Päiväunet nostavat stressitasoja, ryhmäkoko ei – tuore tutkimus paljastaa yllättäviä asioita lasten päivähoidosta - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Päiväunet nostavat stressitasoja, ryhmäkoko ei – tuore tutkimus paljastaa yllättäviä asioita lasten päivähoidosta

Arkistokuva

Julkaistu: 12.11.2019 10:03

Turun yliopiston tutkimuksessa mitattiin lasten stressitasoja.

Päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten stressitasoihin, paljastaa tuore turkulaistutkimus.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa verrattiin päivähoidossa ja kotihoidossa olevien lasten stressinsäätelyä. Mukana oli mukana yli kaksisataa lasta ja yli kolmekymmentä päiväkotia Turusta ja ympäristökunnista.

Tutkimustulokset osoittavat, että päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun. Ryhmien välillä oli kuitenkin joitain eroja yksittäisissä mittauksissa. Lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin samoilla lapsilla vastaavana ajankohtana kotona. Kotihoidossa olevilla lapsilla taas kortisolitasojen yleinen vaihtelu ja lasten väliset keskinäiset erot olivat suuremmat kuin päiväkotiryhmässä.

Lasten stressiä on toistaiseksi tutkittu vain vähän päivähoitoympäristössä, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole huomioitu kotihoidossa olevien lasten vertailuryhmää.

Päiväunet osasyy

Ihmisen stressireaktioita säätelee HPA-akseli eli hypotalamus–aivolisäke-lisämunuaisakseli. Lisämunuainen reagoi psyykkiseen stressiin tuottamalla kortisolia, jolloin keho saa käyttöönsä lisää energiaa ja pystyy valmistautumaan mahdolliseen uhkaan. HPA-akselin toimintaa voidaan tutkia esimerkiksi mittaamalla sylkeen erittyneen kortisolin määrää.

Tutkimuksen aikana alle kolmevuotiaista lapsista otettiin useita sylkinäytteitä kortisolihormonitason määrittämiseksi sekä kotona että päivähoidossa.

– Tutkimuksemme osoitti, että lasten kortisolitasojen vuorokausivaihtelu oli molemmissa ryhmissä samanlaista ja noudatti kortisolille tyypillistä vuorokausirytmiä, jossa tasot ovat korkeimmillaan aamulla, laskevat päivän mittaan ja ovat matalimmillaan illalla ennen nukkumaanmenoa, FinnBrain-tutkimuksessa tohtorikoulutettavana työskentelevä Katja Tervahartiala kertoo.

Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän hieman korkeammat kortisolitasot selittyivät osaltaan päiväunilla.

– Kortisolitasot ovat jonkin verran korkeammat heti heräämisen jälkeen. Päiväunet eivät kuitenkaan kokonaan selittäneet iltapäivän tasoja ja saattaakin olla, että iltapäivän tunnit ovat osalle lapsista kuormittavampia päiväkodissa kuin kotona, Tervahartiala selittää.

Päivärytmi vaikuttaa

Kortisolitasoihin ei kuitenkaan vaikuttanut se, miten pitkään lapsi oli käynyt kodin ulkopuolisessa päivähoidossa. Myöskään päivähoidon ryhmäkoko ei ollut yhteydessä kortisolitasoihin.

Kotihoidossa olevilla lapsilla havaittiin, että kortisolitasojen vaihtelu ja lasten väliset keskinäiset erot olivat suurempia kuin päiväkotiryhmässä. Tämä ilmiö vaikutti tuloksiin siten, että kotihoidossa olevien lasten kortisolitasot olivat ryhmävertailussa kaiken kaikkiaan vähän korkeammat kuin päiväkotiryhmässä.

– Kotiryhmässä huomasimme myös suurempia eroja lasten päivärytmeissä, mikä voi osaltaan selittää suuremman vaihtelun myös lasten kortisolitasoissa, Tervahartiala kertoo.

Sylkinäytteitä kerätään lisää lasten kasvaessa, jolloin iän tuoma vaikutus voidaan ottaa paremmin huomioon. Tutkimusryhmä aikoo myös selvittää lasten sosiaalisia taitoja, temperamenttipiirteitä ja vertaissuhteita.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.

Lisää aiheesta