Nuori mies ja tyttö tuomittiin murhasta – uhrina pyörätuolissa ollut nainen, naapuri soitti poliisille kuultuaan järkyttäviä ääniä - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Nuori mies ja tyttö tuomittiin murhasta – uhrina pyörätuolissa ollut nainen, naapuri soitti poliisille kuultuaan järkyttäviä ääniä

Julkaistu: 7.6.2019 14:15, Päivitetty 7.6.2019 17:11

Murha tapahtui Salossa viime marraskuussa.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 23-vuotiaan Harri Mikael Kivelän elinkautiseen vankeustuomioon murhasta, joka tapahtui Salossa 1. marraskuuta 2018.

Tekoaikaan 15-vuotias naispuolinen rikostoveri tuomittiin niin ikään murhasta, mutta ikänsä vuoksi alentuneesti syyntakeisena nuorena henkilönä. Hänen tuomionsa on yhdeksän vuotta vankeutta.

Henkirikos tapahtui salolaisessa yksityisasunnossa. Hälytyskeskus sai ensimmäisen soiton naapureilta ennen puolta yötä. Asunnon yläpuolella asuva naapuri kertoi, että alakerrasta kuuluu tappelun ääniä ja kuulostaa siltä, että siellä heitellään huonekaluja. Asunnossa oli tuolloin useita henkilöitä.

Poliisi kävi paikalla ja tilanne rauhoittui hetkeksi. Hälytyskeskus sai toisen soiton samalta naapurilta kello yhden jälkeen yöllä. Poliisi kävi toistamiseen paikalla, jolloin he näkivät asunnon ikkunan läpi lattialla makaavan elottoman naisen veitsi rinnassaan.

Todistajana toiminut naapuri oli kertonut kuulleensa naisen avunhuutoja, jonka jälkeen noin klo 1.30 oli tullut hiljaista.

Nainen todettiin kuolleeksi, ja jalan paikalta paenneet vastaajat otettiin kiinni lähistöltä samana yönä. Heidän vaatteissaan oli runsaasti uhrin verta, ja he olivat päihtyneitä.

Uhri oli revitty alas hänen käyttämästään pyörätuolista, ja hänen päälleen oli heitetty muun muassa mikro. Uhrin kuolinsyy oli syvä veitsen isku kaulaan. Lisäksi uhria oli lyöty rintaan. Uhrin kehossa oli useita viilto- ja pistohaavoja sekä mustelmia.

Oikeuslääkärin lausunnon mukaan uhrin vammojen järjestystä ei voitu varmuudella päätellä, ja iskemisestä johtuneet vammat olivat voineet aiheutua joko pistohaavaa edeltävästi tai sen jälkeen.

Tekovälineenä toiminut fileointiveitsi oli peräisin uhrin asunnosta.

Kumpikin syytetty kiisti murhan. Nuorempi vastaaja tunnusti lyöneensä uhria kaksi kertaa teräaseella ylävartalon alueelle tämän vielä istuessa pyörätuolissa, koska tämä oli haukkunut hänen perhettään. Hän kiisti tehneensä tälle muuta väkivaltaa ja päinvastoin pyrkineensä lopettamaan Kivelän tähän kohdistaman väkivallan ja auttamaan uhria.

Kivelä tunnusti hermostuneensa uhrille, joka oli tullut pyörätuolissa istuen häntä kohden ja lyönyt häntä. Kivelä tunnusti lyöneensä ja potkineensa tätä sekä vetäneensä tämän pyörätuolista lattialle ja heittäneensä tätä peilillä ja mikroaaltouunilla. Hän kiisti käyttäneensä teräasetta tai aiheuttaneensa uhrin kuoleman.

Todistajana toiminut poliisi kertoi kuulleensa asunnon tapahtumista poliisiradion kautta. Partio oli lähtenyt tavoittamaan Kivelää tämän asunnolta. Heidän ollessaan tämän asunnon alaovella Kivelä ja toinen vastaaja olivat kävelleet paikalle, ja heidät oli otettu kiinni. Todistaja oli kiinnittänyt huomiota siihen, että vastaajat olivat kävelleet paikalle kaulakkain kuin rakastavaiset ja heidän käyttäytymisensä oli ollut rauhallista ja rentoa. Kun vastaajat oli kiinnioton jälkeen laitettu poliisiautoon, nämä olivat halanneet ja pussanneet, missä yhteydessä Kivelä oli sanonut toiselle vastaajalle: ”nähdään kymmenen vuoden päästä”, mihin tämä oli todennut: ”eikö olekin kiihottavaa”.

Käräjäoikeus piti varmuudella selvitettynä, että nuorempi vastaaja oli kohdistanut uhrin vatsan ja ylävartalon alueelle lukuisia teräaseen iskuja. Asiassa oli kuitenkin riitaista, kumpi vastaajista oli tehnyt uhrin kuolemansyynä olleen kaulan alueen laajan viiltohaavan. Nuorempi vastaaja oli tunnustanut teon esitutkinnassa mutta muuttanut myöhemmin kertomustaan ja kertonut syyksi sen, että että hän halusi ottaa teon niskoilleen säästääkseen Kivelä seuraamuksilta.

Kivelä oli niin ikään kuulusteluissa tunnustanut kaulan viiltämisen mutta kertoi myöhemmin tehneensä tunnustuksen toisen vangin painostuksesta. Käräjäoikeus piti kertomusta epäuskottavana.

Käräjäoikeuden mukaan Kivelän osallisuuden viiltämiseen osoitti todisteena esitetty valokuva hänen yllään tekohetkellä olleesta paidasta. Sen oikeassa hihassa oli huomattavasti uhrin verta. Veri ei uskottavasti selittynyt Kivelän tunnustamalla menettelyllä uhrin potkimisesta ja esineiden heittämisestä.

Käräjäoikeus katsoi, että kummankin vastaajan osuus uhrin menehtymiseen oli ollut olennainen ja kokonaisuuden kannalta merkityksellinen. Selvitys vastaajien uhriin kohdistamasta menettelystä viittasi määrätietoiseen ja yksituumaiseen toimintaan. Käräjäoikeus katsoi, että teko oli tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla teräasetta käyttäen. Uhrin vammojen laatu ja sijainti osoittivat vastaajissa päättäväisyyttä ja sitkeää surmaamispyrkimystä. Lisäksi syytteen mukaan teko oli ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä, kun otettiin huomioon uhrin puolustuskyvyttömyys, tekijöiden lukumäärä ja teon tekeminen uhrin kodissa.

Käräjäoikeus katsoi, että jo tekotapa itsessään osoitti erityistä raakuutta.

Vastaajien käyttäytyminen kiinniottohetkellä osoitti käräjäoikeuden mukaan ilmeistä katumuksen puutetta ja välinpitämättömyyttä. Näillä perustein käräjäoikeus katsoi, että tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Vankeustuomioiden lisäksi vastaajat määrättiin korvaamaan yhteisvastuullisesti omaisille kärsimyksestä yhteensä 22 000 euroa, rikkoutuneesta omaisuudesta 1 250 euroa, siivouskuluista 600 euroa ja ruumiinavauskustannuksia 1 800 euroa.

Tuomio ei ole lainvoimainen, ja siihen voi hakea muutosta hovioikeuden kautta.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta