1600 lasta on laitoshuollossa Varsinais-Suomessa – kolmelta säätiöltä jättilahjoitus: ”Monella lapsella on huono olla”

Julkaistu:

Turun yliopisto sai 640 000 euron lahjoituksen asiantuntijoiden palkkaamiseen.
Turun yliopisto on saanut lastensuojelun kehittämiseen merkittävän 640 000 euron lahjoituksen. Lahjoituksen takana on kolme turkulaista säätiötä: Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Johanna och G. A. Petrelius stiftelse ja Kommunalrådet C. G. Sundells stiftelse.

Lahjoitus on tarkoitettu lastensuojelun työelämäprofessorin ja käytäntötutkijan palkkaamiseen. Panostuksella tavoitellaan nykyistä vaikuttavampaa lastensuojelutyötä.

Työelämäprofessoriksi on kutsuttu valtiotieteiden lisensiaatti Oona Ylönen. Tampereen yliopistosta vuonna 1996 sosiaalityöntekijäksi valmistunut Ylönen on työskennellyt uransa aikana virkavastuisena sosiaalityöntekijänä, kehittämistehtävissä ja johtajana lastensuojelujärjestöissä ja kunnissa sekä aluehallintovirastossa lastensuojelua valvovana viranomaisena.

Lastensuojelun tarve on Suomessa kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2018 yksin Varsinais-Suomessa tehtiin 14 300 lastensuojeluilmoitusta, edelliseen vuoteen kasvua oli 13 prosenttia.

Säätiöt päättivät tehdä lahjoituksen kuultuaan lukuja lastensuojelun tarpeen kasvusta.

– Se, että niin monella lapsella on huono olla, herätti meidät miettimään, mitä asialle voitaisiin tehdä. Päätimme tehdä yhdessä lahjoituksen, koska jotain pitää nyt saada aikaiseksi, sanoo Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiön toiminnanjohtaja Henrik Karlsson.

– Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1 616 varsinaissuomalaista lasta, heistä edelleen suurin osa laitoshuoltoon. Erityisen huolestuttavaa on kiireellisten sijoitusten määrän kasvu, mutta myös nuoruusikäisiin liittyvien lastensuojeluilmoitusten määrä. Meillä ei ole riittävästi erityisesti nuoruusikäisille kohdennettua toimintaa tarjolla, Ylönen sanoo.

Ylösen mukaan yksi alan suurimmista haasteista on sosiaalityöntekijöiden jaksamiseen ja alalla pysymiseen liittyvät kysymykset, mikä vaikeuttaa vakavasti lasten ja perheiden avun saamista. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan kuormittavuuteen vaikuttavat korkeat asiakasmäärät, vaikeudet sosiaalityöntekijöiden rekrytoinneissa, työntekijöiden suuri vaihtuvuus sekä työn organisoinnissa ja johtamisessa koetut ongelmat.

Turun yliopiston kehittämistyö etsii ratkaisuja alan ongelmiin. Kohdemaakuntana on Varsinais-Suomi. Kolmessa vuodessa Ylönen ja syksyllä palkattava käytäntötutkija pyrkivät muun muassa käynnistämään aloitteleville sosiaalityöntekijöille ja esimiehille mentorointitoimintaa sekä luomaan harjoittelijoiden ohjaajakoulutusmallin.

Kaksikko myös kartoittaa lastensuojelun ja sen lähialojen ammattilaisten koulutukseen liittyvät tarpeet ja suunnittelee koulutuksen toteutuksen. Erityistä huomiota kiinnitetään kaksikielisten kuntien lastensuojelun tilanteeseen.

Ylösen mukaan Turun yliopistolla on kaikki tiedekunnat kattavan Sote-akatemian myötä poikkeuksellisen hyvä asema kehittää lastensuojelua.

– Lastensuojelu ei ole vain sosiaalityön toimialaa, vaan se vaatii useiden alojen yhteistyötä. Mukaan tarvitaan esimerkiksi terveydenhuolto ja sivistystoimi. Sote-akatemian ja alueen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) kautta kehittämistyö on monialaista ja -tieteistä ja saamme sen nivoutumaan osaksi meneillään olevaa rakennemuutosta, Ylönen sanoo.