Kultaranta avautui yleisölle – Aarno Kasvi lataa suorat sanat labyrintistä: ”Eikö miljoonilla saatu parempaa aikaan?” - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Kultaranta avautui yleisölle – Aarno Kasvi lataa suorat sanat labyrintistä: ”Eikö miljoonilla saatu parempaa aikaan?”

Emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvi kritisoi kuusilabyrintin tilaa.

Emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvi kritisoi kuusilabyrintin tilaa.

Julkaistu: 7.5.2019 9:31

Emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvi on huolissaan Kultarannan kuusiaidan tilasta.

Suomen tasavallan presidentin Naantalissa sijaitseva kesäasunto Kultaranta avautui yleisölle perjantaina, kun muotopuutarhassa järjestetään kesän ensimmäisen opastetut kävelykierrokset.

Puutarhakierroksen lisäksi Kultarannassa järjestetään kesän aikana useita erilaisia teemakierroksia, joissa kerrotaan muun muassa taiteesta ja Suomen aiemmista presidenteistä.

Huvilatilan pinta-ala on noin 54 hehtaaria, josta päänähtävyys, muotopuutarha käsittää 16 hehtaaria. Siihen kuuluvat muun muassa punatarha, sinitarha ja ”diplomaattikäytävät”.

Puiston paviljonkeja on restauroitu hiljattain.

Puiston paviljonkeja on restauroitu hiljattain.

Puupylväikkö on vaikuttava näky.

Puupylväikkö on vaikuttava näky.

Altaaseen on aikojen saatossa heitelty paljon kolikoita toiveiden toteutumista odotellen.

Altaaseen on aikojen saatossa heitelty paljon kolikoita toiveiden toteutumista odotellen.

Emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvi Raision kaupungintalon edustalla, jossa koristemänty on esimerkillisesti hoidettu.

Emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvi Raision kaupungintalon edustalla, jossa koristemänty on esimerkillisesti hoidettu.

Kultarannan tilalla on tehty hiljattain infrastruktuurin peruskorjauksia ja liikennejärjestelyjen parannustöitä. Lisäksi puiston paviljongit on restauroitu.

Etenkin keskikesällä Kultaranta on pääosin vaikuttava näky. Puutarhaneuvos, vuoteen 2009 Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurina toiminut Aarno Kasvi on kuitenkin huolissaan Kultarannan yleisilmeestä. Paikka on tuttu, sillä Kasvi oli uransa alussa harjoittelijana Kultarannassa 1959–60.

Hän ihmettelee, millaisessa kunnossa kuusiaidat ovat, sillä labyrintti ja sen diplomaattikäytävät kaipaisivat perusteellista kohennusta tai uudistusta.

Myös tavallisen vierailijan silmään kuusiaidat näyttävät karuilta: ne ovat kauttaaltaan epätasaisia, niissä on isoja reikiä ja osa aidasta näyttää pahasti kuivahtaneelta. Kasvi on kollegoineen ottanut asiasta jo aiemmin yhteyttä päättäviin tahoihin.

– Nämä on olleet tällaisia varmaan 20 vuotta. Uudistus pitäisi aloittaa viimeistään nyt, Kasvi ilmoittaa kävellessään diplomaattikäytävällä.

– Eihän täällä pysty kävelemään naarmuitta, hän sanoo pisimpien oksien raapiessa kulkijaa.

Kuusiseinät on leikattu epätasaisesti.

Kuusiseinät on leikattu epätasaisesti.

Tältä niiden pitäisi näyttää, Aarno Kasvi sanoo ja esittelee vain muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa yksityisen pihan kuusiaitaa.

Tältä niiden pitäisi näyttää, Aarno Kasvi sanoo ja esittelee vain muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa yksityisen pihan kuusiaitaa.

Kasvin mukaan labyrintin idea on kopioitu Versailles´n palatsin puutarhasta. Toteutus on kuitenkin tällä hetkellä aivan jotain muuta kuin se pitäisi olla.

– Tännehän voisi piiloutua vaikka komppania vieraan maan sotilaita. Täytyyhän pihastakin välillä kaataa puita, joten miksi ei täältä. Kun tänne tulee joku turisti salaa tupakoimaan, tällainen kuiva puu sytyttää äkkiä ison roihun, hän sanoo.

Käytäviä pitkin pitäisi pystyä kulkemaan kaksi henkilöä vierekkäin. Nyt se on mahdotonta.

Käytäviä pitkin pitäisi pystyä kulkemaan kaksi henkilöä vierekkäin. Nyt se on mahdotonta.

Kuusiaitaan on muotoiltu aukkoja, joissa on aiemmin ollut penkkejä lepohetkeä varten. Nyt niitä ei ole, ja vaikka miljööseen sopivat penkit tulisivatkin takaisin, aita on leikattu niin, että penkeille on hyvin vaikea päästä. Ainoa tällä hetkellä paikalla oleva istuin on yksinkertainen, parhaat päivänsä nähnyt lautapenkki. Kasvi pudistaa sille päätään.

– Eikö käytössä olleilla miljoonilla ole saatu vieraiden viihtymisen kannalta parempaa aikaan? hän kysyy.

Diplomaattikäytävien penkki ei houkuttele istumaan.

Diplomaattikäytävien penkki ei houkuttele istumaan.

Kasvi on ollut urallaan vastuussa Louhisaaren ja Kankaisten linnojen puiston ehostamistöistä. Kultarannan nykyiset aidat eivät enää leikkaustekniikalla parane, vaan ne ovat kaatokunnossa.

– Totta kai uudet kuuset ovat pieniä ja karun näköisiä, mutta ne kasvavat parissa vuodessa. Uusien kuusien istuttaminen maksaisi alle 100 000 euroa. Kyllä presidentillä tulee olla edustava kesäpaikka.

– Nykyiset aidat eivät odottamalla korjaannu.

Kasvin mielestä ainoa oikea vaihtoehto on vetää kuuset sileiksi ja istuttaa uudet.

Kasvin mielestä ainoa oikea vaihtoehto on vetää kuuset sileiksi ja istuttaa uudet.

Linnanvouti Anne Puonti myöntää, että kuusiaita on sellaisessa kunnossa, että pelkkä leikkaaminen ei enää riitä.

– Kyllä se on uusimistarpeessa, ja se on meillä tiedostettu. Asia on harmillinen, ja tiedämme, että kunto ei ole sellainen kuin sen pitäisi olla, hän kertoo Ilta-Sanomille.

Labyrintin uusiminen oli suunnitelmissa jo aiemmin, ja taimista oli tehty tilaus. Aikataulua kuitenkin muutettiin.

– Puiston restaurointisuunnitelma oli tehty, mutta hanke siirtyi niin, että se aloitetaan näillä näkymin presidentin toimikauden vaihtuessa syksyllä 2022. Eli vielä hetki on kärsittävä tätä hurjannäköistä kuusiaitaa.

Puontin mukaan tämänkaltaisten suurten hankkeiden ajoittaminen on vaikeaa, koska esimerkiksi Kultarannan tapauksessa restaurointi tarkoittaa puiston sulkemista vähintään yhdeksi, jopa kahdeksi kesäksi.

– Tällaisten ikonisten paikkojen kuten Presidentin linnan tai Kultarannan kanssa on hankalaa löytää aika, jolloin kunnostus haittaisi mahdollisimman vähän toimintaa.

Siihen, miksi kuusiaitaa ei ole leikattu rajummalla kädellä, hän ei osaa ottaa kantaa.

– Sinä aikana, kun itse olen ollut täällä töissä, se on ollut aina samannäköinen. Lumikuorma tekee aika pahaa jälkeä. Mitä enemmän on lunta, sitä enemmän tuon ikäinen kuusi taipuu.

Aitojen uusiminen on suuri projekti, kun se vihdoin saadaan alulle.

– Aita on poistettava ja istutettava uudelleen. Siellä on kivirakennelmia, jotka on myös uusittava. Reunuskivet ovat jo jääneet kasvustojen ja juurien alle. Se on siis aika mutkikas ja iso työ.

Kultarannan ystävien ei silti tarvitse huolestua. Koska puisto on suojeltu, radikaaleja muutoksia sen ulkonäköön tuskin tulee.

– Tietysti jo pelkästään kuusiaidan uusiminen vaikuttaa ulkonäköön aluksi paljokin, Puonti muistuttaa.

Presidentin kansliasta kerrotaan, että Puiston ja Graniittilinnan perusparannus on tarkoitus toteuttaa vuosina 2022–2024.

Kultarannan teknisten järjestelmien ja rakennusten peruskorjauksiin, muihin kunnostustöihin, kuntotutkimuksiin sekä tulevien restaurointien suunnitteluun on käytetty vuosina 2015–2018 yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa. Puiston ja Graniittilinnan perusparannusten tarkka budjetti ei ole vielä selvillä.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta