Vappuaaton kammottavat tapahtumat Turussa eivät unohdu – yksi pahantekijöistä antoi kylmäävän lausunnon: ”Ei siihen mitään syytä ollut”

Tietokirjailija Rauno Lahtinen teki kirjan Turussa tapahtuneista murhista ja muista hirmuteoista.

Kirjailija Rauno Lahtinen asuu lähellä paikkaa, jossa yksi vappuaattona 1999 puukotetuista raahautui useita satoja metrejä ennen kuin hänet vietiin sairaalaan.

27.3.2021 9:01

Vappuaatto 1999 Turussa tuo mieleen Helsingin Koskelan synkät tapahtumat.

16-vuotias nuorukainen ehti Turussa puukottaa illan ja yön aikana eri puolilla kaupunkia täysin sattumanvaraisesti useita ihmisiä vapputorilta ostamallaan perhosveitsellä.

Puukotukset mahtuivat muutaman tunnin aikahaarukkaan. Kaupungilla oli paljon väkeä, ja poliisin oli hankala löytää tekijää vappuhumun keskeltä.

Nuorukainen ei liikkunut yksin. Mukana oli illan eri vaiheissa kahdesta kymmeneen kaveria, poikia ja tyttöjä, jotka osallistuivat tapahtumiin potkimalla ja tönimällä ihmisiä. Yksi heistä totesi myöhemmin Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Ei siihen mitään syytä ollut. Kaverit ny vähän puukotteli”.

Sairaalaan joutui kaikkiaan kymmenen ihmistä. Kaikki nuorehkoja miehiä. Heistä yksi kuoli saamiinsa vammoihin. Puukotusten tekijä oli illan aikana niin humalassa, että hänen muistikuvansa tapahtumista olivat hataria.

Hän sai yhdeksän vuoden vankeustuomion taposta, kahdesta tapon yrityksestä, seitsemästä törkeästä ja kolmesta tavallisesta pahoinpitelystä.

16-vuotias nuorukainen puukotti Turussa vuonna 1999 vappuaattoillan ja yön aikana eri puolilla kaupunkia sattumanvaraisesti useita ihmisiä. Tässä risteyksessä puukotettiin yhtä miestä.

Edellä kerrottu on yksi monista karmivista tapahtumista, jotka Rauno Lahtinen on kirjannut teokseensa Murhia ja hirmutekoja Turussa.

Lahtista se kosketti sikäli, että hän asuu lähellä paikkaa, johon viimeinen puukotettu raahautui useita satoja metrejä ennen kuin hänet vietiin sairaalaan.

– Se jäi mieleen, koska asun aivan vieressä. Oli täysin sattumaa, etten itse ollut heidän tiellään. Kun luin tapahtumista lehdestä, ajattelin ettei tämä voi olla totta, Lahtinen kertoo.

– Turussa oli siihen aikaan paha huumeongelma ja tekijät olivat huumeita käyttänyttä porukkaa.

Vastaavan kaltaista sattumanvaraista puukotusta Turussa todistettiin 2017, kun marokkolainen Abderrahman Bouanane teki kahdella Ikeasta ostamallaan keittiöveitsellä terrori-iskun Turun kauppatorilla.

Poliisi sai tekijän kiinni muutamassa minuutissa, mutta seuraukset olivat silti karmivat. Iskussa kuoli kaksi naista. Lisäksi haavoittui kuusi naista ja kaksi miestä.

Teräaseilla on turkulaisissa, kuten suomalaisissa tapoissa ja murhissa muutenkin, merkittävä rooli. Varsinkin viime vuosituhannen alussa puukko heilui Turussa ahkerasti. Yksistään juhannuksena 1907 sattui kaupungissa kolme puukotusta.

Monilla nuorilla miehillä oli puukko aina mukana.

– Jälki oli sen mukaista. Tapauksia oli valtavasti 1900-luvun alussa. Kirjaan olen valinnut vain muutamia, Lahtinen sanoo.

Puukotuksia tapahtui niin kaduilla, juhlissa kuin juominkien päätteeksi kotona. Teräase yhdistettynä ryyppäämiseen oli riskiyhdistelmä, joka usein tunteiden kuohahdettua johti puukotuksiin.

Piston ei itsessään tarvinnut olla tappava. Ennen antibioottien aikaa pienetkin haavat saattoivat koitua puukotetun kohtaloksi.

