Lämmin talvi houkutteli esiin erikoisen vieraan – puutarhuri Aarno Kasvi teki löydön tunkiolta: ”Jos vanhanajan ihmiset olisivat vain ymmärtäneet syödä näitä” - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Lämmin talvi houkutteli esiin erikoisen vieraan – puutarhuri Aarno Kasvi teki löydön tunkiolta: ”Jos vanhanajan ihmiset olisivat vain ymmärtäneet syödä näitä”

Emerituspuutarhuri Aarno Kasvi kehottaa etenkin kokeilevia kulinaristeja lähtemään rohkeasti tunkioille kaivelemaan.

Emerituspuutarhuri Aarno Kasvi kehottaa etenkin kokeilevia kulinaristeja lähtemään rohkeasti tunkioille kaivelemaan.

Julkaistu: 16.1. 7:06

Emerituspuutarhuri esitteli talven lämpimimpänä päivänä, mitä leuto ilma on saanut aikaan kasvimaailmassa.

Etelä-Suomessa on jo tovin odoteltu talven viimeinkin saapuvan, mutta merkkejä siitä ei ole edelleenkään näkyvissä.

Keskiviikkona mittari näytti Turussa parhaimmillaan yhdeksää lämpöastetta, ja vaikka tuuli sai ilman tuntumaan kylmemmältä, on selvää, että moinen lämpötila on tammikuussa harvinainen.

Lämmin sää aiheuttaa muutoksia myös luontoon. Mistään täysin radikaalista kasvien joukkokukinnasta ei kuitenkaan ole kyse.

– Nyt ollaan vasta tammikuun puolivälissä, ja kasveilla on sisäinen kello, Suomen tunnetuin kasviasiantuntija, turkulainen emerituspuutarhuri Aarno Kasvi perustelee.

Hän lupaa kuitenkin näyttää kasveja, joita ei yleensä tammikuussa Turussa esiinny. Tuttavan pihalta löytyy ensimmäinen erikoisuus, jossa on useita valkoisia nuppuja.

– Tämä on jouluruusu. Näitä on myyty ainakin 10 vuotta Suomessa. Tanskalaiset kekkasivat jossain vaiheessa, että näillä tehdään rahaa täällä. Eli nämä otetaan ylös maasta, ruukutetaan ja tuodaan tänne. Ihmiset ostavat niitä jouluksi, kukittavat ne sisällä, jossa ne voivat huonosti ja heittävät sen jälkeen roskiin, Kasvi kertoo.

– Sen sijaan ne pitäisi heti istuttaa ulos, sillä ne tykkäävät puolukkatyypin metsistä!

Tammikuussa harvoin näkyy valkoisia nuppuja.

Tammikuussa harvoin näkyy valkoisia nuppuja.

Jouluruusu viihtyy muun muassa Alppien rinteillä, joten ei ihme, että leuto eteläsuomalainen talvi kelpaa sille hyvin.

– Tällainen talvi on sille oikein nannaa. Kyllä se pakkasellakin pärjää, mutta silloin uutta nuppua tulee keväällä, Kasvi kertoo.

Nuput saattavat hyvinkin aueta lähiaikoina lämpöasteiden myötä.

Nuput saattavat hyvinkin aueta lähiaikoina lämpöasteiden myötä.

Jouluruusu saattaa vielä hyvinkin reagoida kenties talven lämpimimpään päivään.

– Voi olla, että jos kävisimme täällä uudestaan iltapäivällä, nuput olisivat auenneet, puutarhuri ennustaa.

Jouluruusu jätetään nauttimaan lauhasta päivästä, ja puutarhuri Kasvi ilmoittaa, että on aika lähteä Turun kasvitieteelliseen puutarhaan Ruissaloon. Eikä varsinaisesti puutarhaan vaan suoraan sen läheiselle tunkiolle, johon puutarhalta kärrätään multaa ja kasveja.

Sieltä nimittäin löytyy aarteita, joita ei pakkastalvina tapaa. Kasvi kehottaa etenkin kokeilevia kulinaristeja lähtemään rohkeasti tunkioille kaivelemaan.

– Nämä on kanankaaleja, joista tulee suuria ja reheviä kasveja. Jos on vähänkään plussaa, näitä pukkaa täältä todella paljon, hän sanoo ja tarttuu veitseen.

– Näistä ihmisten pitäisi aloittaa eikä kerätä mitään saniaisen juuria ja muita harvinaisuuksia. Tätä voi käyttää vaikka mihin, esimerkiksi salaattiin ihan tällaisenaan. Tässä on paljon C-vitamiinia.

Aarno Kasvi kuopsuttaa tottuneesti tunkiolla ja kerää kanankaalit talteen.

Aarno Kasvi kuopsuttaa tottuneesti tunkiolla ja kerää kanankaalit talteen.

Lämpö saa kanankaalin innostumaan, jolloin se leviää nopeasti.

Lämpö saa kanankaalin innostumaan, jolloin se leviää nopeasti.

On aika kerätä parhaimmat ruusukkeet talteen. Kasvi muistuttaa, että kyseessä ei ole todellakaan pelkkä viheliäinen rikkaruoho.

– Näitä myydään toreilla Roomassa ja Pariisissa. Jos menisin nipun kanssa Turun torille, saisin varmasti kaikki myytyä. Ihmiset alkavat olla jo niin perillä näistä.

Kohta pussissa on runsas nippu kanankaalia, ja on aika näyttää käytännössä, miten lehtiä voi hyödyntää.

Matkalla kasvitieteellisen puutarhan kahvilaan Kasvi innostuu uudestaan.

– Täällä on litulaukkaa! Otan näitäkin talteen, hän sanoo.

– Nämä maistuu vähän sinapille, maku on aika voimakas. Laukkahan tarkoittaa alun perin sipulia.

Litulaukka maistuu hiukan sinapilta.

Litulaukka maistuu hiukan sinapilta.

Kasvi käy pesemässä kanankaalit, heittää ne leikkuulaudalle ja saksii mehevimmät lehdet talteen.

– Jos vanhanajan ihmiset olisivat vain ymmärtäneet syödä näitä. Näitä kasvoi takapihoilla, lantalan ympärillä ja pelloilla. Ei olisi ollut C-vitamiinin puutetta. Apu olisi ollut monta kertaa todella lähellä, Kasvi pohtii.

Kasvi leikkaa mehevimmät lehdet talteen.

Kasvi leikkaa mehevimmät lehdet talteen.

Silppuaminen käy lähes yhtä tehokkaasti kuin ammattikokilta. ”Minulta puuttuvat vain tatuoinnit”, Kasvi tuumii.

Silppuaminen käy lähes yhtä tehokkaasti kuin ammattikokilta. ”Minulta puuttuvat vain tatuoinnit”, Kasvi tuumii.

Silppu asetellaan tarkasti piirakoiden päälle.

Silppu asetellaan tarkasti piirakoiden päälle.

Perinteinen karjalanpiirakka saa pian pikantin säväyksen. Piirakan ja voin päälle ripotellaan runsaasti silputtua kanankaalia ja komeus kruunataan reilulla juustoviipaleella. Sitten vain mikron kautta ruokapöytään.

– Tämä on oikein hyvä talven välipala vieraille, Kasvi ilmoittaa, kun sipulinen maku puskee juuston ja karjalanpiirakan perinteisen yhdistelmän läpi.

Kanankaalisilppu jää piiloon juuston alle.

Kanankaalisilppu jää piiloon juuston alle.

Herkku on valmis syötäväksi. Tuoretta vihreää keskellä talvea!

Herkku on valmis syötäväksi. Tuoretta vihreää keskellä talvea!

Kasvi uskoo, että käyttökelpoisia kasveja tulee talvisin saataville entistä enemmän, kun ilmasto lämpenee.

– Kohta saa myös karhunlaukkaa, ja se on pirun hyvää, Kasvi ilmoittaa.

– Jo viikingit söivät sitä aikanaan. He tajusivat asian, vaikka barbaareja olivatkin.

Tuoreimmat osastosta