Tutkimus: Suomalaiset ovat yhden koronarajoituksen noudattamisessa oikea mallimaa muihin verrattuna - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Tutkimus: Suomalaiset ovat yhden koronarajoituksen noudattamisessa oikea mallimaa muihin verrattuna

Kasvomaskien käyttö koettiin Suomessa rajoittavimmaksi toimeksi.

8.4. 15:00

Suomalaiset sitoutuivat hyvin koronarajoituksiin, paljastaa tuore kansainvälinen tutkimus. Suomessa tutkimusta koordinoi Turun yliopisto.

Rajoitustoimista toteutettiin vuoden 2020 kesä–marraskuussa kansainvälinen verkkokysely, joka tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tshekissä.

Tutkimuksessa vastaajat arvioivat yhteensä 44 rajoitustoimen tehokkuutta ja rajoittavuutta sekä sitoutumistaan rajoitusten noudattamiseen, mikäli ne olivat koskettaneet vastaajaa henkilökohtaisesti.

Lisäksi heiltä kysyttiin muun muassa luottamusta valtiojohtoon koronaviruspandemian hoidossa, valtiojohdon reagoinnin tarkoituksenmukaisuutta sekä luottoa terveydenhuollon resursseihin pandemian hoidossa. Kyselyyn vastasi 9 543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542.

Tutkimuksen mukaan sitoutumiseen vaikuttaa kokemus rajoitustoimien rajoittavuudesta ja tehokkuudesta.

Monet rajoitukset, kuten 1–2 metrin etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ja etätyösuositus tai -velvoite, koettiin Suomessa tehokkaammaksi ja vähemmän rajoittavaksi muihin maihin verrattuna. Rajoituksiin myös sitouduttiin Suomessa paremmin.

Tutkimustulos todistanee sen, mitä monissa meemeissäkin on esitetty: suomalaiset nauttivat omasta tilastaan, joten turvavälienkään pitäminen ei ole kenties yhtä suuri ponnistus kuin eteläeurooppalaisissa valtioissa. Pohjoismaalaisten taipumuksesta ”turvaväleihin” on vitsaillut muun muassa Boredpanda.

Suomalaisista 40 % koki 1–2 metrin turvavälit heidän elämäänsä rajoittavina, kun maiden keskiarvo oli 56 prosenttia. Korkein lukema oli Hollannissa, jossa 81 % koki turvavälit rajoittavina. Ruotsissa prosentti oli 44.

Kaikkein rajoittavimmaksi Suomessa koettiin kasvomaskin käyttö, jota 64 % piti rajoittavana. Kaikkien maiden keskiarvo oli 60 %. Kotona pysyminen sen sijaan koettiin Suomessa vähemmän rajoittavana kuin muissa maissa: 54 % suomalaisista vastaajista koki sen rajoittavan elämää keskiarvon ollessa 76 %. Myös isojen tapahtumien perumiseen suhtauduttiin Suomessa maltillisemmin kuin muissa maissa.

Suomalaiset vastaajat noudattivat kaikkia rajoituksia hyvin. Heikoimmin noudatettiin kasvomaskisuositusta, jota sitäkin silti 74-prosenttisesti. Erityisesti kotona pysymisessä Suomi oli mallimaa.

Koronarajoituksiin sitoutumiseen oli yhteydessä tartunnan pelko ja koettu stressi. Sitoutumatta jättämiseen taas oli yhteydessä se, jos valtiojohdon reagoinnit pandemian leviämisen estämiseksi koettiin liian äärimmäisinä.

Tutkimuksen mukaan suomalaisilla on ollut pandemian aikana korkein luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon. Luottamus on tutkimuksen mukaan tärkeä tekijä koronarajoituksiin sitoutumisessa.

– Kansalaiset ovat valmiita noudattamaan myös omia perusoikeuksiaan rajoittavia koronarajoitteita, jos ne koetaan tehokkaiksi. Kuitenkin esimerkiksi maskin käytön suhteen koettua tehokkuuttakin tärkeämpää on se, että kansalaiset luottavat päätöksentekijöihin. Suomalaisten luottamus päättäjiin tuli kyselyssämme hyvin esiin, tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston tutkijatohtori Tella Lantta sanoo.

Tutkimuksessa tuli esiin myös se, että koulutusasteen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä on eroa rajoituksiin sitoutumisessa. Sekä korkeakoulutus että naissukupuoli lisäävät todennäköisyyttä rajoitusten noudattamiseen. Myös korkeampi ikä lisää rajoituksiin sitoutumista.

– Sitoutumisen edistämiseksi tarvitaan kohdennettua tietoa, joka ottaa huomioon kansalaisten taustatekijät.

Kyselytutkimuksen pohjalta tarkastellaan seuraavaksi vastaajien mielenterveyttä ja miten rajoitukset ovat siihen yhteydessä. Tutkimus julkaistaan myöhemmin keväällä 2021.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?