Yksi tulenaroista paikoista oli Raunistulan esikaupunkialue. Torille oli matkaa vain kolmisen kilometriä, mutta meininki erosi ratkaisevasti keskustan oloista.

Lahtisen kirja alkaa tarinalla siitä, miten Raunistulan ”kuningas” Karl Alfred Grahn puukotettiin hengiltä. Ensin juotiin miesporukalla muutama pullo punssia, sitten miteltiin voimia sormikoukussa ja lopulta heilutettiin puukkoa.

Sormikoukussa hävinnyt Grahn yritti vahingoittaa puukolla voittajaansa työmies Antti Tammista. Puukko tipahti, Tamminen tarttui siihen ja iski kuolettavasti Grahnia. Tamminen todettiin syylliseksi, mutta häntä ei tuomittu, koska ”oma henki oli ollut vaarassa, eikä hän voinut arvata tekonsa seurauksia”.

Turussa sattui valtavasti puukotuksia 1900-kuvun alussa. Yksi tulenaroista paikoista oli Raunistulan esikaupunkialue. Torille oli matkaa vain kolmisen kilometriä, mutta meininki erosi ratkaisevasti keskustan oloista.

Väkivallanteoille on monenlaisia motiiveja. Mustasukkaisuus ja rahanhimo, muun muassa, mutta joskus jopa politiikka. Vuonna 1911 ammuttiin Turun hovioikeuden presidentti Gustaf Waldemar Hirvikanta.

Hirvikanta oli maltillinen suomenmielinen, von Hellens -nimensä Hirvikannaksi vaihtanut, ampuja puolestaan kiihkeä ruotsalaisuuden kannattajana Bruno Forström. Hän ampui itsensä murhateon jälkeen.

Murhan taustalla uskottiin olevan salaliitto, mutta sitä ei pystytty osoittamaan. Oikeuden mielestä murhaan oli muitakin osallisia kuin Forström. Syytteitä ei koskaan nostettu.

Ampuma-ase oli käytössä myös, kun taksikuski Erik Johansson sai surmansa 1925. Hän oli ottanut kyytiin miehen Kristiinankadun pirssipysäkiltä. Hiukan myöhemmin ohikulkija huomasi Piispanristillä, kuuden kilometrin päässä lähtöpaikasta, sähköpylvääseen törmänneen auton.

Auton läheltä löytyi verinen taksikuski, hengissä, mutta hän kuoli matkalla sairaalaan. Kuolinsyy: kaksi selkään ammuttua laukausta.

– Taksiryöstöt ja -murhat olivat todellinen ongelma 1920- ja 1930-luvuilla. Oli monia tapauksissa, joissa asiakas ampui kuskin ja vei, tai yritti viedä rahat. Piispanristin tapauksen motiivi ei koskaan selvinnyt.

–Kirjan tapaukset ovat unohdettua historiaa, kirjailija Rauno Lahtinen sanoo.

Murhasta epäiltiin Felix Koskinen -nimistä miestä, mutta näyttö ei riittänyt tuomioon. Vuotta myöhemmin lääninvankilassa tuomiota istunut Aarne Koskee tunnusti Johanssonin murhan. Koskeen tarinassa oli aukkoja, joiden perusteella oikeus päätti, että hän ei voinut olla murhaaja.

Murhaa ei koskaan saatu selvitettyä. Motiivikin jäi hämärän peittoon. Tapaus osui kieltolain aikaan vuosien 1919-1932 väliin, jolloin henkirikosten määrä oli huipussaan.

– Pirtu oli vahvaa tavaraa. Jo muutamasta hörpystä meni sekaisin. Meno rauhoittui huomattavasti 1930-luvulla, kun kieltolaki loppui.

True crime on muotia, mutta Lahtinen näkee rikostapausten taustalla laajempaa historiallista merkitystä.

– Kirjan tapaukset ovat unohdettua historiaa. Ne vaikuttavat aikoinaan paljon ihmisiin ja muovasivat heidän ajatteluaan. Halusin tuoda sitä esiin ja varsinkin 1900-luvun alkupuolen tapauksissa kuvata millainen Turku siihen aikaan oli, Lahtinen kertoo.Lähde: Rauno Lahtinen: Murhia ja hirmutekoja Turussa. Sammakko 2021.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?