Milloin pitää mennä koronatestiin? 11 kysymystä ja vastausta Suomen uudesta koronalinjasta - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Katso, milloin sinun pitää mennä jatkossa korona­testiin – 11 kysymystä ja vastausta uudesta linjauksesta

Molemmat rokoteannokset saaneiden testaaminen vähenee selvästi, kun lieväoireiset flunssat sairastetaan kotona käymättä koronatestissä.

15.9. 7:00

Koronatestauksen linja muuttuu Suomessa. Jatkossa molemmat rokoteannokset saaneiden perusterveiden ei tarvitse käydä koronatestissä, jos oireet ovat lievät.

Uudet suositukset koskevat myös niitä, jotka ovat sairastaneet koronavirusinfektion yli kuusi kuukautta sitten ja saaneet sen jälkeen ensimmäisen rokoteannoksen.

Lue lisää: Kansallinen korona­testaus- ja jäljitys­strategia on päivitetty – kahdesti rokotettujen testaamista vähennetään

Jos on koronaviruksen oireita tai epäily tartunnasta, jatkossakin on edelleen mahdollisuus päästä testiin.

Kahdesti rokotetuista testataan jatkossakin matalalla kynnyksellä muun muassa sosiaali- ja terveysalan työntekijät, kaikki koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat henkilöt ja kaikki sairaalahoitoon tai päivystykseen saapuvat potilaat.

Lue lisää: Ylilääkärit kehuvat uutta testaus­strategiaa: ”Jos on lievät oireet, niin jää sitten kotiin”

Ohjeistuksesta voidaan poiketa alueellisesti tartuntatautilääkärin päätöksellä, jos epidemiatilanne sitä vaatii.

Mitä kaikkea uusi testausstrategia tarkoittaa? Kysymyksiin vastaa koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

1. Kenen kahdesti rokotetun pitää mennä koronavirustestiin kuten ennen?

– Lähtökohtaisesti vaikeasti oireilevan tai jos tulee oireita ja on perusteltu syy epäillä, että syynä oireisiin on tiedossa oleva korona-altistus.

2. Noudatetaanko riskiryhmien ja terveydenhuollon työntekijöiden osalta samaa linjausta?

– Koordinaatioryhmä ei mennyt syvälle yksityiskohtiin, THL antaa näistä tarkemmat ohjeet. Mutta terveydenhuollon työntekijät ovat toki tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden immuunipuolustus on heikentynyt, joten sillä perusteella testaaminen on perusteltua.

Uusi linja koronatestauksessa alkaa heti.

3. Mikä on lieväoireisuuden raja? Onko se jokaisen oma subjektiivinen käsitys?

– Onhan sillä eroa, onko lieviä flunssaoireita vai kunnon tauti, vaikka sen kokeminen subjektiivista onkin. Tässä pätee sama periaate, eli jos oireet ovat vaikeat, voi hakeutua testiin.

4. Entä alle 12-vuotiaat lapset, joita ei voida vielä rokottaa? Milloin lapsi pitää viedä testiin?

– Tässä pätee sama periaate. Mikäli ei ole erityistä syytä testata eli ei ole pahoja oireita, ei ole tiedossa olevaa korona-altistumista eikä kotona ole rokottamattomia aikuisia, pienestä nuhakuumeesta lasta ei tarvitse viedä testiin, vaan tauti sairastetaan kotona.

– Vaikka lapsi tartunnan saisikin, tauti on useimmiten lievä ja lapset tartuttavat tautia eteenpäin heikosti. Mutta aina, jos taudinkuva sitä edellyttää, lapsikin pitää viedä testiin.

Lieväoireisten kahdesti rokotettujen ei tarvitse enää hakeutua koronavirustestiin. Sama koskee alle 12-vuotiaita lapsia, vaikka heitä ei ole vielä rokotettu lainkaan.

5. Monessa koulussa ja päiväkodissa on ns. nollatoleranssi, eli sinne ei saa mennä yhtään oireisena. Mitä tehdä, kun lapsen yskä ja nuha voi jatkua parisen viikkoakin?

– Tämä on tärkeä kysymys. Uusi testausstrategia ei poista kaikkia ongelmia vaan jää yhä ”harmaita alueita”, joihin ei ole täsmällisiä vastauksia. Voidaan kysyä, onko lapsen etu, että hänet viedään testiin joka kerta, kun on yskää tai nuhaa. Minun mielestäni ei ole. Testaamisen täytyy olla tarkoituksenmukaista.

– Näissä tilanteissa voi tehdä esimerkiksi kotitestin: se antaa osviittaa siitä, onko kyse koronasta vai ei. Pitkään oirelevien lasten tilanne on kieltämättä pulmallinen. THL on antamassa tähän uutta linjausta.

