MM-agilityn tulos­lista on harvinaisen yksi­toikkoinen – yksi rotu dominoi kisoja: ”Koira­maailman ferrari”

Julkaistu:

Agilityn MM-kisojen maksiluokan rodut voi laskea kahden käden sormilla.
Turussa järjestettävien agilityn MM-kilpailuiden avauspäivänä ei jarrutella. Maksiluokan koirilla on täysi tohina päällä hyppyradalla. Koira toisensa jälkeen kiitää esteitä, mutta hetkinen, nelijalkaisethan ovat kaikki kuin samasta perheestä.

Lähtölistan tutkiminen paljastaa, että koirat voisivat teoriassa olla todellakin samasta perheestä. Valtaosan nimen perään on merkitty roduksi bordercollie. 132 maksiluokan koirasta peräti 118 on samaa rotua.


Lähtölistalle mahtuu muutama sattuma, lähinnä paimenkoiria, ja yksi todellinen erikoisuus, husky.

– Bordercollie on rotuna tähän lajiin yksi parhaista. Ne ovat nopeita, elastisia, kääntyvät nopeasti, ne ovat sopivan kokoisia, ja ne on jalostettu tekemään ihmiselle töitä. Se on vähän kuin koiramaailman ferrari, Suomen maajoukkueeseen kuuluva agilitykouluttaja Elina Jänesniemi kertoo.


Bordercollieita näkyy myös kokoa pienemmässä luokassa, toki selkeästi vähemmän.

– Pienemmissä luokissa on enemmän hajontaa ja paljon esimerkiksi shetlanninlammaskoiria. Ne haluavat miellyttää ihmistä, joten niitä on helppo kouluttaa.

Myös Jänesniemen oma koira Etna on bordercollie. Hänen ensimmäinen agilitykoiransa oli kuitenkin aivan toista rotua, cavalier kingcharlesinspanieli.

– Tämä laji sopii kaikille, ja minulla on oppilaina hirveästi eri rotuja. Jos aloittaisin agilityn, en välttämättä edes haluaisi ensimmäiseksi agilitykoiraksi maailman nopeinta koiraa.


Suomen maksiluokan bordercollienelikko aloitti kisan hyvin, sillä joukkue oli hyppyradan jälkeen sijalla viisi. Jokainen koira juoksee joukkuesarjassa kerran hyppy- ja kerran agilityradan, ja yhteistulokset ratkaisevat MM-mitalit. Sen lisäksi on vielä yksilösarjat.

– Viides sija oli ihan täydellinen tulos tälle päivälle. On kiva lähteä viidenneltä sijalta, koska kärjessä on ehkä vaikeampi tehdä kaikki (suoritukset) nollina, Jänesniemi pohtii.


MM-kisoissa on mukana 41 maata ja 500 koiraa. Koirista huolehditaan kuin huippu-urheilijoista: niillä on mukana muun muassa omat fysioterapeutit ja hierojat. Koiraurheilijan päivä noudattaa samanlaista kaavaa kuin ihmiskollegan.

– Ne verryttelevät ennen suoritusta, jolloin tehdään muutama este ja käännös. Minä monesti myös venyttelen koiriani, ennen kuin ne lähtevät juoksemaan täyttä vauhtia. Suorituksen jälkeen jäähdytellään ja muutaman tunnin päästä tehdään pidempi lenkki, Jänesniemi kertoo.


Viisi Suomen 12:sta koirakosta on kotoisin Turun seudulta. Jänesniemen mukaan Turkua voisi kutsua Suomen agility-mekaksi.

– Tänne on osunut useita huippuvalmentajia, joka tietysti vaikuttaa myös harrastajien tasoon.

Kotikisoissa olisi luonnollisesti hienoa nousta palkintopallille. Jänesniemen mukaan se on hyvin mahdollista.

– Emme ole varsinaisesti puhuneet tavoitteista, mutta koko joukkue on niin kilpailuhenkinen, että mitalia lähdetään tavoittelemaan. Pitää vain uskaltaa ottaa riskejä ja vetää täysiä. Meillä on koossa tosi kova joukkue.


Klo 15.54: Korjattu kuvateksti.