90 vuotta täyttävä ”Sikari-vene” on ainoa laatuaan maailmassa – sekoitettiin aikanaan jopa lentokoneeseen

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Turku
Esko Vahto pelasti veneen juhannuskokosta 45 vuotta sitten. Nyt se on jälleen vesillä.
Kun Snabbgående experiment motorbåt eli tuttavallisemmin ”Sikari” pärähtää käyntiin, kerääntyy paikalle pian kiinnostuneita katsojia kännykkäkamerat kädessä. Ei ole ihan jokapäiväistä nähdä 90-vuotiasta moottorivenettä pörisemässä.

Pyöreitä vuosia täyttävä Sikari-vene lepäilee synnyinpaikassaan Ruissalon telakalla, missä se aikanaan rakennettiin Turun veneveistämöllä.

– Sikari on nopeakulkuinen kokeellinen moottorivene, joka on mahdollisesti rakennettu moottoritorpedoveneen prototyypiksi. Tämä on koko maailmassa ainoa vene, jossa on tällainen kiinteä, potkuripäinen pyrstö, omistaja Jani Vahto kertoo.

Veneen pelasti noin 45 vuotta sitten hänen isänsä Esko Vahto. Se oli hylätty Raunistulan teollisuusalueen pihalle, ja se oli menossa juhannuskokkoon.

– Minulla on ollut sen jälkeen useita klassikkoveneitä, mutta innostus lähti tästä liikkeelle. Tämän kunnostamisessa meni reilu vuosi, Esko Vahto kertoo.

– Isä on pelastanut klassikkoveneitä 40 vuotta, se on hänen elämäntyönsä, Jani Vahto lisää.


Näyttävän, sukkulaa ja surffilautaa muistuttavan paatin tarina alkoi kuitenkin jo vuosikymmeniä aiemmin. Veljekset Zaké ja Bruno Westin sekä heidän siskonpoikansa Jarl Lindblom suunnittelivat sikarin 1929, mutta sen matka seisahtui 30-luvulla.

– Alkuperäinen moottori meni rikki, ja jostain syystä veistämön johto ei suostunut hankkimaan uutta ja rahoittamaan projektia. Ehkä yhteistyö puolustusvoimien kanssa ei ottanut tuulta alleen, Jani Vahto kertoo.

Sikari hylättiin yhteen Ruissalon telakan rakennuksista lähes kolmeksi vuosikymmeneksi. Vahto on selvittänyt, että veistämön toimitusjohtajan lapsenlapset kävivät noina aikoina leikkimässä erikoisessa veneessä. Lopulta vene löysi uuden omistajan, kun Valli-auto-liikkeen korjaamopäällikkö Vieno-Verner Sillanpää osti sen. Ehtona oli, että hän saisi veneen kulkemaan siten, kun suunnittelijat olivat sen tarkoittaneet.

– Hän laittoi siihen Fordin sivuventtiili V8-moottorin, joka on samanalainen kuin siinä nyt on. Tarinan mukaan hän varmisti, että Bruno Westin oli laiturilla katsomassa, kun hän ajoi lämä pohjassa tästä ohi. Se sinetöi kaupat.


Tänä kesänä Sikari-vene on ollut ensimmäistä kertaa vesillä sitten 60-luvun. Se oli mukana Aurajoen vauhtiajoissa, ja heinäkuun lopussa se matkaa Kotkan puuvenemessuille, joissa Jani Vahto on tuottajana.

– Entisen omistajan Sillanpään poika ja pojantytär olivat katsomassa, kun vene vietiin Vauhtiajoihin. Se oli minulle ja isälle tosi hieno juttu, Jani Vahto sanoo.

– Ulkomailta on tullut paljon kutsuja. Minulla on haave saada Sikari Düsseldorfin venemessuille ensi tai sitä seuraavana keväänä, mutta kuljetukseen tarvitaan yhteistyökumppani.

