Tuore väestö­ennuste shokeerasi – nuorilla jyrkät mieli­piteet perheen perustamisesta: ”Ihmiset eivät nauti lapsista” - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Tuore väestö­ennuste shokeerasi – nuorilla jyrkät mieli­piteet perheen perustamisesta: ”Ihmiset eivät nauti lapsista”

Julkaistu: 1.10.2019 7:30

Turkulaisilla nuorilla aikuisilla oli tarkkaan harkittuja mielipiteitä lasten hankinnasta.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla, ja niissäkin muuttovoiton ansiosta. Kasvukeskuksista myös Varsinais-Suomi olisi pudonnut jo kelkasta ja väkiluvun kasvu kääntynyt miinukselle.

Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että huolimatta elpyneestä työllisyystilanteesta Turun seutu ei vedä tarpeeksi väkeä, jotta sillä voitaisiin peitota syntyvyyden lasku.

Miksi turkulaisnuoret eivät sitten halua tehdä lapsia? On lähdettävä selvittämään asiaa heiltä itseltään ja jalkauduttava keskustaan eli Kauppatorin läheisyyteen.

Neljä nuorta naista seisoskelee juttelemassa ringissä. Aihetta on selkeästi mietitty, sillä vastauksia ei tarvitse kaivaa.

– Halutaan keskittyä kouluun ja työelämään. Urasta on tullut entistä tärkeämpi, Sara Karlsson, 22 miettii.

– Kaikki on nykyään niin kallista, että senkin vuoksi lapsen tekemistä joutuu miettimään, Netta Käpylä, 23 sanoo.

Nuorten naisten mielestä lapsettomuus on myös aiempaa helpompi valinta. Tietoa ehkäisystä on tarjolla, ja sitä jopa ”tuputetaan joka puolelta”.

Myös yhteiskunnan asenteet ovat muuttuneet, sillä siinä missä naimaton ja lapseton nainen oli vielä muutama vuosikymmen sitten kummeksuttu ja jopa halveksuttu, nykyään asia on lähes toisinpäin.

– Jos olet 23–26-vuotias, ei ole trendikästä saada lapsia, naiset sanovat.

Aina lapsettomuus ei ole kuitenkaan valinta.

– Minä haluaisin lapsia vaikka heti, jos sopiva kumppani tulisi vastaan, Salli Leino, 25, ilmoittaa.

Naiset ovat tulleet johtopäätökseen, että nykyään toiseen ihmiseen sitoutuminen on heikompaa kuin aiemmin ja siksi myös lasten hankkiminen voi siirtyä tai jäädä kokonaan tekemättä.

Netta Käpylä, Sara Karlsson, Salli Leino ja Meri Miesvirta ovat pohtineet lapsettomuusasiaa.

– Tinder on pilannut treffailukulttuurin. Vaihtoehtoja on niin paljon, että aina vain katsotaan ulkonäköä ja ajatellaan, että voi löytää paremman. Vapaat suhteet ovat yleistyneet. Ei uskalleta sitoutua, he miettivät.

Kävelykadulla tulee vastaan kaksi naista, joista toinen, 30-vuotias Meeri Särkkä, työntää vaunuissa vauvaa. Myös Jenni Jokiniemellä, 35, on puolitoistavuotias lapsi, joka ei ole nyt mukana.

Vaikka Särkkä ja Jokiniemi ovat tehneet päätöksen hankkia lapsen, he tunnistavat lapsettomuusilmiön ja siihen johtaneet syyt.

– Suurin on varmaan työelämän epävarmuus. Se saa miettimään aika tarkkaan.

– Toinen on ilmastoahdistus. Se, että haluaako hankkia lapsia tällaiseen maailmaan.

Särkkä myöntää, että hän on miettinyt ilmastoasioita. Hän kuitenkin uskoo, että voi lapsiensa avulla olla vaikuttamassa tulevaisuuteen.

– Haluan kasvattaa heistä hyviä tyyppejä, jotka tekevät hyviä valintoja. Uskon muutenkin jatkuvuuteen tässä maailmassa, hän sanoo.

Etenkin suuret ikäluokat ovat seuranneet kehitystä huolestuneina ja miettivät, kuka hoitaa heidät, kun he ikääntyvät. Huoli on käynyt myös nuorempien mielessä.

– Kyllä se mietityttää. Tuntuu, että olemme suuren murroksen äärellä. Kestääkö eläkejärjestelmä ja miten taataan hyvä hoito? Jokiniemi kysyy.

Meeri Särkkä ja Jenni Jokiniemi ovat molemmat äitejä.

Yhä useampi nuori ihminen tuntuu tietävän jo varhain, ettei halua koskaan lapsia. Toki mieli voi muuttua, mutta Pernille Larsen, 23, vaikuttaa olevan kannastaan selvä.

– En halua lapsia enkä halua, että minua painostetaan asiassa. Uskon, että kun olen opiskellut ja saanut urani hyvälle mallille, olen joka tapauksessa liian vanha saamaan lapsia.

Pernille Larsen voisi adoptoida lapsen.