– Tietysti jos flunssaoireet kestävät pitkään, oireiden syy pitää tarkastaa. On kuitenkin iso asia jo itsessään, että 2–3 päivän nuhakuumeet jäävät koronatestauksesta pois.

6. Jos lieväoireisia ei enää testata, niin saako mennä töihin, kouluun tai kyläilemään, jos on lieviä hengitystieoireita tai nuhaa? ”Ennen vanhaan” olisi menty joka paikkaan, vaikka oli lieviä flunssaoireita.

– Tämä on tärkeä kysymys, ja ohjeistus on syytä kerrata. Jos olet kuumeinen, flunssainen tai tunnet itsesi sairaaksi, et mene kouluun tai töihin vaan sairastat kotona!

Ohjeistus on selvä: lieväoireisena sairastetaan kotona, ja kotoa poistutaan vasta yhden oireettoman päivän jälkeen. Jos oireet ovat pahat tai pitkittyneet, testiin voi hakeutua entiseen malliin.

– Tämän tyyppinen linjaus on enemmän kuin paikallaan. Taudin tartuttavuus on suurimmillaan, kun oireet ovat suurimmillaan, eli kotona pitää pysyä siihen saakka, kunnes oireet ovat ohi.

– Jo epidemian alussa ohjeistuksiksi linjattiin etäisyydet, käsien peseminen, kasvomaskin käyttö ja kotona sairastaminen. Kotona sairastamiseen on aika ottaa renessanssi. Se on se, miten estämme tartuntojen leviämistä. Pitää olla vähintään yksi oireeton päivä, ennen kuin lähtee kotoa.

7. Onko tästedes niin, että kahdesti rokotetun lievänä sairastettua koronatautia ei pystytä mitenkään toteamaan eivätkä ne tule tilastoihin?

Paljon koronavirustartuntoja jää jatkossa tilastoilta piiloon, mutta johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan kaikkia lieviä koronavirusinfektioita ei ole tarpeenkaan tilastoida.

– Ne eivät tule tilastoihin, mutta täytyykö niiden edes tulla, jos tauti on lievä eikä ole vaaraa tartuttaa muita? Rokotukset vähentävät selvästi tartuntamääriä ja vaikeita tautimuotoja. Huomattava valtaosa kahdesti rokotetuista – niistä jotka koronan silti saavat – sairastavat sen hyvin lieväoireisena.

8. Entä, jos oireet alkavat lievinä eikä mene uuden käytännön mukaan testiin, mutta oireet pahenevat tai alkaa ilmetä outoja pitkäaikaisoireita?

– Jos oireet pahenevat tai pitkittyvät, on perusteltua käydä koronavirustestissä. Yksi uudessa strategiassa väläyteltävä keino on omaehtoinen kotitestaus, vaikka se ei olekaan yhtä tarkka kuin PCR-testi eikä sen perusteella voida tehdä esimerkiksi viranomaispäätöksiä karanteeneista. Muitakin keinoja on kuin hakeutua viralliseen testiin.

9. Kun testaamista nyt vähennetään, kauanko testiä joutuu tulevaisuudessa jonottamaan?

– Uuden testausstrategian tavoitteena ei ole heikentää testaamista vaan paremmalla kohdentamisella tehostaa epidemian hallintaa. Saada sellainen ylimääräinen ”kohina” pois ja kohdentaa testausresurssi paremmin.

– Jos testiin hakeutuvien ihmisten määrä vähenee, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstöä voidaan palauttaa muihin tehtäviin. Ja täytyy muistaa, että vaikka testausta vähennetään, kapasiteetti kuitenkin säilytetään eikä romahduteta kaikkia kerralla alas. Tarvittaessa palataan samalle tasolle. Tavoitteena on hallittu muutos.

Jonot koronatestaukseen todennäköisesti lyhenevät, kun testaustarvetta on vähemmän. Viime maaliskuussa Turun ylioppilaskylässä oli kaupungin koronabussiin näin massiivinen testijono epidemian riehuessa kaupungissa voimakkaimmillaan.

10. Pitääkö edelleen käyttää maskia?

– Maskikäytäntöä ei ole mielestäni tarvetta toistaiseksi muuttaa. Maskit ovat loppujen lopuksi kohtuullisen vaivattomia, ja ihmiset ovat tottuneet niitä käyttämään. Maskien pitäisi olla viimeisiä asioita, jotka poistuvat, mutta sen aika ei ole vielä. Suojausta ei ole syytä laskea kerralla, vaan sitä lasketaan asteittain.

11. Muuttaako uusi testausstrategia karanteenimääräyksiä?

– Näistä asioista ohjeistavat sosiaali- ja terveysministeriö ja THL. Jos henkilö todetaan positiiviseksi, tehdään sen mukaiset päätökset. Uusia ohjeita on mahdollisesti tulossa siitä, mikä katsotaan korona-altistumiseksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?