Viime viikkoina sairaalat eri puolilla Suomea ovat joutuneet varautumaan koronaepidemian laajamittaiseen puhkeamiseen monilla tavoilla. Tilanne on suurimmassa osassa Suomea rauhallinen.
Turun yliopistollisen keskussairaalan asiantuntijat kuvailevat hoitokapasiteettia riittäväksi.
– Yksi hallituksen keskeisistä ohjeista oli, että meidän pitää kaksinkertaistaa tehohoitokapasiteetti. Meillä on nyt käytössä normaaliin verrattuna lähes kaksinkertainen kapasiteetti, ja meidän on vuorokaudessa mahdollista saada se 2,5-kertaiseksi ja jopa 3,5-kertaiseksi. Se voidaan kasvattaa tarvittaessa jopa viisinkertaiseksi, sairaalanjohtaja Petri Virolainen kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Sen sijaan Tyksissä ollaan äärimmäisen huolestuneita muista kuin koronapotilaista eli niistä, jotka välttävät tai siirtävät hoitoon tulemista pelätessään koronatartuntaa.
– Potilaat ovat ymmärtäneet, kun jo sovittuja palveluita on jouduttu peruuttamaan koronan vuoksi. Ihmiset ovat myös osanneet siirtää kiireettömään hoitoon hakeutumista tulevaisuuteen. Kaikkia hoitoja ei kuitenkaan voi siirtää loputtomiin, ja valitettavasti potilaita on jättänyt hakeutumatta hoitoon sellaisissakin tilanteissa, joissa näin ei olisi pitänyt olla.
– Korona vaikuttaa elämään paljon, mutta se ei vähennä syöpä-, sydän- tai aivoverenkiertosairastuvuutta, ja meidän tulee pystyä aina huolehtimaan näiden potilaiden turvallisesta hoidosta, Virolainen sanoo.
Sairaalanjohtaja Petri Virolainen pyytää, että ihmiset eivät viivyttäisi vakavien sairauksiensa hoitoa.
Tyksin asiantuntijat ovat erittäin huolestuneita tilanteesta, joka on sama joka puolella Suomea. Virolaisen mukaan väestön terveydentila on jo kokonaisuudessaan huonontunut.
– Henkilökohtaisesti olen vähintään yhtä huolestunut niistä potilaista kuin covid-19-infektiopotilaista, koska niiden potilaiden määrä on tällä hetkellä aivan eri luokassa, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä lisää.
Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ruotsissa on ihmetelty, mihin sydäninfarktipotilaat ovat hävinneet. Määrissä on selvää laskua, ja sama on nyt nähtävissä Suomessa.
Tyks sydänkeskuksen ylilääkäri Heikki Ukkosen mukaan kardiologin arvioon tulee nyt normaalia vähemmän potilaita. Lähetteiden määrä on laskenut noin 30 prosenttia.
– Riski viivästyneeseen diagnoosiin on merkittävä. Vieläkin huolestuttavampaa on, että pallolaajennuksella hoidettujen sydäninfarktien määrä on laskenut Tyksissä kuukauden aikana 23 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuosi sitten, hän sanoo.
Ylilääkäri Heikki Ukkosen mukaan myös muissa maissa on ihmetelty, missä sydänpotilaat ovat.
Kun hoitoon hakeudutaan viiveellä, riski pysyvästä haitasta kasvaa, ja potilas voi päätyä tehohoitoon tai pahimmassa tapauksessa kuolla.
Sydänpotilaiden määrä ei ole ainoa, joka on vähentynyt ja joista lääkärit ovat huolissaan.
– Meillä on aivohalvauspotilaita, jotka ovat pitkittäneet hoitoon hakeutumistaan sillä seurauksella, että nykyaikaista liuotushoitoa ei ole enää voitu aloittaa. On olemassa silmärappeumasairaus, joka johtaa sokeuteen. Sitä sairastavia henkilöitä on jättänyt hoidon kesken tai he eivät ole tulleet ollenkaan, ja näkö on heikentynyt tasolle, josta se ei enää palaudu, Virolainen luettelee.
On potilaita, jotka ovat kuumeilleet pitkään, ja syyksi on lopulta osoittautunut pahanlaatuinen syöpäkasvain. Hoidon ennuste ei ole sama kuin silloin, jos tilanne olisi huomattu aiemmin.
– Mammografian eli rintasyöpätutkimuksen no-show-prosentti on tällä hetkellä 50. Tämä on niin iso luku, että on todennäköistä, että näiden potilaiden terveys vaarantuu merkittävästi, Virolainen sanoo.
– Se tarkoittaa, että puolet niistä syövistä jää nyt löytämättä, Pietilä lisää.
He mainitsevat myös suolistosairaudet, jotka olisivat olleet hoidettavissa lääkityksellä, mutta joiden vuoksi potilaita on joutunut tehohoitoon.
Hoitoon hakeutumisen viivyttämisellä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Lääkärit varoittavat jo tulevasta syksystä.
– Koronaepidemia voi jatkua pitkään, jopa kesän yli. Olemme jo nyt siirtäneet tietoisesti tiettyjen potilaiden hoitoa syksyyn. Jos potilaat siirtävät hoitoa itse, meillä on syksyllä odotettavissa sellaiset hoitojonot, että vaikka meillä ei olisi täällä yhtään koronapotilasta, potilaiden hoito viivästyy tarpeettoman pitkään Virolainen sanoo.
Kun epidemia pitkittyy, kasvaa myös riski siihen, että muita sairauksia kuin koronaa ei pystytä hoitamaan niin tehokkaasti. Sellaiset sairaudet, jotka eivät nyt vaadi välitöntä hoitoa, saattavat vaatia sitä ennen pitkää. Siksi Tyksin asiantuntijat esittävät yhden toiveen.
– Toivomme, että saisimme hoidettua nämä muut potilaat tässä vaiheessa, kun koronatilanne on rauhallinen ja henkilökuntaa paljon käytössä, Virolainen sanoo.
– On selvää, että hoidon viivyttämisellä on ollut jo nyt merkittäviä ja pysyviä haittoja henkilöiden terveyteen.
Asiantuntijat muistuttavat, että Tyksin ensisijainen tehtävä myös koronan aikana on väestön erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden varmistaminen.
Tyksissä koronapotilaat hoidetaan erillään, jotta epidemia ei vaaranna muiden potilaiden terveyttä. Myös suojavarusteita on tällä hetkellä riittävästi, ja käytössä on eristyshuoneita.
– Tyksissä on turvallista. Riski saada virus ei ole ainakaan yhtään suurempi kuin se, että menee tällä hetkellä supermarkettiin, Virolainen huomauttaa.