Näe Suomen ”keramiikan ruhtinaan” satumaiset teokset sekä Turun taide­museon aarteet – tutustu videokierroksella näyttelyyn - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Näe Suomen ”keramiikan ruhtinaan” satumaiset teokset sekä Turun taide­museon aarteet – tutustu videokierroksella näyttelyyn

ISTV:n suorat lähetykset koronan sulkemista taidemuseoista jatkuvat. Tällä kertaa vuorossa oli Turun taidemuseo, jonka kokoelmassa on komea kattaus Suomen taiteen kultakauden helmiä, sekä Birger Kaipiaisen sadunhohtoisen keramiikan näyttely.

13.1. 7:02 | Päivitetty 14.1. 8:58

Asiantuntijoina ovat amanuenssi Mia Haltia, museolehtori Elli Liippo ja amanuenssi Annina Sirén. Toimittaja on ISTV:n sisältöpäällikkö Antti Virolainen.

Taidemuseon kansallisromanttinen graniittilinna on jo itsessään taideteos. Lisäksi muhkean ulkokuoren sisällä on yksi maan kattavimmista taidekokoelmista.

Helene Schjerfbeck: Hopeataustainen omakuva.­

Edustettuina ovat Suomen taiteen kultakauden rakastetut mestarit (mm. Schjerfbeck, Gallen-Kallela, Danielson-Gambogi, Edelfelt, Halonen, Wright, Vallgren.) sekä surrealismin ja poptaiteen huippunimiä.

Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus.­

Birger Kaipiaisen uniikit teokset

Alakerran vaihtuvassa näyttelyssä tutustumme Birger Kaipiaisen toinen toistaan mielikuvituksellisempiin töihin, joissa on paljon tuttua kaikille suomalaisille muotoilun ystäville.

Värikästä Birger Kaipiaista omimmillaan: uniikki seinälautanen paratiisihedelmillä, linnuilla ja värihelmillä.­

Teollisessakin tuotannossa olevaa Paratiisi-astiastoa muistuttavien, mutta vieläkin koristeellisempien uniikkien, jättikokoisten seinälautasten lisäksi näytillä on mm. kuovi- ja orvokkiveistoksia.

Helmipintainen fantasiakuovi on Birger Kaipiaisen tärkeitä aiheita.­

Pääosa esillä olevista (n. 70 kpl) reliefeistä, veistoksista, koristelautasista ja -vadeista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan.

Kaipiainen (1915–1988) oli Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti menestyneimpiä keramiikkataiteilijoita. Hän teki pitkän uran Arabian taideosastolla. Se oli teollisuuslaitoksen sisälle luotu taiteen turvasatama, jolla oli keskeinen rooli suomalaisen taideteollisuuden maailmanvalloituksessa 1950- ja 1960-luvuilla.

Modernismin aikakaudella korostettiin käytännöllisyyttä ja askeettisuutta. Kaipiainen oli kaikkea muuta: fantasiaan ja kauneuteen mieltynyt romantikko.

Oiva Toikan (1931–2019) ”keramiikan ruhtinaaksi” tituleeraamalle Kaipiaiselle myönnettiin useita kansainvälisiä palkintoja. Hän sai tunnustuksesi työstään Pro Finlandia -mitalin vuonna 1963 ja professorin arvonimen vuonna 1977.

Liikemiesveljesten lahjoitus

Pintamateriaaliltaan punagraniittinen Turun taidemuseo nousi loistavalle tontille Puolalanmäelle vuonna 1904.

Turun taidemuseo on komea punagraniittinen linna kaupungin parhaalla tontilla.­

Se oli jo valmistuessaan yksi Suomen taiteen kultakauden suursaavutuksista, vaikka nuoremmat arkkitehtoniset mielet kuohahtelivat hankkeen liepeillä, kuten tapana on.

Museorakennuksen on suunnitellut arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström. Projektin takana olivat varakkaat liikemiesveljekset Ernst ja Magnus Dahlström. Heidän kustantamansa ja Turun kaupungille lahjoitettu taidemuseo oli avautuessaan Suomen toinen taidemuseoksi suunniteltu rakennus Ateneumin (1887) jälkeen.

Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää ja kokoelman omistaa Konstföreningen i Åbo – Turun Taideyhdistys ry., joka on perustettu vuonna 1891.

Lähde: turuntaidemuseo.fi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?