Isä ja poika muodostavat tiimin, jossa ensin mainittu hoitaa kunnostuksen ja jälkimmäinen tutkimuksen. Heille on tärkeää tietää mahdollisimman paljon kunnostamistaan klassikkoveneistä. Esko Vahto on käynyt haastattelemassa Sikarin vanhoja omistajia, ja Jani Vahto on jäljittänyt valokuvia ja videoita.

– Suomessa on hyvin erikoisiakin veneitä ollut menossa juhannuskokkoon. Muun muassa Forum Marinumissa oleva Kultaranta 1 on pelastettu sieltä. Osan veneistä olemme pitäneet itsellämme, ja osa on järjestetty eteenpäin, kun ei kaikkia ehditä itse laittaa. Periaate on, että niiden, joille veneitä luovutetaan täytyy omistautua asialle ja laittaa vene kuntoon, Esko Vahto sanoo.

– Jos saadaan yksikin vene takaisin vesistöön ihmisten nähtäville, niin se on hieno juttu, Jani Vahto lisää.


Sikari oli päätyä Pertti ”Spede” Pasanen vuonna 1967 ilmestyneeseen Pähkähullu Suomi -elokuvaan. Vene oli kuitenkin ilmeisesti laskettu liian myöhään veteen, eikä se ollut ehtinyt turvota tarpeeksi. Sitä käytettiin silti elokuvan mainonnassa herättämässä huomiota.

Sen olomuoto on aiheuttanut myös hämmennystä.

– Vene oli 50–60-luvun vaihteessa Paraisilla, jossa sillä oli ajettu jonkun sillan ali. Vanhempi rouva oli ollut rannassa ja soittanut poliisille, että apua, täällä on lentokone tippunut, ja se vetää ilman siipiä vedessä. Tämähän pitää aika huimaa ääntä, kun on täydessä vauhdissa, Jani Vahto kertoo.

Nykyisellään sikari ei pääse vielä 50 solmuun, mutta kunhan sopiva potkuri löytyy, saattaa veneen bongata myös saaristossa.


Sikarin kotona Ruissalon telakalla on Vahtojen mukaan Suomen klassikkoveneiden keskittymä. Telakan omistaa Alfons Håkans Oy Ab, jonka perustajan Alfons Håkansin pojanpoika Joakim on innokas veneharrastaja. Sikari on helppo bongata muiden veneiden joukosta. Se on syy, miksi Esko Vahto on pitänyt veneen itsellään kaikki vuosikymmenet.

– Se on niin erikoinen, ja silmä lepää joka suunnasta, katsoi mistä vain. Siitä tulee aina hyvä mieli.

Tiedätkö jotain Sikarin tai Vahtojen kunnostaman salonkivene Boniton vaiheista? Ota yhteyttä Jani Vahtoon: http://www.puuveneblogi.net/

Artikkelia korjattu 10.7.2019 kello 21.19. Korjattu, että Joakim Håkans ei ole Alfons Håkansin poika, vaan pojanpoika.

Sikari-vene

Tehtiin: Vuonna 1929 Turun Veneveistämöllä

Suunnittelijat: Zaké ja Bruno Westin sekä Jarl Lindblom

Omistajat: Esko ja Jani Vahto

Mitat: Pituus 9,6 m ja leveys 1,60 m.

Moottori: Ford V8 ”Flathead”

Huippunopeus: Jopa 60 solmua

Erikoisuus: Kiinteä pyrstö. Kääntyminen tapahtuu peräsimellä, joka sijaitsee keulassa. Huippuvauhdissa potkuri on vain puoleksi vedessä. Yksi maailman varhaisimmista pintapotkuritekniikkaa hyödyntävistä veneistä.

Muuta: Valittiin vuonna 2013 ensimmäiseksi K-merkityksi veneeksi Suomen kulttuurihistoriallisten veneiden rekisteriin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt