Tutkimus: Yhä useampi nuori saa masennusdiagnoosin – taustalla kuitenkin positiivinen suuntaus

Julkaistu:

Valtakunnallinen tutkimus tehtiin Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa.
Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa tehty valtakunnallinen tutkimus selvitti, että nuorille erikoissairaanhoidossa annettujen masennusdiagnoosien määrä on kasvussa. Yhä useampi masentunut nuori hakee ja saa apua, mutta potilasmäärien kasvu tuottaa haasteita erikoissairaanhoidolle.

Masennusdiagnoosien määrä nousi 15 ikävuoteen mennessä tytöillä 65 prosenttia ja pojilla 53 prosenttia, kun verrattiin vuosina 1994–2000 syntyneitä ja 1987–1993 syntyneitä nuoria. Muutos on voimakkaampi tytöillä kuin pojilla.

Tutkimuksen pääkirjoittajan, tutkija Svetlana Filatovan mukaan tulokset eivät anna olettaa, että nuoret olisivat aiempaa masentuneempia.

– Todennäköisin selitys on, että nuoret hakeutuvat aiempaa rohkeammin mielenterveyspalveluihin. Yhä useampi masentunut saa apua varhain, mikä on myönteinen asia, lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa työskentelevä Filatova .

Palvelujen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti viimeisten 20 vuoden aikana niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

– Tulokset viittaavat siihen, että ihmisten valmiudet tunnistaa oma tai toisten avuntarve ovat lisääntyneet ja yhteiskunnan asenteet masentuneita kohtaan muuttuneet myönteisemmiksi, Filatova jatkaa.

Artikkelin vastuukirjoittaja, dosentti David Gyllenberg lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta toteaa, että lasten ja nuorten palvelujen käytön kasvu kuormittaa erikoissairaanhoitoa.

– Muutoksen tutkiminen paljastaa palvelujärjestelmän haavoittuvia kohtia. Kasvaviin potilasmääriin tulisi vastata kehittämällä tarpeeseen sopivia, tutkimukseen perustuvia hoitomuotoja.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1987–2007 syntyneet 1 240 062 nuorta, joista 37 682:lla oli vähintään yksi käynti erikoissairaanhoidossa masennuksen takia. Kymmenen prosenttia tytöistä ja viisi prosenttia pojista, joita oli seurattu 25 ikävuoteen asti, oli saanut masennusdiagnoosin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Finnish Prenatal Study of Depression -tutkimuksessa kerättyä aineistoa ja Terveydenhuollon hoitoilmoitukset -rekisteriä. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia, ja se on osa INVEST-lippulaivahanketta.