Punkkitutkija ällistyi turkulaisessa saaressa – ”Mitä oikein on tapahtunut”

rac

Julkaistu:

Punkkien määrä on lisääntynyt kaikissa Turun yliopiston tutkimuskohteissa, joista vertailuaineistoa on saatavilla. Punkkeja on edelleen liikkeellä viilentyneestä ilmasta huolimatta.
Punkkien määrä on lisääntynyt myös kaupunkiympäristöissä, kertoo tutkijatohtori Jani Sormunen.

Turun yliopiston puutiaistutkimushanke on tehnyt tänä vuonna tutkimuksia Helsingissä ja Turussa.

Kaupunkiympäristöissä tutkimuskohteina ovat olleet kaupunkien puistot, ulkoilualueet ja joutomaat. Turussa tutkimuskohteita on 25 ja Helsingissä 11. Punkkien määrä on lisääntynyt kaikissa Turun yliopiston tutkimuskohteissa, joista vertailuaineistoa on saatavilla.

– Tutkimusaineiston mukaan puutiaisten esiintyvyyshuippu oli Etelä-Suomessa tänä vuonna elo–syyskuussa, Sormunen toteaa.

Turun Ruissalon saari on yksi tutkimuskohteista. Kuluvan vuoden puutiaismäärä on yllättänyt tutkijan.

– Ruissalon kohdalla puutiaismäärän suuri kasvu aiempiin vuosiin on yllättänyt. Ihmetystä herättää se, mitä tuolla alueella oikein on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana.

Sormunen arvelee, että yksi puutiaisten määrän kasvuun vaikuttava tekijä Ruissalossa on ollut metsäkauriiden ja supikoirien määrän lisääntyminen.

Punkit ovat Sormusen mukaan edelleen liikkeellä, vaikka ilmat ovat selvästi viilentyneet syksyn myötä.

Puutiaisilla on tyypillisesti kaksihuippuinen esiintyminen.

– Alkukesästä eli touko-kesäkuussa on ensimmäinen huippukausi. Heinäkuussa on hiljaisempaa kuivuuden ja kuumuuden vuoksi. Seuraava punkkihuippu koetaan elo-syyskuussa.

Tutkijatohtori toteaa, että syyskuun lopusta lokakuun alkuun siirryttäessä puutiaisten määrässä ei ole tapahtunut isoakaan muutosta.

– Kyllähän niitä vielä riittää. Pienet yöpakkaset eivät puutiaisia vielä hävitä, vaan ne vaativat kovempia pakkasia. Talvea kohti kun mennään, niin kyllä ne alkavat sitten horrostamaan.

Sormunen muistuttaa, että luonnossa liikkujien on hyvä edelleen tehdä itselleen ja lemmikeilleen punkkitarkastus päivittäin.

Turun yliopiston kaupunkipuistoja koskeva punkkitutkimus laajenee ensi kesänä Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun ja Joensuuhun. Sormunen odottaa ensi vuotta innolla.

– Siinä mielessä mielenkiintoista, että uusilla tutkimusalueilla voi esiintyä puutiaisen lisäksi toista lajia, eli taigapunkkia. Vaikuttaisi myös siltä, että taigapunkki esiintyy keväällä ja kesäkuussa, loppukesästä se ei ole välttämättä ollenkaan liikkeellä. Tämä taas saattaa vähentää riskiä saada punkki loppukesästä.

Paljon luonnossa liikkuva tutkijatohtori paljastaa, että kuluvan vuoden aikana hän on joutunut poistamaan itsestään kaksi punkkia. Vuonna 2012 alkaneen uran aikana ihoon on ehtinyt tarttua kymmenisen punkkia.

– Kyllä tässä on omaksunut tietynlaisen tavan liikkua ulkona. Yritän vältellä pahimpia puutiaispaikkoja sekä korkeita heinikoita. Välillä pitää vilkaista jalkoihin, näkyykö siellä puutiaisia vipeltämässä.

Punkit voivat levittää useita eri tauteja, mutta niistä kaksi merkittävintä ihmisille tarttuvaa tautia ovat borrelioosi ja puutiaisaivokuume (TBE).

Tautien seuranta Suomessa perustuu julkisen terveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin.

Avohilmo-rekisterin mukaan borrelioosiin viittaava terveyskeskuskäynti on todettu tänä vuonna jo 3 304 ihmisellä.

Tartuntatautirekisterin mukaan puutiaisaivokuumetapauksia on ollut tänä vuonna 59 kappaletta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektioepidemiologian johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo, että isossa kuvassa mitään kovin poikkeuksellista ei ole tullut esiin tartuntojen määrissä. Hän muistuttaa, että tilanne kuitenkin elää vielä tämän vuoden osalta.

Punkkitutkija Sormusen tutkimustuloksista uutisoi aiemmin Yle.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt