Suomen munamekassa muhii seuraava vientihitti – ”villin porukan” perillisten nestemuna osui Aasiassa juuri oikeaan saumaan - Turun seutu - Ilta-Sanomat

Suomen munamekassa muhii seuraava vientihitti – ”villin porukan” perillisten nestemuna osui Aasiassa juuri oikeaan saumaan

Munatoimijat näkevät suomalaisen kananmunan tulevaisuuden hyvänä

Julkaistu: 20.4.2019 7:22

Asiantuntijoiden mukaan Suomen valtteja ovat laatu ja eettisyys.

Yksinäinen kananmuna lepäilee keskellä somerolaista terassia. Lähistöllä ei näy ketään, ja terassille uskaltautuneet ulkoilijat pakoilevat tulijoita toisessa päässä.

Munayrittäjä Mikko Välttilän mukaan valtaosa hänen 8 500 kanastaan munii kuuden aikaan aamulla, mutta välillä jokunen saattaa päästää munan myös myöhemmin päivällä.

Ulkokanatarhan terassin ”sattuma” on yksi tuhansista munista, jotka lähtevät Välttilän tilalta pääsiäistä viettävien suomalaisten pöytiin. Pääsiäinen kun on munayrittäjien sesonkiaikaa.

– Meillä menekki kasvaa noin 20 prosenttia. Muita sesonkeja ovat joulu ja valmistujaiset, koska silloin leivotaan paljon, Välttilä sanoo.

Mikko Välttilän tila on ensimmäinen ulkokanatila Suomessa.

Mikko Välttilä uskoo suomalaisella kananmunalla olevan loistava tulevaisuus.

Vain kourallinen 8500 kanasta on uskaltautunut nauttimaan auringosta terassille.

Samaa kerrotaan Laitilasta, jossa on vuodesta 2003 toiminut munatuotteisiin erikoistunut Munax Oy. Pääsiäisen aluspäivinä hihnoilla liikkuu jopa kaksi miljoonaa munaa päivässä. Menekki kasvaa normaaliarkeen verrattuna 30–40 prosenttia.

Pakkaajien kädet käyvät ahkerasti, sillä viimeisellä hihnalla etenee parhaimmillaan 120 000 munaa tunnissa. S-, M-, L- ja XL-kokoiset munat siirretään sujuvasti omiin paketteihinsa. Sitä ennen ne on muun muassa UV-valaistu, valokuvattu ja koputeltu eri puolilta kovuuden varmistamiseksi. Jokaisesta munaerästä otetaan myös salmonellanäyte.

Munaxin pääkonttori sijaitsee Laitilassa. Kivenheiton päässä on yrityksen showroom-kanala, jossa muun muassa koululaisryhmät vierailevat.

Munaxin hihnoilla kulkee pääsiäisen aikaa kaksi miljoonaa munaa päivässä.

Varsinais-Suomea voidaan hyvällä syyllä kutsua Suomen munamekaksi, sillä yli 60 prosenttia valtakunnan kaikista kananmunista tulee maakunnasta.

– Ei siihen varmaan muuta syytä ole kuin perinne. Täällä oli sotien jälkeen villiä porukkaa, joka halusi alkaa kasvattaa kanoja, ja perinne on jatkunut, Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka pohtii.

Yrityksellä on 50 sopimustuottajaperhettä, joista lähes kaikki ovat 80 kilometrin säteellä yrityksen pääkonttorilta.

Munaxin Janne Torikka ja Lisa Savola pitävät suomalaista kananmunaa maailman parhaana.

– Suomalainen kananmuna on ainutlaatuinen tuote. Se on turvallinen, hyvänmakuinen ja salmonellavapaa, Välttilä sanoo.

Samalla hän kuitenkin myöntää, että tällä hetkellä munantuottajan on hankala menestyä ilman erikoistumista. Hän itse perusti vuonna 2015 Eggspressin, kuljetuspalvelun, joka vie neljä kertaa viikossa munia maatilalta ne ennakkoon tilanneille asiakkaille.

– Pohjoisin käyntipaikka on Levin Sirkka. Lännessä käymme Vaasassa asti, idässä Joensuussa ja Lappeenrannassa ja etelässä Inkoossa. Isoimmilla pysäkeillä on satoja ihmisiä, pienimmillä muutamia, hän kertoo.

Eggspress vie munia tilalta kuluttajille. Mukana on neljä yrittäjää ja 20 munantuottajaa.

Munaxin menestys perustuu erilaisiin munatuotteisiin, joita on nykyään kymmeniä. Esimerkiksi valkuaisista tehdyt seokset ja smoothiet ovat löytäneet oman asiakaskuntansa. Uusimpia tulokkaita ovat valmis munavoi ja munaproteiinijauhe.

– Fitnessalan ihmiset olivat jo pitkään erotelleet valkuaisen ja keltuaisen. Pelkille valkuaisille oli siis tarvetta, Munaxin markkinointi- ja viestintäjohtaja Lisa Savola kertoo.

– Munasta voi tehdä lähes kaikki samat tuotteet kuin maidosta, mutta ne ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Lisäksi niissä on C:tä lukuun ottamatta kaikki vitamiinit, Torikka lisää.

Valkuaistuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan Suomessa.

Nykyään kuluttajille on tarjolla myös valmista munavoita suoraan tuubista.

Munax toimittaa valmiita kokkeliseoksia ja keitettyjä munia esimerkiksi hotelleihin ja ruokaloihin, keltuaisia muuhun ruokateollisuuteen ja munankuoria Suomen happamien peltojen kalkitukseen. Munasta on siis moneksi.

Suomalaisia munatuotteita viedään eniten EU-maihin ja Baltiaan. Munax on saanut jalansijaa myös Aasiassa, jossa nestemäiset tuotteet kiinnostavat.

– Suurimmat kilpailijat tulevat Yhdysvalloista. Siellä on löyhemmät eläinsuojelumääräykset, mutta me markkinoimme tuotteita laadulla ja eettisyydellä. Niillä on entistä enemmän merkitystä, sillä maailma muuttuu, Torikka sanoo.

Onneton kana ei muni

Kanojen hyvinvointi on munayrittäjän elinehto, sillä onneton kana ei muni. Välttilän tila oli ensimmäinen ulkokanatila Suomessa, mikä tarkoittaa, että kanat pääsevät joka päivä ulkoilemaan – jos ne itse haluavat.

– Eivät ne silti pakkasella tuonne halua mennä, Välttilä sanoo ja viittaa 300 metriä pitkään maakaistaleeseen kanalan ympärillä.

Mikko Välttilä opettaa kädestä pitäen uusia kanoja syömään, nukkumaan ja munimaan oikeassa paikassa.

Yksi kana lähti tutkimusretkelle ulkotarhaan.

Kanalayrittäminen on suoranaista käsityötä. Välttilä kertoo hauskan tarinan kanojen kouluttamisesta.

– Uusille kanoille pitää näyttää, missä nukutaan, syödään ja munitaan. Kolmen viikon ajan käyn nostelemassa ne joka ilta lattialta oikeaan paikkaan. Se on tuntien homma, mutta kyllä ne siitä oppivat.

Poikkeuksiakin toki löytyy. Välttilä ei suostu enää ottamaan ruskeita kanoja kattonsa alle.

– Ne olivat ihan pöllöjä. Ne tulivat aina takaisin lattialle nukkumaan, ja siinä oli vaara, että osa rutistuu kuoliaaksi. Soittelin eläintieteilijät läpi, mutta kukaan ei osannut kertoa syytä käyttäytymiseen.

Munaxin takana on kolme munantuottajaa. Ylin johto siis tietää, mitä tarkoittavat hyvä tila ja onnelliset eläimet.

– Kun vuonna 1995 Suomessa oli 1 700 kanatilaa, nyt niitä on 350, eli entistä harvempi on käynyt tilalla tai tuntee tilallisen. Silloin se, mitä tiloilla tapahtuu, jää helposti kuulopuheiden varaan. Kun tuottajat huolehtivat eläimistä hyvin, meidän tehtävämme on huolehtia ympäristöstä, Savola sanoo.

Ekologisuutta pyritään lisäämään moderneilla koneilla, koko kuljetuskapasiteetin hyödyntävällä logistiikalla ja omalla aurinkosähköjärjestelmällä. Hiilijalanjälkivertailussa munatalous pärjää hyvin.

Munat odottelevat lastaamista ja pääsyä pääsiäispöytiin.

Saksasta tuli myyntiin erä valmiiksi keitettyjä ja maalattuja munia.

Munan menestyksen ratkaisee kuitenkin loppupeleissä kuluttaja.

– Ruoantuottajien täytyy kuunnella herkällä korvalla kuluttajaa, ja ruokateollisuus on muuttumassa. Eläinten hyvinvointi on entistä tärkeämpi asia suomalaiselle kuluttajalle, Välttilä sanoo.

– Pyrimme viestimään avoimesti muna-alan positiivisista mutta myös ikävistä puolista. Kaikilta meidän tuottajiltamme vaaditaan samaa. Turha itkeä, etteivät tuotteet mene kaupaksi, jos kuluttajaa ei kuunnella.

Munatoimijat näkevät suomalaisen kananmunan tulevaisuuden hyvänä, jopa loistavana.

– Kunhan saadaan oikeat ihmiset markkinoimaan vientiä, kananmunasta saa tosi helposti aivan loistavan vientituotteen. Vain ehkä Ruotsissa pystytään samaan laatuun, Välttilä huomauttaa.

– Esimerkiksi Espanjassa keskivertoihminen kuluttaa 18 kg munia vuodessa, kun Suomessa lukema on 12 kiloa. Kananmuna on monessa maassa paljon suurempi asia kuin Suomessa, ja näen sen aika trendikkäänä, Torikka sanoo.