Näin karmeita onnettomuuksia suomalaisille tapahtuu sähköpotkulaudoilla – Suomessa ihan omat erityispiirteet muihin maihin verrattuna - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Näin karmeita onnettomuuksia suomalaisille tapahtuu sähköpotkulaudoilla – Suomessa ihan omat erityispiirteet muihin maihin verrattuna

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin sähköpotkulaudoilla tapahtuneita onnettomuuksia. Pahimmillaan vammat vaativat pitkän sairaalahoidon.

Rotvallin reuna on skuuttikuskin pahin vihollinen, arvioivat tutkijat.­

16.9. 9:48

Sähköpotkulaudat eli skuutit ilmestyivät Suomessa katukuvaan keväällä 2019. Siitä lähtien ne ovat jakaneet mielipiteitä, mutta samalla silti onnistuneet laajentamaan reviiriään.

Skuuttionnettomuudet ovat nousseet otsikoihin useaan otteeseen. Nyt aiheesta on tehty Suomessa ensimmäinen tieteellinen tutkimus.

Sähköpotkulaudan voi napata alleen mistä päin kaupunkia tahansa.­

Tyksin leukakirurgian yksikössä tehdyssä tutkimuksessa olivat mukana kesä–joulukuussa skuuttionnettomuudessa olleet potilaat, joilla oli jokin kasvojen tai kallon alueen kovakudoksen murtuma.

–  Päivystyksessä alkoi tulla vastaan skuuttien aiheuttamaa kolhua. Ortopeditkin olivat huomanneet, että on muodostunut uusi potilasryhmä. Viikossa leikataan keskimäärin yksi leukamurtuma, ja kun yhtäkkiä tulee seitsemän tapausta lisää kuukaudessa, kyllä sen huomaa. Ajateltiin, että kun dataa ei ole, niin kerätään, Tyksin leukakirurgian yksikön erikoistuva hammaslääkäri Aaro Turunen taustoittaa Ilta-Sanomille.

Aineistoon päätyi ensin 27 potilasta, mutta heistä neljä pudotettiin aineistosta pois, sillä näiden ulkopaikkakuntalaisen hoito oli toteutettu lopulta muualla kuin Tyksissä.

Turusen mukaan joukko on todennäköisesti vain jäävuoren huippu, sillä aineistossa eivät ole mukana esimerkiksi pelkästään raajojen vammoja saaneet tai yksityisellä puolella vammansa hoidattaneet henkilöt.

– Tiedän, että privaattipuolella on hoidettu paljon esimerkiksi hampaiden katkeamisia. Voi olla, että henkilö on herännyt aamulla, huomannut hampaan katkenneen ja muistanut, että ai niin, minähän kaaduin. Näitä tapauksia voi olla hyvinkin paljon, hän huomauttaa.

Aaro Turunen on törmännyt päivystyksessä toistuvasti skuuttionnettomuuksissa loukkaantuneisiin henkilöihin.­

Tutkijat olettivat, että Suomen pitkillä valoisilla kesäöillä voisi olla jonkinlaista vaikutusta tutkimustuloksiin. Kävi kuitenkin ilmi, että suurin osa onnettomuuksista (15) oli tapahtunut pimeämpään aikaan syys–marraskuussa.

Yksi yhdistävä tekijä tapauksilla kuitenkin oli.

– 91 prosenttia potilaista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Potilaista viisi oli kahden promillen kännissä tai yli, kuusi 1,5–2 promillen, ja seitsemän yli yhden promillen. Kolmen oli kliinisesti todettu olevan humalassa mutta asiaa ei mitattu sen tarkemmin. Kahdesta ei ole tietoa, eli käytännössä he tulivat seuraavana päivänä vastaanotolle eivätkä olleet kännissä – enää. Eli lukema voisi oikeasti olla 100 prosenttia, Turunen sanoo.

Skuuttionnettomuuksia on tutkittu Yhdysvalloissa. Myös Euroopassa on tehty kaksi tutkimusta. Ero Suomen tuloksiin on hälyttävä.