Larsen saattaa kuitenkin hyvinkin olla tuomassa oman panoksensa väestönlisäykseen Suomessa tai kotimaassaan Tanskassa, jossa kehitys kulkee samaan suuntaan kuin Suomessa.

– Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta olla äiti, mutta voisin kuvitella adoptoivani. Miksi tehdä lapsia, kun niin moni lapsi on jo vailla kotia? Monet kavereistani haluavat pysyä lapsettomina mutta harvempi ymmärtää minun haluani adoptoida.

Väestön vanheneminen huolettaa myös häntä, vaikka aihe ei tunnu kovin henkilökohtaiselta vielä.

– Vaikuttaa siltä, että yhä useampi on korkeasti koulutettu eikä hoitohenkilökuntaa ole tarpeeksi. Toivon silti, että se ei ole tulevaisuudessa ongelma.

Valinta ei ole pelkästään nuorten naisten, vaan myös nuoret miehet ovat aiempaa haluttomampia perustamaan perhettä.

– Minulla ja puolisollani ei ole lapsia. Teknologia on rikkonut perinteisen perheen, ja nykyään kaikki ovat koko ajan kiinni kännykässä tai koneella. Miksi siis tehdä lapsia, jos heitä ei edes näe? Omar Ariri, 33, sanoo.

Hän on saanut ystäväpiirissään kuvan, että elämä lapsien kanssa ei ole kovin nautittavaa.

– Koko ajan tuntuu olevan ongelmia. Ehkä 10 prosenttia ajasta vanhemmat kertovat jotain positiivista, 90 prosenttia heidän kertomastaan on negatiivista. Ihmiset eivät nauti lapsista.

Omar Aririn mielestä teknologia on pilannut perinteisen perheen välisen kanssakäymisen.

Lyhyt haastattelukierros osoittaa, että lapsettomuus on valinta, johon vaikuttavat ura, arvot, jopa oman ajan arvostaminen. Turun yliopiston dosentti, akatemiatutkija Marika Jalovaara kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on monimutkainen ilmiö.

– Korkeakoulutetut varmaan miettivät omasta näkökulmastaan omia syitään, mutta tätä ilmiötä kannattaa katsoa myös väestötasolla. Perheellistymiseen vaikuttavista tekijöistä elää aivan vääriä käsityksiä. Yhtenä se sitkeä legenda korkeasti koulutetuista nirsoista naisista, joille eivät kelpaa puolisoehdokkaat ja jotka eivät ehdi hankkia lapsia. Pohjoismaissa korkeasti koulutetut naiset kuitenkin löytävät sen puolison todennäköisemmin kuin vähemmän koulutetut. He menevät naimisiin todennäköisemmin, liitot kestävät pidempään, ja heistä tulee useammin äitejä.

Jalovaara johtaa Turun yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamaa Nefer-tutkimushanketta, jossa tutkitaan perheenmuodostusta ja siihen liittyvää eriarvoisuutta. Jalovaara käsitteli maanantaina julkaistussa kirjoituksessaan Poikkeuksellinen vauvakato vai hälyä tyhjästä? syntyvyyden teemoja.

Yksi keskeisistä tutkimustuloksista on se, että aiemmin lapsettomuus oli Pohjoismaissa yleisempää korkeasti koulutetuilla naisilla. Lapsettomaksi jäävien osuus on kuitenkin viime vuosikymmeninä kasvanut ainoastaan vähemmän koulutetuilla naisilla.

– 1940–50-luvulla syntyneistä naisista lapsettomiksi jäivät useimmin korkeakoulutetut naiset, mutta yhteys on kääntynyt toisin päin. Lapsettomuus on yleistynyt vähän koulutetuilla naisilla, ja nyt lapsettomaksi jäävien osuus on heillä jo suurin. Korkeasti koulutetuilla naisilla lapsettomuus ei ole yleistynyt yhtään. Vanha legenda on ymmärrettävä, koska niin oli ennen ja on edelleen muualla Euroopassa. Saksassa korkeasti koulutettu naineen jää vielä usein lapsettomaksi.

– Lapsettomuus on kuitenkin yleisintä perusasteen koulutuksen varassa olevilla miehellä. Tähän liittyy usein heikko työllisyystilanne ja se, ettei ole koskaan asuttu puolison kanssa, Jalovaara sanoo.

Hän peräänkuuluttaakin perheellistymisen tukemisessa sitä, että kohteina olisivat erityisesti ne, joilla ei ole perhettä.

– Perinteisen perhepolitiikan keinot, kuten lapsilisä, perhevapaat ja päivähoito, tarvitaan monesta syystä, mutta tähän ne eivät riitä. Perheellistymiseen vaikuttavaa yhteiskuntapolitiikkaa on katsottava paljon laajemmin ainakin Pohjoismaiden nykytilanteessa, jossa perheenmuodostus harvemmin kompastuu urahaaveisiin ja työkiireisiin, mutta sitäkin useammin sirpaleisiin tai puuttuviin parisuhteisiin ja työuriin, hän sanoo.

Lisää aiheesta