti, että heidän piti mennä Pariisiin, mutta he eivät pääse sinne koronan vuoksi. Heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tulla Turkuun. Oli ollut tosi lämmintä, mutta kun he saapuivat, satoi räntää ja oli tosi kylmä, Raninen muistelee.
Tunnettu sanonta kuuluu ”Varför Paris, vi har ju Åbo” ei ole syntynyt aivan tyhjästä.
– Ohjaaja Anders Engström, joka on kuvannut täällä muun muassa kaksi Varesta, sanoi minulle, että tämä on Suomen Pariisi. Se tulee silloista: Turussa on monta siltaa aivan kuten Seinessäkin.
Kun Tove Jansson maalasi Pariisissa, näyttelijä Alma Pöysti oli oikeasti Turussa.
Mutta on Turku taipunut myös hyvin odottamattomiksi kaupungeiksi.
– TV-sarja Nymfien kaikki ulkomaakohtaukset on kuvattu Turussa: Ateena, Istanbul, Pariisi... en enää edes muista kaikkia niitä, Raninen sanoo.
Kun tarve tuli, Raninen piti itse huolen siitä, että elokuvantekijöiden ei tarvinnut lähteä Turusta pohjoisen suuntaan.
– Vares ja kaidan tien kulkijat sijoittuu Pohjanmaalle, joten he olivat lähdössä sinne kuvaamaan. Sanoin Markus Selinille, että ette varmasti lähde mihinkään Pohjanmaalle, kyllä meiltä aakeeta laakeeta löytyy. Minä ajoin Golfillani pitkin poikin etsimässä, ja lopulta elokuva kuvattiin Paattisilla.
Pohjanmaan lakeudet? Ehei, Turun seudulla ollaan.
Ranisen mukaan Turun vahvuus on sen monipuolisuus. On urbaania ympäristöä mutta myös vanhaa, kuten Turun linna ja Tuomiokirkko.
– On erilaista luontomaisemaa: metsää, järveä, merta, saaria. Saaristoa myyn aina, mutta suomalaisille tuotannoille se on yleensä liian kallis ja he haluavat kuvata maalla. Kun siirrytään vähän isompiin tuotantoihin ja rahaa on enemmän, sillä ei ole niin väliä.
Raninen on usein sanonut haaveilevansa James Bondin saamisesta Turun saaristoon.
– En sen takia, että se on Bond, vaan siksi, että maailma näkisi, mitä meillä täällä on.
Levottomat on tunnetuimpia ”turkulaiselokuvia”. Miljöönä toimi esimerkiksi Saaronniemen uimaranta Ruissalossa.
Alkuvuosi on ollut kansainvälisten kuvausten suhteen hiljainen Turun seudulla, mutta toukokuusta eteenpäin alkaa ”action”.
– Meillä on neuvottelut pitkällä kahden ison kansainvälisen elokuvan kanssa. Syksyllä täällä kuvataan todella iso kotimainen elokuva, jossa on kansainvälisiä kumppaneita. On myös tulossa iso kotimainen sarja, jossa on kansainvälistä rahaa. Valitettavasti en voi paljastaa näistä vielä sen enempää, Raninen sanoo.
Karen Gillanin ja Aaron Paulin tähdittämää Dualia kuvattiin Tampereella loppuvuodesta, ja se sai paljon huomiota. Raninen ei luo kaupunkien välille kilpailuasetelmaa, mutta huomauttaa, ettei Dual ollut varsinaisesti kovin iso tuotanto.
– Sen budjetti oli vain kolme miljoonaa, ja siinä oli puolet kotimaista rahaa. Meillä oli marraskuussa Paimiossa What Remainsin kuvaukset, ja se on kuuden miljoonan elokuva. He tulivat tänne nimenomaan kuvauspaikan, Paimion parantolan takia.
Kansainvälisiä elokuvatuotantoja houkutellaan Turkuun tuotantokannustimen turvin, sillä esimerkiksi Helsinki ei tarjoa sellaista. Yksinkertaistettuna asia menee niin, että jos elokuvatuotanto kuluttaa Turun seudulla rahaa, he saavat rahaa.
– He antavat meille koko kirjanpitonsa. Käyn sen rivi riviltä läpi: palvelut, majoitukset, logistiikan, meidän kauttamme järjestetyt työntekijät... Tuotanto saa meiltä tukea, joka on maksimissaan 12,5 prosenttia tänne käytetystä rahasta, Raninen sanoo.
Elokuvakomissaari Teija Ranisen tavoite on, että elokuvatuotannot hyödyttäisivät alueen yrittäjiä mahdollisimman paljon.
Koska myös Business Finland antaa 25 prosentin tuotantokannustimen, voi elokuvatuotanto saada siis yhteensä 37,5 prosenttia hyvitystä.
– Se on se, jolla houkuttelemme tänne Netflixejä ja muita, Raninen sanoo.
Hän kuitenkin myöntää, että Turussa ei ole vielä resursseja toteuttaa jättiluokan elokuvaproduktioita.
– Tarvitsisimme elokuva-alalle lisää aloituspaikkoja, sillä meillä on pulaa työvoimasta.
Jussi Vares on tuttu näky Turussa. Tässä ollaan ravintolalaiva Espositolla.
Käytännössä elokuvatuotantojen tuominen Turkuun tähtää siis paikallisten yrittäjien tukemiseen, koska työryhmän halutaan käyttävän heidän palveluitaan. Tuotantojen taloudellinen vaikutus on ollut alueelle vuosien 2010–2021 aikana yhteensä 26,9 miljoonaa euroa.
Raninen kertoo tarinan, joka havainnollistaa käytännössä, miten paikallinen yrittäjä voi elokuva-alasta hyötyä.
– Kun aloitin (elokuvakomissiossa), otin yhteyttä isoihin autovuokraamoihin, eikä niitä kiinnostanut pätkääkään. Sitten otin yhteyttä isoimpaan yksityiseen autoja vuokraavaan firmaan. Sieltä tuli nuori mies, jota kehotin tekemään hyvän tarjouksen yhtiöille. Hän sai sopimuksen. Sanoin hänelle, että nyt pidät huolen, että olet 24/7 heidän tavoitettavissaan.
Puolentoista vuoden kuluttua siitä Raninen tapasi nuoren miehen elokuvan ensi-illassa.
– Istuimme baaritiskille vierekkäin. Hän sanoi kiitos, sillä hän oli kolminkertaistanut liikevaihtonsa ja ostanut lisää kalustoa. Ei hän ollut koskaan ajatellut, että yrityksen kasvu voisi tulla elokuvatuotannoista.