Näin EU vaikutti perheenäiti Hannan, 32, elämään yhden tavallisen arkipäivän aikana heti aamusta alkaen

Julkaistu:

EU-vaalit: Ilta-Sanomat seurasi yhden päivän ajan, kuinka EU:n päätöksenteko vaikutti turkulaisen perheenäidin elämään.
Viiden vuoden välein pidettäviä EU-vaaleja jännitetään taas sunnuntaina. Meppien valinta ei tunnetusti saa kansalaisia liikkeelle muiden vaalien tavoin; äänestysvilkkaus on jäänyt vuodesta 1999 lähtien kaikissa vaaleissa alle 40 prosentin.

Yksi suurimmista syistä on se, että kansalaiset kokevat EU:n kaukaiseksi instituutioksi, jolla ei ole kosketuspintaa tavallisen ihmisen arkielämään.

EU kuitenkin vaikuttaa moniin arkisiin asioihin, ja myös viime kaudella on tehty päätöksiä, joilla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden kansalaisten elämää.

Hanna Saarinen, 32, on turkulainen työssä käyvä perheenäiti. Ilta-Sanomat seurasi hänen tavallista torstaipäiväänsä ja tutki, millä tavalla EU:n päätöksenteko vaikuttaa siihen konkreettisesti.

Klo 6.00

Hanna herää ja herättää kaksivuotiaan tyttärensä. Hän syö aamiaiseksi maitorahkaa, lesemuroja, banaanin ja tuoreita espanjalaisia pensasmustikoita. Marjojen lähtömaata ei tarvitse miettiä.

EU:n tasolla elintarvikkeiden turvallisuutta valvoo EFSA eli Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen. EFSAN valtuutus nojaa Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston säädökseen, jolla pyritään takaamaan elintarvikkeiden turvallinen vapaa liikkuvuus EU:n alueella. Säädöksessä muun muassa todetaan, että ”elintarvikkeiden vapaa liikkuvuus yhteisössä voidaan saavuttaa ainoastaan, jos niiden turvallisuutta koskevat vaatimukset eivät merkittävästi poikkea toisistaan eri jäsenvaltioissa.”

Klo 7.00

Hanna vie tyttärensä pyörällä päivähoitoon ja jatkaa itse töihin. Tytär kulkee joka aamu turvallisesti tarakalla lastenistuimessa, kypärä päässään. Reitti kulkee Turun keskustassa Puistokatua ja Martinkatua pitkin.

Lastenistuimille on omat EU:n direktiiviin perustuvat turvallisuusstandardinsa. Niillä pysytään paremmin takaamaan, että EU-alueella on myynnissä turvallisia lastenistuimia pyörille. Standardi on nykyään näkyvillä suurimmassa osassa EU-alueella myytävistä lastenistuimista.


Hannan tytär viettää arkipäivät turkulaisessa päiväkodissa. Hän voisi viettää ajan myös perhepäivähoidossa. Suomessa varhaiskasvatus voi olla myös esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintaa.

Euroopan komissio on hyväksynyt ehdotuksen neuvoston suosituksiksi laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä. Suosituksilla halutaan tukea EU-maita korkealaatuisen varhaiskasvatus- ja päivähoitojärjestelmien kehittämisessä. EU:n tavoitearvo – 95 prosenttia yli 4-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen – on yleisellä tasolla saavutettu, mutta erot maiden ja alueiden välillä ovat suuret. Elokuussa 2018 aloitti toimintansa kaksivuotinen aihekohtainen työryhmä.


Klo 7.40–14.45

Hanna työskentelee koulunkäynninohjaajana turkulaisessa alakoulussa. Hän tekee töistä neljäsluokkalaisten kanssa. Hän avustaa oppilaita päivän aikana monissa asioissa, kuten tehtävien kanssa ja ruokailussa sekä toimii muun muassa iltapäiväkerhossa.

Koulunkäynti on lasten oikeus, ja EU:n kansalaisina he voivat käydä koulua missä tahansa EU-maassa samoin ehdoin kuin maan omat kansalaiset. Heillä on myös oikeus päästä oman ikänsä mukaiseen opetusryhmään riippumatta siitä, miten hyvin he puhuvat maan kieltä.

Myös Hanna voisi halutessaan työskennellä ulkomailla. Työntekijän vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita. Ulkomaisella työntekijällä on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti maan omien kansalaisten kanssa työnsaannin, työolojen ja muiden sosiaali- ja veroetuuksien suhteen.

Klo 15.30–17.00

Hanna tulee töistä kotiin ja ulkoilee sen jälkeen perheensä kanssa Portsassa sijaitsevan talonsa pihalla. Sitten hän laittaa päivällisen, wokkivihanneksia ja uunilohta. Lohi on pakattu muoviin, mutta tulevaisuudessa Hannan käytössä saattaa olla ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.


Helsingissä toimiva ECHA eli Euroopan kemikaalivirasto valvoo EU-alueella toimivien yritysten kemikaalien käyttöä. ECHA on tehnyt ehdotuksen mikromuovien rajoittamisesta EU-alueella. Se vähentäisi muovijätettä 400 000 tonnia seuraavan 20 vuoden aikana. Muovijätteen vähentämiseksi tehdään EU:ssa työtä, sillä Euroopan komissio hyväksyi tammikuussa 2018 muovistrategian, jonka vuoksi esimerkiksi pikaruokaloiden pillit ovat nykyään pahvia.

Klo 18

Lapsiperheessä likapyykkiä riittää, ja Hanna täyttää päivällisen jälkeen pyykkikoneen. Jatkossa hän voi ostaa tyttärelleen vaatteita ja pestä niitä entistä turvallisemmin. EU on nimittäin rajoittamassa tai kieltämässä monia vaarallisia kemikaaleja, joita on käytetty tekstiileissä vuosia. Näitä ovat esimerkiksi atsovärit, tietyt värjäysaineet, kromi VI, dimetyylifumaraatti tai tietyt ftalaatit.

Klo 19–21

Hanna antaa tyttärelleen iltapalan. Äidin on nyt aika saada hiukan omaa harrastusaikaa, ja aviomies laittaa tyttären nukkumaan. Hanna ajelee rugbytreeneihin Impivaaran halliin. Hänen seurajoukkueessaan on pelaajia muun muassa Britanniasta ja Ruotsista. Toinen heistä opiskelee Turun yliopistossa, toinen sairaanhoitajaksi, sillä EU:n kansalaisilla on oikeus hakeutua koulutukseen muihin jäsenvaltioihin samoilla ehdoilla kuin niiden kansalaiset. He voivat myös soitella kotiin entistä mukavammin, sillä viime kesäkuusta lähtien EU- ja ETA-maissa on voinut puhua ja lähetellä viestejä aina samalla hinnalla kuin kotimaassa.

Hanna on mukana rugbymaajoukkueen ringissä, ja turnauksia on usein ulkomailla. Pelimatkat Euroopassa on helppo toteuttaa, sillä Schengenin sopimusten mukaisesti Euroopan unionin kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sisärajatarkastukset on poistettu ja kaikki EU:n kansalaiset voivat tulla Schengen-alueelle ainoastaan näyttämällä henkilötodistusta tai passia.


Klo 22

Hanna käy nopeasti suihkussa ja menee nukkumaan.

Asiantuntijana jutussa toimi Saku Pesonen Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksesta.