Uupunut kuutti taisteli lintuja vastaan, kun pelastajat saapuivat – odottaa nyt kalakouluun pääsyä: ”Sisua siltä ei puutu” - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Uupunut kuutti taisteli lintuja vastaan, kun pelastajat saapuivat – odottaa nyt kalakouluun pääsyä: ”Sisua siltä ei puutu”

Kuutti oli heikossa kunnossa, kun se pelastettiin Turun saaristosta.

Julkaistu: 26.3. 16:48

Turun saaristosta pelastettu hylkeenpoikainen oli haavojen peitossa.

Turun eläinsuojeluyhdistys sai tiistaina puhelun, joka johti pelastusretkeen.

Vånon lossirannassa Turun saaristossa oli jo pidemmän aikaa värjötellyt hylkeenpoikanen eli kuutti, joka oli varsin heikossa kunnossa. Tesyn mukaan kuutit pärjäävät tuhdin hylkeenmaidon avulla pitkiäkin aikoja ilman emoa, mutta tämä kuutti oli selvästi avun tarpeessa.

Kuutin matka jatkui Korkeasaaren villieläinsairaalaan, jossa se on nyt saanut apua.

– Tällä hetkellä se voi kohtuullisesti. Sillä on paljon pieniä haavoja ympäri kroppaa. Todennäköisesti sitä ovat linnut nokkineet, ja osa haavoista on tulehtunut, joten se on antibioottikuurilla, eläintenhoitaja Laura Pulli kertoo.

Linnut olivat nokkineet uupunutta kuuttia.

Kala ei ole vielä maistunut pienelle potilaalle.

– Se on tosi laiha eikä suostu syömään mitään, joten olemme nesteyttäneet sitä ja ruokkineet nestemäisellä ravinnolla, jotta se saisi lisää ruokahalua.

Pulli oli puheluhetkellä menossa hakemaan kuutille lisää evästä.

– Lähden juuri hakemaan kaloja. Se saa aluksi pakastettua kalaa, ja sitten yritetään elävääkin kalaa, kun meillä on täällä sairaalalla poikkeuslupa antaa elävää ravintoa. Jos se ei itse lähde syömään, sitä ruokitaan käsin 3–4 kertaa päivässä.

– Katsotaan, jos ruokahalu tulisi takaisin, kun antibiootti alkaa vaikuttaa, ei enää satu ja tulehdus laskee.

Kuutin tarkkaa ikää on vaikea arvioida, mutta Pullin mukaan se on vieroitusikäinen eli todennäköisesti noin puolitoista kuukautta vanha.

– Siltä on kokonaan kuuttikarva lähtenyt, eikä yhtään valkoista hötylää jäljellä, joten emo on jo vieroittanut sen.

Hylkeet ovat tuttu vieras Korkeasaaressa. Kuvassa saimaannorppa Tobias.

Joka kevät kuutinpoikaisia pelastetaan 3–6 kappaletta. Kyseinen kuutti on kevään ensimmäinen. Taustalla voi olla loukkaantuminen tai epäonnistunut vieroittaminen. Poikanen ei ehkä ole oppinut kalastamaan tarpeeksi nopeasti, jolloin sen voimat ovat loppuneet kesken.

– Mitä vähemmän saa kalaa, sitä vähemmän on voimia ja siitä tulee kierre, että laihtuu ja on kylmä. Kun vesi on kylmää eikä ole rasvakerrosta, niin ei halua mennä veteen eikä saa kalastettuakaan, Pulli kertoo.

Turun seudulta löytynyt kuutti on päässyt laihanlaiseksi. Edessä on pitkä lihomisjakso.

– Nyt se painaa vasta 9,5 kg. Kuutin pitäisi olla semmoinen, että niskaa ei melkein näy, mutta tällä paistaa niska ja lonkkaluut, se on niin laiha. Se on mallia luudanvarsi, kun pitäisi olla ponttoni, Pulli määrittelee.

– Kun saadaan siihen 15 kiloa lisää kuuttia, niin se on valmis lähtemään. Että kyllä siihen menee aikaa ja kalaa.

Kuutti on paljastunut sisukkaaksi pötkyläksi.

Luonteesta kuutin selviytyminen ei jää kiinni, sillä pötkylästä on paljastunut sisukas kaveri.

– Luonteeltaan se on erittäin säpäkkä, joten sen puolesta siitä tulee ihan hyvä hylje. Sisua siltä ei puutu yhtään, Pulli sanoo.

Kuutin selviytyminen riippuu nyt siitä, oppiiko se kalastamaan, jolloin painokin lähtee kunnolla nousemaan. Onneksi Korkeasaaresta löytyvät oikeat apuvälineet.

– Täällä ne opetetaan saalistamaan elävää kalaa. Meillä on altaat sekä sisällä että ulkona. Ensin pitää lihoa sen verran, että voi olla vedessä, ja sitten aloitetaan kalakoulu. Vasta kun on läpäissyt sen, saa lähteä omin päin seikkailemaan merille.

Tilastojen valossa kevään kuutti numero 1 pääsee jossain vaiheessa luontoon.

– Palautusprosentti on kuuttien kohdalla hyvä. Jälkiseurantaa kuten pantoja niissä ei kuitenkaan ole, eli sitä emme tarkkaan tiedä, miten ne jatkossa pärjäävät, Pulli sanoo.