Hevosen potku vei Saritan lähes sairaseläkkeelle – hän teki rautakangesta keksinnön, joka auttaa nyt sairaaloissa ja kouluissa

Julkaistu:

Turkulaiskeksintö lupaa helpotusta kipuihin kahdessa viikossa.
Kun hevonen potkaisi Sarita Alankoa selkään 25 vuotta sitten, lääkäri kehotti syömään särkylääkkeitä ja opettelemaan elämään kivun kanssa.

Sairaanhoitajana työskennellyt Alanko ei pystynyt edes ratsastamaan, vaikka hänellä oli oma hevonen. Pieni tytär Jeanette näki läheltä, kuinka kipeä äidin selkä oli ja kuinka paljon se rajoitti hänen elämäänsä.

– Hän yritti olla väkisin tallilla ja roikkui siellä milloin talikossa, milloin rautakangessa venyttelemässä. Sitten äiti alkoi huomata, että venyttely auttoi, eikä vain hetkellisesti, vaan myös kotona, nyt jo aikuiseksi kasvanut Jeanette Lindwall kertoo.

– Siitä lähti Venyy, jonka esi-isä on rautakanki.

Turkulaisen perheyrityksen tavoitteena on tuoda helpotusta kaikkien suomalaisten kipuihin.


Rautakangesta muotoutui lopulta musta, kahdeksan kiloinen apuväline, jota Alanko ja myöhemmin Lindwall käyttivät omassa ja muiden kuntoutuksessa.

– Silloin, kun äiti keksi tämän, olin alle parikymppinen, eikä minua sattunut eikä siis juuri kiinnostanut. Myöhemmin minusta tuli himojuoksija, juoksin 50–60 km viikossa. Selkä alkoi olla niin kipeä, etten saanut lenkkareita enää pois jalasta. Silloin Venyy tuli minulle tutummaksi, personal trainerina ja yrittäjänä Silver Plus -salilla työskentelevä Lindwall kertoo.

– Kipu tunnetusti motivoi ihmisiä. Raskausaikana se vielä lähti korostumaan, kun selkä oli väsynyt ison mahan kantamisesta Tuo oli ainoa, millä sain paineen pois selästä.


Syksyllä 2017 Venyy sai lopullisen muotonsa ja mallisuojan. Kiloja on varressa edelleen kahdeksan, mutta nyt siinä on kahva ja päässä varta vasten tuotetta varten suunniteltu pallo, joka pitää varren paikoillaan.

Yksinkertaisen näköinen tuote on levinnyt kouluihin, yliopistoihin, sairaaloihin ja hoivakoteihin.

– Näitä on paljon päiväkodeissa, koska siellä hoitajilla on hankala etukumara työasento ja paljon nostelua, Lindwall kertoo.

Mutta mitä 130 sentin mittainen keppi, jonka päässä on pallo, voi oikeasti tehdä ihmiselle?

– Tällä tehdään kaksi erilaista passiivista venytystä. Passiivinenhan tarkoittaa sitä, että joku muu, ihminen tai väline tekee venytyksen. Jos venytyksen tekee itse lihastyöllä, lihas lyhenee ja supistuu. Varsinkin iäkkäät ja sellaiset henkilöt, joilla on kiputiloja, eivät välttämättä pysty tekemään niitä. Kun lihas on rento, se repeää solutasolla, jolloin lihas pitenee. Silloin päästään vaikuttamaan myös virheellisiin nivelkulmiin, Lindwall selventää.

Venyyn venytyksissä tehdään takaketjun ja rintakehän avaus. Takaketju lähtee akillesjänteestä ja kiinnittyy etuotsalohkoon.

– Venytys tuntuu siinä kohdassa, mikä on ketjun kirein. Pystymme vaikuttamaan 80 prosenttiin kehosta näiden kahden venytyksen avulla.

– Tässä menee vain kolme minuuttia, tämä sopii kaikille ja venytykset voi tehdä työvaatteet päällä. On ihan sama, oletko 20 vai 60, mies vai nainen.

Yksi Venyyn kohderymistä ovat nuoret ja opiskelijat. Päätteellä istuminen ja kännykän tuijottaminen ovat jo nyt alkaneet vaikuttaa selvästi nuorten selän terveyteen.

– Opettajat puhuivat ennaltaehkäisystä, mutta kun kävin ammatti-instituutissa, melkein jokaisella opiskelijalla oli kipeä selkä. Opettajatkin havahtuivat siihen, että tässä on kyse kuntoutuksesta, ei ennaltaehkäisystä. Sitä vieläkin väheksytään, että oppilaat saattavat istua koko päivän. Oppimiskyky heikkenee, ja myöhemmin pitäisi pystyä vielä tekemään ammattia.


Turun ammatti-instituutissa on tällä hetkellä käytössä 10 Venyy-tankoa.

– Niitä on pyritty sijoittamaan eri yksiköihin, lehtori Raili Jokinen kertoo.

Yksi niistä on luokassa, jossa muun muassa tekstiili- ja muotialan ompelijaopiskelijat käyvät tekemässä teoriaopintojaan.

Opiskelijat kehuvat tankoa, joka on asennettu pysyvästi yhdelle seinälle.

– Selkä -ja hartiavenytys on ihanaa, Kira Hopponen tiivistää.

Minna Virtanen on samaa mieltä.

– Ommellessa tekee aina samassa asennossa. Tuntuu, että tämän avulla lähtee veri kiertämään paremmin, ja aineenvaihdunta nopeutuu.


Lindwall kertoo, että tankoja on postitettu muun muassa Ranskaan, Saksaan ja Sveitsiin. Vaikka maailmanvalloitus on listalla, ensin tuote halutaan suomalaisten avuksi.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät ole saaneet mistään apua. He ovat voineet käydä monta vuotta lääkärillä, naprapaatilla ja hieronnassa sekä ostaneet uuden sängyn, mutta mikään ei auta. Syynä voivat olla lihaskireydet, joita ymmärretään huonosti millään sektorilla. Jos menet lääkärille ja selkään sattuu, annetaan kipulääkkeitä. Seuraavan kerran magneettikuvataan, mutta jos ei ole rappeumaa, eihän selälle mitään tehdä.

Lindwallin mukaan eron huomaa kahdessa viikossa, jos tanko on ollut käytössä vähintään kolme kertaa viikossa. Mitään ihmeparantumista ei entisellä rautakangella kuitenkaan saavuteta.

– Eihän tämä ole niin, että tekee kaksi viikkoa ja on terve, vaan kyllä tämä on loppuelämän kaveri. Useimpien tavoite on vain pystyä elämään kivutonta hyvää elämää.

Sarita Alanko työskentelee myös yhä perheyrityksen parissa.

– Diagnoosin mukaan hänen pitäisi olla sairaseläkkeellä. Hän on kuitenkin pystynyt kuntouttamaan selkänsä ja on normaalisti työelämässä, Lindwall kertoo.