Anu ja Jaakko ovat huippuritareita – varusteiden pukeminen kestää jopa puolitoista tuntia: ”Annetaan henki toisen käsiin”

rac

Julkaistu:

Turun linnan turnajaisissa mitellään viikonloppuna neljän eri historiallisen lajin Suomen mestaruuksista.
Muistatko vielä edesmenneen Heath Ledgerin tähdittämän elokuvan Ritarin tarina? Itse filmi ei välttämättä jäänyt mieleen elokuvahistorian merkkipaaluna, mutta leffan parasta antia olivat turnajaiskohtaukset, joissa puunsäpäleet lentelivät, kun ritarit iskivät peitsillä toisiinsa.

Todellisuus ei juurikaan kalpene Hollywoodin jättituotannolle, ja sen voi itse käydä toteamassa Turun linnan nelipäiväisissä turnajaisissa, jossa miekat kalahtelevat ja peitset – ne todellakin menevät säpäleiksi.

Kymmenkunta urhoollista ritaria Suomesta, Kanadasta, Portugalista ja Australiasta asti otti harjoituskierroksen torstaina Turun linnan pihalla.


Heidän joukossaan oli pariskunta Jaakko ja Anu Nuotio, joka pyörittää Suomen ainoaa historialliseen ratsastukseen erikoistunutta hevostallia Kemiössä, Varsinais-Suomessa. Sen nimi, Rohan, saa ajatukset heti ratsastukseen, ainakin jos tuntee kertomuksen Taru Sormusten Herrasta.

– Ranskassa oli myös pari Rohan-nimistä sukua, jotka olivat keskiajalla aika kovassa huudossa, Jaakko Nuotio avaa nimen merkityksiä.

Nuotiot toimivat Suomen historiallisen ratsastuksen seurassa, joka järjestää turnajaisia Turussa nyt neljättä vuotta. Pelkästä show’sta ei ole kyse, sillä neljän päivän aikana mitellään Suomen mestaruuksista neljässä lajissa, jotka ovat Skilled at arms, Pitkämiekka, Jousting ja Buhurt.

– Skilled at arms on taitoratsastuslaji, jossa käytetään aseita. Voisi sanoa, että se on melkein kuin esteratsastusta aseiden kanssa. Matkalla saatetaan silpoa päitä, jotka ovat esimerkiksi kaaleja. Siinä simuloidaan taistelua hevosen kanssa, Nuotio selventää.

Jousting on se, mitä suurin osaa mieltää turnajaisiksi, eli kaksi taistelijaa yrittää osua kovassa vauhdissa toisiinsa mäntypuisilla peitsillä. Pitkämiekka ja Buhurt kisataan ilman ratsuja.

– Pitkämiekka on maassa miekkailua eli perinteistä kaksintaistelua. Buhurt taas on mukaelma vanhan ajan jalkataistelusta haarniskat päällä. Siinä yritetään kaataa vastustaja, ja se on vähän kuin vanhanajan vapaaottelua.


Muissa lajeissa ikähaarukka on suuri, mutta Joustingissa ritarin tulee olla taitava ja kokenut. Osallistujien taidot ja varusteet testataan aina ennen kisaa.

– Ritarit kiertävät ympäri maailmaa eri kilpailuissa. Kaikki tuntevat toisensa, mutta se on hyvä. Tässä annetaan oikeasti henki toisen käsiin, joten täytyy tietää vastustajan pystyvän suoriutumaan niin, ettei hän tapa sinua.

Peitsen on osuttava kananmunan kokoiseen alueeseen vastustajan kilvessä. Vauhtia voi olla hetkellisesti jopa 80 km tunnissa, eikä pelkkä tökkäisy riitä tuomaan pisteitä; peitsen tulee mennä säleiksi.

– Vaikka tunnemme toisemme, jollain saattaa olla vaikka uusi haarniska. Jos näyttää, ettei suorittaminen ole turvallista, asian ehtii korjata ennen kisaa.

Vielä ritareitakin tärkeämpiä ovat hevoset. Mukaan kisaan ei pääse, ennen kuin ratsun turvallisuus on varmistettu.

– Muutamia kertoja 20 vuoden aikana on hevoselle sattunut jotain. Sen aiheuttaja ei enää kilpaile missään, hän on saman tien ulkona.

Nuotiot kuitenkin luottavat kollegoihinsa, sillä kaukaa saapuvat vieraat ratsastavat Turussa heidän hevosillaan.


Kaikki osallistujien ja hevosten varusteet pyritään pitämään mahdollisimman autenttisina. Muun muassa Nuotioiden ratsujen, Feren ja Aletheian satulat näyttävät samoilta kuin millaisia ne olivat 1500-luvulla. Aitous tarkoittaa myös sitä, että haarniskat taotaan käsityönä jossain päin Eurooppaa niihin erikoistuneen sepän verstaalla.

– Ne tehdään henkilön mittojen mukaan eli sepälle täytyy toimittaa kipsivalu tai paikalle täytyy mennä itse.

Yhden haarniskan tekemiseen kuluu aikaa noin kolme kuukautta.

– Tähän lajiin tehty haarniska maksaa 15 000 eurosta aina 100 000 euroon. Se kestää, mutta sitä pitää huoltaa. Täytyy melkein kulkea öljykannu toisessa kädessä, Jaakko Nuotio naurahtaa.

Kevyemmillä taisteluhaarniskoilla on painoa reilut parikymmentä kiloa, Nuotion jousting-haarniska painaa 40 kiloa. Paino ei kuitenkaan ole suurin harmi.

– Paino jakaantuu koko kehoon, mutta viileälläkin kelillä haarniskan sisällä voi olla 70 astetta lämmintä. Ristiretkillä ritarit kuukahtelivat lämpöhalvauksen vuoksi.

Myös pukeminen saattaa olla hyvinkin hikistä, sillä ratsun ja ritarin sonnustautuminen kisavarustukseen kestää noin puolitoista tuntia.


Jaakko Nuotio löysi historiallisen ratsastuksen 30 vuotta sitten, ja pariskunnalla on ollut oma talli 20 vuotta. Heidän päätyönsä on järjestää turnajaisesityksiä ympäri Suomen. Tallin ratsuja on ollut mukana elokuvissa, ja pariskunta on kouluttanut näyttelijöitä.

– Olemme Suomessa alan johtavia tekijöitä, sillä ulkomailla ei ole missään aivan tällaista paikkaa. Aina ajatellaan, että ulkomailla on paremmin, mutta missään ei esimerkiksi ole näin vaikeita ratoja, Anu Nuotio huomauttaa.

– Pohjois-Amerikassa on tapa, että valtavan isot työhevoset menevät suoraan ja kääntyvät, mutta ratsastuksellisesti radoissa ei ole muuta. Meillä se perustuu enemmän taitoon. Viime vuonna täällä oli mukana puolalaisia, jotka veivät ratojamme omiin kisoihinsa, Jaakko Nuotio kertoo.


Ammattitaito perustuu pitkään kokemukseen, sillä historiallisia taistelu- ja hevostaitoja ei voi opetella mistään. Nuotiot käyttivät ensimmäiset vuodet arkistojen ja kirjastojen koluamiseen. Nykyään he opettavat muita.

– On vain erilaisia lähteitä sieltä ja täältä, mutta asioita pitää kokeilla käytännössä. Monesti taistelumanuaalit on kirjoitettu niin, että asia selitetään tietyllä lailla, mutta jos teet sen juuri niin, hengenlähtö on lähellä. Usein kirjoittajat ovat historioitsijoita, jotka eivät itse ratsasta.

Kaikkein perimmäinen syy erikoiseen lajiin ja elämäntapaan ovat kuitenkin aisaparit eli hevoset.

– Emme oikeastaan koe tätä työksi. Tässä tehdään hevosten kanssa sitä, mitä varten ne on alun perin otettu ihmisen kaveriksi. Hienoimmillaan se on sitä, että olet hevosen kanssa kaverisuhteessa ja teet yhteistyötä. Se eroaa hyvin paljon modernista tavasta ratsastaa.

Turun linnan turnajaiset pidetään 11.–14. heinäkuuta. Finaalit ovat sunnuntaina klo 13–14.