Poliisi nuoren naispotilaan murhaepäilyistä Salon sairaalassa: Osa kuulustelu­lausunnoista ristiriidassa muun näytön kanssa - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Poliisi nuoren naispotilaan murhaepäilyistä Salon sairaalassa: Osa kuulustelu­lausunnoista ristiriidassa muun näytön kanssa

Salon sairaalassa epäillään tapahtuneen henkirikos.

Julkaistu: 2.7. 15:22

Täysi-ikäisen naispotilaan epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi Salon sairaalassa vappuna 2017. Osa epäillyistä on sairaalan henkilökuntaa.

Poliisi epäilee, että täysi-ikäinen nuori naispotilas on joutunut murhatuksi Salon sairaalassa vappuna 2017.

Poliisin mukaan epäiltynä on henkilöitä, jotka ovat olleet tapahtuma-aikaan paikalla sairaalassa. Poliisi ei kuitenkaan kerro epäiltyjen tarkkaa määrää tai sitä, epäilläänkö jonkun toteuttaneen teon yksin vai onko se mahdollisesti tehty yhteistuumin.

Poliisi on tämän kesän aikana kuulustellut epäiltyjä hoitohenkilökuntaan kuuluvia henkilöitä, osaa useamminkin kuin kerran.

– He ovat olleet yhteistyökykyisiä, ja heidän käytöksessään ei ole ollut moitteen sijaa. Sellainen olo meille on kuitenkin jäänyt, että meille ei ole ihan kaikkea kerrottu, tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Juha Kainonen Lounais-Suomen poliisista sanoi Ilta-Sanomille.

Kainonen tarkentaa, että osa epäiltyjen kuulustelulausunnoista on ollut ristiriidassa muun näytön ja poliisin omien tutkimusten kanssa.

– Mehän teemme koko ajan ja olemme tehneet muutakin tutkintaa kuin epäiltyjen kuulustelua. Kuulusteltavalla on oikeus olla hiljaa tai vastaamatta, eikä hänen ole kuulustelussa pakko puhua tottakaan, Kainonen muistuttaa.

Kainonen myös lisää, että epäiltyjen kuulusteluja jatketaan edelleen.

Kaikki epäillyt ovat kiistäneet rikosepäilyt. Kukaan epäillyistä ei myöskään ole ollut pidätettynä tai vangittuna.

Kyseessä on suomalaisessa rikoshistoriassa harvinainen rikosepäily, kun hoitohenkilökuntaan kuuluvien henkilöiden epäillään murhanneen potilaan.

– Joitakin samankaltaisia tapauksia on ollut, mutta kyllä, harvinaisesta rikosepäilystä puhutaan, Kainonen sanoo.

Salon murhaepäilystä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Tapausta tutkitaan epäiltynä murhana, koska uhri oli poliisin mukaan puolustuskyvyttömässä tilassa.

Helsingin Sanomien mukaan henkirikosta alettiin epäillä vasta reilut puoli vuotta potilaan kuoleman jälkeen, kun oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa potilaasta löydettiin propofoli-nimistä nukutuslääkettä.

– Potilaalle tehtiin kuoleman jälkeen oikeuslääketieteellinen avaus, ja tapaus tuli meidän tutkittavaksemme oikeuslääkärin lausunnon kautta, Kainonen kertoo.

Potilaalle ei ollut sairaalassa tehty sellaisia hoitotoimia, joissa nukutuslääkettä olisi tarvittu.

– Uhri oli ollut kyseisellä osastolla usean päivän ajan ennen menehtymistä. Tällaista ainetta ei ollut tarvittu, Kainonen sanoi.

Kainonen suostuu sanomaan, että potilaan menehtyminen johtui nukutuslääkkeen yliannostuksesta.

– Siinä mielessä kyllä, että potilas oli saanut tappavan annoksen. Nukutuslääkkeen aiheuttamat reaktiot johtivat potilaan kuolemaan, Kainonen myönsi.

Poliisi sai tapauksen tutkittavakseen vasta alkuvuodesta 2018 ja on nyt tutkinut tapausta kaikessa hiljaisuudessa reilun kahden vuoden ajan.

– Omat haasteensa siinä on. Ei voi ihan samalla tehokkuudella suorittaa teknisiä tutkimuksia, ja tietyt havainnot tapahtumapaikalta jäävät huomaamatta, Kainonen mietti.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) sairaalajohtaja Petri Virolainen sanoo, ettei voi oikeastaan kommentoida asiaa. Hän toteaa sen olevan poliisin hoidossa. Salon sairaala on osa Tyksiä.

– Emme voi kommentoida siihen paljon mitään. Emmekä edes tiedä kaikkea, mitä poliisi tietää, Virolainen toteaa.

Virolaisen mukaan Tyks sai tiedon asiasta, kun poliisi aloitti tutkinnan. Virolaisen mukaan sairaalassa on tehty omia selvityksiä. Hän ei kuitenkaan avaa, millaisia nämä selvitykset ovat.

– Se tarkoittaa ihan meidän normaaliin työhön liittyviä asioita. Normaalia potilashoidon valvontaa.

Virolaisen mukaan Tyksillä ei ole ”täyttä tietoa” siitä, ketä epäillyt ovat. He eivät myöskään tiedä, montako epäiltyjä on.

– Ei ole tiedossa, että meillä työskentelisi epäilyksen alaisia, Virolainen sanoo.

Virolainen ei usko, että asian julkitulo aiheuttaa uusia toimenpiteitä sairaalassa.

– Aika sen näyttää, hän toteaa.

Valviran ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen toteaa, ettei voi kommentoida yksittäistä tapausta millään tavalla. Valvira on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, joka voi päättää esimerkiksi hoitohenkilökuntaan kohdistuvista ammatinharjoittamisen rajoitustoimista.

Liukkonen suostuu kommentoimaan yleisellä tasolla, miten Valvira toimii tällaisissa tapauksissa. Hän korostaa, ettei poliisilla tai hoitopaikalla ole velvollisuutta ilmoittaa Valviralle vakavasta rikosepäilystä. Oikeus heillä siihen kuitenkin on.

– Poliisi tutkii rikosta, ja Valviran tehtävä on varmistaa potilasturvallisuus. Jos potilasturvallisuus vaarantuu, meillä on mahdollisuus puuttua ammatinharjoittamisoikeuteen. Valvira ei osallistu poliisitutkintaan.

Jos Valvira saa tiedon vakavasta rikoksesta, joka liittyy esimerkiksi ammattitoimintaan, heillä on Liukkosen mukaan hyvin laaja tiedonsaantioikeus. Liukkosen mukaan tieto voi tulla mistä tahansa lähteestä, esimerkiksi medialta.

– Meillä on oikeus saada poliisilta, hoitopaikoista ja työnantajalta selvitykset. Mitkään salassapitosäännökset eivät estä meidän tiedonsaantioikeutta.

Liukkosen mukaan Valviralla on mahdollisuus puuttua hyvinkin nopeasti ammatinharjoittamisoikeuteen, jos ammatinharjoittaminen vaarantaa potilaiden hengen ja terveyden.

– Voimme tehdä myös väliaikaisen turvaamistoimenpiteen, jos se on välttämätöntä potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Hän huomauttaa, että ammatinharjoittamisen rajoittamiseen on oltava aina hyvät perusteet.

– Kyse on perusoikeuteen puuttumisesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?