Punkit voivat purra jopa talvella – leuto sää suosii - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Punkit voivat purra jopa talvella – leuto sää suosii

Punkkihavaintoja on tehty kesän aikana yhä pohjoisemmasta.

20.10. 6:15

Lämmin syksy on pitänyt puutiaiset eli punkit liikkeellä.

Turun yliopiston tutkijoiden mukaan Etelä-Suomen rannikkoseutujen leudot kelit ja runsas kosteus ovat pitäneet punkkeja liikkeellä, vaikka syksyllä raportoitujen puutiaishavaintojen määrä onkin vähentynyt kesäkuukausien huipuista.

– Viime vuoteen on vielä vaikea tehdä vertailua, mutta vuosien aikana puutiaismäärät ovat selvästi runsastuneet, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi kertoo.

Punkeista on mahdollista tehdä havaintoja myös tulevana talvena. Tällä hetkellä tutkijoita kiinnostaa etenkin puutiaisten kylmän ajan esiintyvyys. He toivovat kansalaisilta puutiaishavaintojen aktiivista ilmoittamista Punkkilive-verkkopalveluun myös ilmojen kylmentyessä.

Kansalaisten raportoimat havainnot ovat tutkijoille merkittävä apu.

– Kylmien kelien myötä puutiaiset vähenevät selvästi, mutta mikäli talvi on leuto, voi puutiaisia satunnaisesti esiintyä jopa talvikuukausina, genetiikan yliopistonlehtori Eero Vesterinen sanoo.

– Toivomme, että ihmiset olisivat tarkkoina syksyllä ja jopa talvella ja aikaisin keväällä. Aina, kun lämpötila nousee viiteen asteeseen, on mahdollista, että puutiaiset liikkuvat. Ne tulevat olemaan todella mielenkiintoisia havaintoja, Sääksjärvi lisää.

Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi on ilahtunut havaintojen määrästä, jota kansalaiset ovat ilmoittaneet Punkkiliveen.

Turun yliopiston tutkijat ovat keränneet kaikille avoimessa Punkkilive.fi-palvelussa kansalaisten puutiaishavaintoja toukokuusta alkaen. Suomalaiset ovat olleet aktiivisia ilmoittajia, sillä Punkkiliveen on saatu jo yli 72 000 raportoitua punkkihavaintoa eri puolilta Suomea. Kävijöitä sivustolla on ollut yli 266 000.

– Tämä on toinen puutiaiseen liittyvä kansalaistiedehanke, ja edellisen kerran saimme 20 000 näytettä. Se jo osoitti, että ihmisiä huolestuttaa puutiaisten runsastuminen. Kokonaismäärä tässä kuitenkin yllätti meidät, vaikka oletimme, että ihmiset lähtevät mukaan. Se oli upea yllätys, Sääksjärvi sanoo.

Havaintojen runsautta selittää punkkikannan runsastuminen mutta myös muutos ihmisten käyttäytymisessä.

– Korona-aikana ihmiset liikkuivat tavallista enemmän luonnossa, mikä on hieno ja tärkeä juttu, mutta voi olettaa, että puutiaisen puremia on tullut siksi enemmän.

Punkki on epätoivottu vieras, sillä se levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Punkit ovat viime vuosina levinneet yhä laajemmille alueille ja yhä pohjoisemmaksi. Samalla puutiaisten levittämiä tauteja esiintyy yhä enemmän eri puolilla Suomea, ja tästä syystä uusien riskialueiden tunnistaminen on entistä tärkeämpää.

– Kesällä puutiaishavaintoja tehtiin yllättävän runsaasti esimerkiksi Oulun, Kemin ja Rovaniemen seuduilla sekä muualla Etelä-Lapissa, Sääksjärvi kertoo.

Myös ylempänä Lapissa Utsjoella asti on tehty yksittäisiä havaintoja, mutta tutkijat suhtautuvat niihin skeptisesti.

– Todennäköisesti suurin osa havainnoista on sellaisia, että ihminen on huomannut puutiaisen ollessaan siellä, mutta punkki on tullut etelästä.

– Rovaniemen korkeudella on kuitenkin selvästi lisääntynyt puutiaiskanta, ja raja kipuaa pikkuhiljaa ylöspäin. Puutiaisilla on suunta pohjoiseen.

Vaikka punkin pureman saattaa siis saada myös tulevana talvena, se on epätodennäköisempää kuin kesäkuukausina. Ensimmäinen syy on puhtaasti punkkien määrä, ja toinen syy liittyy niiden käyttäytymiseen.

– Aina, kun lämpötilat ovat matalammat, niveljalkaisten ja hämähäkkieläinten liikkeet hidastuvat. Eli ne eivät ole yhtä aggressiivisia, etenkin kun mennään lähelle viittä astetta, Sääksjärvi sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?