– Texasissa tehdyssä tutkimuksessa alkoholin vaikutuksen alaisena ajaneita oli 18 prosenttia potilaista. Huomiota herättävää oli myös se, että meidän kasvomurtumapotilaillamme ei ollut raajoissa yhtään murtumaa, toisin kuin Texasin tutkimuksessa. Mietittiin, että ehkä humalatilassa ajaessa ei ehdi ottaa käsillä vastaan vaan tullaan naama edellä, Turunen pohtii.

– Viisi potilasta ollut todella jurrissa. Ihme, että he ovat saaneet skuutin käyntiin ja sellaiseen vauhtiin, että ovat ylipäänsä voineet kolhia itseään.

Kolhittu todellakin on. Vaikka kuolemantapauksia ei aineistossa onneksi ole, 25 km/h vauhtia kulkevat sähköpotkulaudat voivat aiheuttaa pahaa jälkeä.

– Yhdellä potilaalla olivat keskikasvojen luut käytännössä kokonaan irti toisistaan. Näin voi käydä, kun menee naama edellä johonkin. Siellä on myös aivovammoja ja aivoverenvuotoja. Joillakin näköhäiriöt ovat jatkuneet pitkään, Turunen sanoo.

Eikä kyse ole pelkästään nuorten törttöilystä, sillä potilaiden keski-ikä on 30 vuotta. 23 potilaasta 17 oli miehiä.

– Ja kypäräähän ei käytä kukaan. Paitsi ne, joilla on oma skuutti. Tämä on sama joka puolilla maailmaa, Turunen lisää.

Skuutti kulkee parhaimmillaan 25 km tuntivauhtia.­

Yleisimmin tällaiset sairaala- tai jopa leikkaushoitoa vaativat vammat syntyvät niin, että skuutilla ajetaan päin rotvallin reunaa, jolloin kuljettaja lentää pyörän yli. Skuutti käyttäytyy eri lailla kuin pyörä, mikä voi lisätä vammariskiä.

– Muistan yhden nuoren parikymppisen kaverin, joka oli tosi sporttinen eikä edes kovassa tuiterissa. Hän sanoi, että kun eturengas otti kiinni ja skuutti lähti alta, siinä ei pystynyt tekemään mitään. Polkupyörä lähtee yleensä ensin luisumaan, ja siinä lentää itse polkupyörän sivulle, jolloin on vähän enemmän aikaa ottaa vastaan. Skuutissa tanko menee käytännössä tonttiin heti, Turunen pohtii.

Suurin osa Suomen skuuttionnettomuuksista tapahtuu viikonloppuna myöhäiseen kellonaikaan, kun ulkomaisissa tutkimuksissa tapahtuma-aika on alkuillasta.

– Tämä tulos tukee ajatusta, että jos skuutit eivät olisi käytössä klo 00–06, suurin osa noista potilasta karsiutuisi pois.

Suomessa skuuttionnettomuuksissa on ollut mukana lähinnä nuoria aikuisia. Ulkomailla tilastoissa näkyvät myös vanhukset, tosin eivät rämäpäisinä kuskeina.

– Yksi ongelma on, että skuutteja jätetään joka paikkaan. Vanhoille ihmisille tulleet kolhut johtuvat usein siitä, että he ovat kompastuneet skuuttiin ja murtaneet lonkkansa. Skuuteilla ajetaan myös kaatuneita skuutteja päin, Turunen huomauttaa.

Tiellä lojuvat skuutit ovat aiheuttaneet vammoja vanhuksille.­

Pariisilaiset saivat sähköpotkulaudat jo 2018 ja ehtineet jo kyllästyä niihin. Kiukustuneet ranskalaiset ovat viskelleet sähköpotkulautoja Seineen. Jokunen skuutti löytynee myös Aurajoesta, mutta toistaiseksi sähköpotkulaudat pitävät pintansa suosittuna liikennevälineenä.

– Ne ovat tulleet jäädäkseen ja hyvä ekologinen vaihtoehto. Ne kuitenkin tulivat aika nopeasti tänne, eikä niiden kanssa oikein osata vielä olla, Nurminen arvioi.

Erikoistuvat leukakirurgit Erkka Oksanen ja Aaro Turunen sekä leukakirurgian professori Hanna Thorén Turun yliopistosta julkaisivat artikkelin ”Assessment of Craniomaxillofacial Injuries After Electric Scooter Accidents in Turku, Finland, in 2019” lehdessä Journal of Oral and Maxillofacial Surgery (5/2020).

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?