Rahaa paloi yli 30 000, matkaa ei koskaan järjestetty – hovioikeus kumosi matkanjärjestäjän tuomion

Julkaistu:

Vastaaja oli tuomittu käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta.
Turun hovioikeus katsoi, että matkanjärjestäjä ei syyllistynyt törkeään petokseen, vaikka luvattua Italianmatkaa ei koskaan järjestetty eikä rahoja palautettu. Näin hovioikeus kumosi Varsinais-Suomen käräjäoikeuden marraskuussa 2017 antaman tuomion.

21 asianomistajaa jäi vaille yhteensä yli 30 000 euron korvauksia.

Vastaaja oli aiemmin järjestänyt käsittelyssä asianomistajana toimineen yhdistyksen jäsenille onnistuneesti matkoja muun muassa Puolaan ja Prahaan. Seuraava matka oli tarkoitus tehdä Italiaan kesällä 2014.

Loppuvuonna 2013 oli sovittu, että matkailuyhdistys maksaa matkajärjestäjän yhtiön tilille ennakkona 7 072 euroa, jolla oli tarkoitus maksaa matkalle lähtijöiden lentoliput. Joulukuussa 2013 matkanjärjestäjä oli soittanut yhdistyksen puheenjohtajalle ja pyytänyt yhdistystä maksamaan matkasta ennakkona vielä 2 180 euroa, jotta yhtiö voisi maksaa Italian matkaan liittyviä arvonlisäveroja ja tiemaksuja.

Huhtikuussa 2014 matkajärjestäjä oli pyytänyt yhdistykseltä ennakkona 5 000 euroa ja selittänyt syyksi sen, että hotellimaksut piti maksaa heti.

Asianomistajat olivat maksaneet toukokuuhun 2014 mennessä vastaajalle ja tämän yritykselle yhteensä 37 250 euroa, josta summasta oli maksettu hotellikuluja 2 900 euroa ja palautettu kolmelle asiakkaalle 3 750 euroa. Vastaajan hallussa oli siis noin 30 600 euroa.

Matkanjärjestäjä oli ilmoittanut Italianmatkan peruuntumisesta soittamalla ja sanonut, että matkaa ei voi tehdä, koska 10 000 euron loppumaksu oli maksamatta. Kun yhdistys oli maksanut puuttuvat 10 000 euroa, oli puheenjohtaja olettanut matkanjärjestäjän yrittävän saada vielä hotellia ryhmälle.

Kun matka ei kuitenkaan ollut järjestynyt, matkanjärjestäjä oli kutsunut osallistujat omaan laskuunsa Tallinnaan, jossa oli sovittu uudesta matkasta ja sen ajankohdasta. Osa hyväksyi matkan siirron, ja lähtijöitä oli lähes saman verran kuin alkuperäiselle matkalle.

Matkajärjestäjän mukaan syyskuun matkan peruuntuminen oli johtunut siitä, että hinnasta oli tullut yhdistyksen kanssa riitaa. Hinta oli liian alhainen aiheutuneisiin kustannuksiin nähden, sillä hinnat olivat kohteessa erilaiset kesä- ja syyskuussa. Lisäksi matkanjärjestäjä ei ollut saanut takaisin hotellien vaatimia varausmaksuja, ja siksi yhdistyksen olisi pitänyt maksaa etumaksun menettämistä vastaava lisäsuoritus. Yhdistys ei ollut suostunut tähän. Matka oli peruttu viikko ennen aiottua lähtöä.

Vastaaja kiisti tahallisuuden mutta myönsi, että rahat olisi pitänyt palauttaa.

Rahoja oli siirretty sekä vastaajan omalle että yhtiön tilille, mutta syytä ei pystytty selvittämään. Jäi myös näyttämättä, että vastaaja olisi tehnyt itse aloitteen maksujen saamiseksi henkilökohtaiselle tilille.

Todisteina esitetyt tiliotteet osoittivat, että siinä vaiheessa kun Italian matka piti järjestää, vastaajan tai hänen yhtiönsä tilillä ei ollut varoja matkan järjestämiseen.

Hovioikeuden mukaan tahallisen erehdyttämistarkoituksen puolesta puhui se, että ilmoittamalla lentolippujen viimeisen peruutuspäivän matkajärjestäjä oli antanut asianomistajien ymmärtää, että ne oli jo hankittu. Todellisuudessa lippuja ei vielä ollut.

Lisäksi vastaaja oli vaatinut huhtikuussa kiireellistä maksusuoritusta hotellien kustannuksiin. Rahaa ei kuitenkaan ollut käytetty kyseiseen tarkoitukseen.

Alkuperäisen matkan loppumaksun eräpäivä oli ollut 17.4.2014, ja se oli maksettu vasta 5. toukokuuta. Myöskään matkanjärjestäjä ei kuitenkaan ollut laskuttanut matkaa ajoissa.

Hovioikeus totesi, että matkan peruuntumisen syy jäi varmuudella selvittämättä, eikä siten voitu sulkea pois, että maksuviivästyksellä oli saattanut olla vaikutusta matkan peruuntumiseen. Lisäksi matkanjärjestäjä oli tehnyt yhtiön tililtä maksusuorituksia hotelleille, joissa oli tarkoitus yöpyä. Vastaaja oli pyrkinyt järjestämään korvaavaa matkaa ja kutsunut osallistujat omaan piikkiinsä Tallinnaan sopimaan tulevasta matkasta. Lisäksi yhdistys oli tehnyt aiemmin onnistuneita matkoja kyseisen matkajärjestäjän kanssa.

Näiden asioiden valossa hovioikeus päätyi siihen, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäilys ja hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta.

Vastaaja oli tuomittu käräjäoikeuden käsittelyssä myös petoksesta. Tätä syytettä ei käsitelty hovioikeuden istunnossa.

Hovioikeus alensi vastaajan tuomion kahdeksasta kuukaudesta 60 päivään ehdollista vankeutta ja vapautti vastaajan noin 30 000 euron korvauksista.