Tässä on Suomen nopeiten miehistyvä kunta – keskustan katukuva hämmentää: ”Nuorten miesten täytyy aktivoitua”

Julkaistu:

Eurajoki muuttuu koko ajan miesvaltaisemmaksi. Päivittäisessä elämässä se ei kuitenkaan näy.
Satakunnan sydämessä, Rauman kupeessa sijaitsevan Eurajoen keskusta ei varsinaisesti syki elämää. Suurin liikenne keskittyy Market–Alko–apteekki-kompleksiin. Autot käväisevät parkissa ja lähtevät taas.

Kävijöitä tarkkaillessa on lähes mahdotonta uskoa, että Eurajoki on miesvaltainen kunta. Kauppaan kävelee nuoria naisia, äitejä lapsiensa kanssa ja eläkeläisiä. Parin tunnin vierailun perusteella voisi väittää, että keskustassa pyörii kaksi naista yhtä miestä kohti.


Vielä hämmentävämpää on katsoa Tilastokeskuksen tuoretta väestöennustetta. Sen mukaan vuonna 2040 Eurajoen naisten määrä vähenisi 562:lla, kun samaan aikaan miesten määrä lisääntyisi 163:lla.

Kun Luvia liitettiin Eurajokeen vuona 2017, kuntaliitoksen asukasmäärä nousi reiluun 9 000:een.

Väki on monien muiden pienten kuntien tapaan vähenemään päin, ja jakauma muuttuu ennusteiden mukaan niin, että vuonna 2040 miehiä olisi Eurajoella 1 000 enemmän kuin naisia.

Muutos on radikaalein koko Suomessa.

Marika Uusluoto ei ole huomannut Eurajoen olevan erityisen miesvaltainen tai muuttuvan sellaiseksi.

– Tietysti Olkiluodossa on paljon miehiä töissä. Ehkä naisille ei ole täällä niin paljon työpaikkoja. Itsekin käyn Raumalla töissä, hän sanoo.

Uusluoto muutti takaisin kotipaikkaansa tavattuaan eurajokelaisen miehen. Myös Uusluodon kaksossisko Mirka Korte kertoo jääneensä synnyinseudulle.

– Minulla on täällä työpaikka, hän perustelee.

Siskokset ovat ainakin osaksi vastuussa Eurajoen väestönkehityksestä. Heidän mukanaan on kolme lasta, sattumoisin kaikki poikia. Niilo ja Tino Uusluoto sekä Jax Aaltonen – mikäli he pysyvät kotiseudullaan – ovat tulevaisuudessa nostamassa miesten osuutta kunnan väestössä.

– Meillä on itseasiassa kolmella siskolla yhteensä kuusi poikaa, Uusluoto paljastaa nauraen.


Myöskään Piia Leikkainen ei ole huomannut erityistä miesvaltaisuutta tai sen kasvua, vaikka hän on syntynyt ja varttunut Eurajoella.

– Ei se todellakaan näy mitenkään. Mielestäni sukupuolijakauma on aika tasan, hän arvioi.

Syytä väestön miehettymiselle on vaikea löytää.

– En kyllä yhtään osaa sanoa, mutta huolestuttava ilmiö se tietysti on, hän miettii.

Muuttoliikkeellä on toki myös positiivinen vaikutus.

– Ennen täältä tunsi joka toisen ihmisen, nykyään täällä on paljon uuttakin väkeä esimerkiksi Olkiluodon takia. Ne, jotka muuttavat muualta, tuovat katukuvaan värikkyyttä.

Leikkainen kertoo, että suurin osa hänen naispuolisista koulukavereistaan on muuttanut pois Eurajoelta.

– Osa on jäänyt, mutta osa lähtenyt opiskelun, työn tai miehen perässä. Itselläni on täällä työ ja eurajokelainen mies, jonka kanssa olemme olleet yhdessä koulusta saakka.

Lehikoinen ei keksi, mitä erikoista kuntaan pitäisi kehittää, joka saisi naiset jäämään tai palaamaan.

– Mielestäni palvelut ovat parantuneet, ja Raumakin on tuossa ihan lähellä, hän miettii.


Nyt on kuitenkin syytä vielä kysyä niiltä, joita asia saattaa koskea tulevaisuudessa, nimittäin nuorilta miehiltä. Ennakko-odotuksista huolimatta heitä on vaikeaa löytää piskuisen satakuntalaiskunnan keskustasta. Tai sitten he ovat niin ujoja, etteivät rohkene ottaa kantaa päivänpolttavaan kysymykseen.

18-vuotias Joel Mäntysaari suostuu antamaan oman näkemyksensä, vaikka onkin työvuorossa pakkaamassa tavaraa kaupan hyllyihin.

– Ei täällä kyllä mitään eroa huomaa sukupuolijakaumassa. Itseäni väestön kehitys ei millään lailla huoleta.

Mäntysaarella on edessään armeija, mutta sen jälkeiset suunnitelmat ovat auki. Yhden asian hän on kuitenkin kunnan nuorisosta havainnut.

– Nuoret naiset muuttavat täältä todennäköisemmin kuin miehet. Eniten varmaan Raumalle, Poriin ja Tampereelle, hän pohtii.


Ruokakaupan pihalla tulee vastaan ryhmä paikallisen alakoulun oppilaita. Eli heitä, jotka ovat parhaassa perheen perustamisiässä 20 vuoden kuluttua. Heitä, joita jokainen pikkukunta havittelee rajojensa sisään.

Mitään viitteitä tulevasta ei tässä porukassa näy: Tyttöjä ja poikia on lähes tismalleen sama määrä.


Kaikesta päätellen uhkakuviin kunnan miehettymisestä ei ole kiinnitetty pienessä kunnassa vielä huomiota.

– Olkiluoto 3:n rakentaminen on varmasti tuonut enemmän miespuolista porukkaa tänne, mutta ei se mitenkään katukuvassa näy. Emme ole miettineet sukupuolijakaumaa, vaan tietysti tehdään töitä yleisesti, että saataisiin lisää väkeä. Satakunta on tällä hetkellä kokonaisuutena muuttotappioaluetta, kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi kertoo.

Hänen mukaansa kunta haluaa tarjota monipuolisia palveluita sekä miehille että naisille.

– Sen lisäksi tehdään aktiivista elinkeinopolitiikkaa, että saataisiin uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Osoituksena on se, että työttömyysprosentti oli viime kuussa vain 5,2. Täällä on hyvä pöhinä päällä, hän hehkuttaa.

Pitäisikö nuorten miesten silti alkaa huolestua siitä, löytyykö morsianta tältä suunnalta?

– Kyllähän tämä nyt tarkoittaa sitä, että nuorten miesten täytyy aktivoitua, Lakaniemi naureskelee.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt