Turun hovioikeus päätyi koventamaan kuusiviikkoisen vauvansa pahoinpidelleen isän tuomiota. Hovioikeus tuomitsi hänet törkeän pahoinpitelyn lisäksi pahoinpitelystä, jonka syytteen käräjäoikeus oli hylännyt.
Ensimmäinen rikos tapahtui tammikuussa 2019, ja Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tuolloin 24-vuotiaan miehen siitä vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Vauvalla havaittiin neuvolakontrollissa iso mustelma kyljessä. Lapsella havaittiin myös muita jälkiä, muun muassa mustelma alavatsalla. Tyksistä tehtiin asiasta ilmoitus poliisille.
Äiti arvioi, että vammat olisivat syntyneet perheen koiran hypättyä lapsen sänkyyn tai siitä, että jompikumpi vanhemmista olisi huitaissut lasta unissaan. Asiantuntija ei pitänyt näitä syntymekanismeja todennäköisinä. Vammat saattoivat lääkärinlausunnon mukaan selittyä sillä, että lapsi on pudotettu tai pudonnut lattialle tai jonkun esineen tai huonekalun päälle tai että ne oli aiheuttanut jokin vierasesine.
Tietoteknisessä tutkinnassa äidin puhelimesta löytyi vammoista otettuja kuvia. Äiti oli myös kysynyt viestissä isältä, kuinka kovaa tämä oli nipistänyt lasta. Pariskunta keskusteli viesteissä palaverista, johon olivat tulossa poliisi ja lastensuojelu, mikäli asiassa on epäily väkivallasta. Samassa yhteydessä äiti lähetti isälle viestin: ”Sanoin siitä sun äkkipikaisuudesta mutta en sanonu et oisit tehny mitään”.
Isä myönsi nipistäneensä lastaan, mutta hänen mukaansa nipistys ei ollut tarpeeksi kova aiheuttaakseen suurta mustelmaa. Hän myönsi myös kohdelleensa lasta kovakouraisesti, hermostuneensa usein lapsen itkuun ja ilmoittaneensa, ettei halua olla lapsen kanssa väsyneenä kahdestaan.
Isä oli vieraillut kaikkiaan viidellätoista vauvan pahoinpitelyä käsittelevällä nettisivulla kaksi päivää ennen vamman havaitsemista. Hän oli vieraillut yhteensä kahdellatoista vauvan kyljistä puristamista ja vauvan kylkiluun murtumaa käsittelevällä nettisivulla ennen vamman havaitsemista ja lukuisilla lapsen mustelmia, perheväkivaltaa ja lapsen ravistelua koskevilla sivustoilla sen jälkeen.
Hän oli tehnyt myöhemmin Google-hakuja vitsisivuille, joiden aiheena olivat kuolleet vauvat. Isän mukaan vitsit olivat olleet ”työkavereiden kesken heitettyä huonoa huumoria”.
Hovioikeus yhtyi käräjäoikeuden arvioon, että tekoa on pidettävä julmana, kun otetaan huomioon, että se on kohdistunut tekoaikana kuuden viikon ikäiseen täysin puolustuskyvyttömään lapseen.
Toinen pahoinpitely tapahtui maaliskuussa 2019. Vanhemmat asuivat vauvansa kanssa tuolloin ensikodissa. Esitutkinnassa äiti oli kertonut jättäneensä isän vauvan kanssa noin 15 minuutiksi ja palannut kuultuaan vauvan huutavan. Hän oli löytänyt isän hyssyttämässä vauvaa hermostuneen oloisena.
Äiti oli alkanut pukea lasta ulkoiluun ja huomannut, että lapsi käytti oikeaa kättään heikommin. Vaunulenkin jälkeen vanhemmat olivat huomanneet, että lapsen käsi oli ihan veltto ja että lapsi ei käyttänyt sitä lainkaan.
Käräjäoikeudessa äiti oli huomattavasti niukkasanaisempi. Hän kertoi pariskunnan olleen samassa tilassa vauvan kanssa eikä maininnut menneensä hetkeksi pois.
Välikohtausta seuraavana päivänä ensikodissa oli todettu, että lapsen kädessä on mustelma, hän ei käytä oikeaa kättään ja alkaa itkeä, kun kättä käännetään. Perhe oli ohjattu ensikodista tutkimuksiin Tyksin lastenpolille.
Kirjallisten todisteiden mukaan isä oli tehnyt vamman syntymispäivänä yhteensä viisi google-hakua vauvan veltosta kädestä.
Vanhemmat olivat arvioineet vamman syntyneen vauvan jätettyä kätensä pinnasängyn pinnojen väliin. Hovioikeus totesi lääkärinlausunnon, valokuvien ja lääketieteen asiantuntijan todistuksen perusteella lapsen vamman aiheutuneen siitä, että lasta oli nostettu kädestä. Sen seurauksena värttinäluu oli mennyt sijoiltaan.
Hovioikeuden mukaan vanhempien käsitys aristuksen mahdollisesta syntytavasta ei ollut uskottava. Aristuksen oli täytynyt aiheutua jostain ulkoisesta lapseen kohdistuneesta menettelystä. Hovioikeuden mukaan isän syyllisyydestä ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä.
Myös äitiä syytettiin alun perin pahoinpitelyistä, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Hovioikeus päätyi samaa lopputulokseen.
Hovioikeus korotti vastaajan vuoden mittaista ehdollista vankeusrangaistusta vuoteen ja kahteen kuukauteen. 5 000 euron kärsimyskorvaukset korotettiin 5 500 euroon.