Saaristolainen maanviljelijä Juha pöyristyi, kun verottajalta tipahti kirje – lasku maasta seitsenkertaistui

Julkaistu:

Velkuanmaalla asuva Juha Valtonen ihmettelee, miten 20 hehtaaria peltoa ja metsää muuttui yhtäkkiä verotettavaksi maaksi.
Turun saaristossa Velkuanmaalla asuvan Juha Valtosen satavuotiaan omakotitalon läheisyydessä on iso läntti paljasta maata.

Maat kuuluvat naapurille, mutta Valtosella on niistä pari hehtaaria peltoa vuokralla.

– Tässä kasvaa syysvehnää, hän selittää syytä maan karuun ulkoasuun.

Naapurin maat ovat pääasiassa metsää ja peltoa, ja hän sai tammikuussa vuosittaisen metsätalouden veroilmoituksensa tavalliseen tapaan.

Maaliskuussa postiluukusta tipahti kuitenkin yllätys.

– Koko 20 hehtaaria oli yhtäkkiä kiinteistöveron alaista maata. Naapurin kiinteistövero seitsenkertaistui, vanhemman naapurinsa asioita järjestelevä Valtonen kertoo.


Valtosen naapuri ei ole ainoa, joka on saanut yllättävän kirjeen verohallinnolta. Ilta-Sanomat haastatteli maaliskuun lopussa jurmolaista Klas Mattssonia, jonka kiinteistövero kymmenkertaistui. Hänen laskunsa on 14 000 euroa, vaikka osa hänen maistaan kuuluu Natura-suojelualueisiin.
Saaristolaiset ovat hämmentyneitä tilanteesta, sillä kiinteistöverolain mukaan kiinteistöveroa ei suoriteta metsä- tai maatalousmaasta. Luonnonsuojelualueitakaan ei ole aiemmin verotettu.

Suomessa Natura 2000 -verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria, joista maa-alueita on kolme neljäsosaa. On hyvin todennäköistä, että Mattsson ei ole ainoa Natura-maanomistaja, joka on saanut yllättävän verolapun.

Verottaja löysi virheitä ympäri Suomen

Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä kertoi Ilta-Sanomille maaliskuun lopussa, että muutoksen taustalla on Verohallinnon tekemä rekisteritietojen tarkistus.

– Valtiovarainministeriössä on hanke, jonka pohjalta kiinteistöverotusta uudistetaan. Osittain sitä varten lähdettiin tarkistamaan kiinteistöjen rekisteritietoja. Kävi ilmi, että eri puolilla Suomea on kiinteistötiedoissa virheitä. Maa-alueita on puuttunut, ja niitä on tyypitelty väärillä perusteilla, Määttä kertoi tuolloin.

Naantalin saaristolautakunnassa toimiva Juha Valtonen pitää tämänhetkistä kiinteistöverotusta täysin mielivaltaisena.

– Nämä ovat olleet vuosikymmeniä pelto- ja metsämaita, ja yhtäkkiä ne eivät muka olekaan ja niitä aletaan verottaa.

Valtonen näyttää karttaa Järvelästä, joka on noin 8,5 hehtaarin alue naapurin asuintalon vieressä. Alueella ei ole kiinteistöjä, ainoastaan peltoa ja metsää.

– Sitä ei ole aiemmin verotettu. Nyt verotusarvo on yhtäkkiä lähes 80 000 euroa, hän sanoo.

– Tilanne on erittäin ristiriitainen. Yleiskaavassa alue on kaavamerkinnöiltään M ja My-1-aluetta. Kunta kerää kiinteistöveron tonttimaasta, mutta samalla kunta kaavallisesti kieltää käyttämästä aluetta tonttimaana.

Hän ei myöskään ymmärrä, miten Verohallinnon tiedot voivat yhtäkkiä olla täysin väärin. Natura-alueet ovat olleet olemassa 2000-luvun alusta lähtien. Naapurin pelloistakaan ei pitäisi olla epäselvyyttä.

– Ruokaviraston pitämän Vipu-palvelun dokumenteista selviää, että maankäyttölaji on vahvistettu pelloksi vuonna 1995, eikä se ole sen jälkeen muuttunut. Valtiovalta on alkanut pitää rekisteriä pelloista EU:hun liittymisen jälkeen vuodesta 1995.

– Ulospäin näyttää, että kysymyksessä olisi lakiin perustumaton verottajan mielivalta, Valtonen sanoo.


Paljon yhteydenottoja verottajaan

Maanomistajien hämmennys on ymmärrettävää. Kiinteistölain koukeroita on vaikea täysin sisäistää, ennen kuin asiantuntija selittää ne auki.

– Asiasta on kyllä tullut yhteydenottoja paljonkin, Verohallinnon ylitarkastaja Jaana Kuisma myöntää.

Aivan ensimmäiseksi hän korjaa käsityksen, että luonnonsuojelualueita ei verotettaisi.

– Luonnonsuojelualueita ei ole säädetty automaattisesti verovapaiksi. Jos alueen omistava henkilö ei ole maa- ja metsätalouden harjoittaja, hänellä ei voi olla myöskään maatalouden joutomaata, jollaiseksi luonnonsuojelualue luetaan.

Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että jos maanomistajan maat ovat ainoastaan luonnonsuojelualueita ilman, että henkilö muuten harjoittaa maa- tai metsätaloutta, luonnonsuojelualueesta joutuu maksamaan kiinteistöveroa.

– Toki omistaja voi tehdä muutospyynnön, ja maan arvoa voidaan alentaa esimerkiksi juuri sillä perusteella, että se on luonnonsuojelualuetta, jolle ei voi rakentaa. Arvoa voidaan alentaa enimmillään 80 prosenttia, Kuisma lisää.

Valtonen ihmettelee verottajan tulkintaa.

– Kiinteistöverolain soveltamisohjeessa sanotaan, että luonnonsuojelualueet ovat pääosin muuta maatilatalouden maata, jonka arvo on arvostamislain mukaisesti nolla. Kun uusi luonnonsuojelualue perustetaan, muuttuvat metsämaat, vesialueet ja mahdolliset maatalousmaat muuksi maatilatalouden maaksi.

Kuisman mukaan sama periaate pätee muuhunkin ei-viljeltyyn maahan, kun kyseessä ei ole pihatontti tai muu automaattisesti verotettava alue. Henkilöllä voi olla esimerkiksi maatila mantereella ja kivikkoinen pikku saari merellä. Tuolloin pikkusaarta ei veroteta, koska omistaja on maatalousyrittäjä. Jos henkilö omistaa vain viljelemättömän pikkusaaren, se kuuluu verotuksen piiriin.

– Maat voivat sijaita eri kunnissakin, mutta ne luetaan silti tilakokonaisuudeksi. Ne eivät kuitenkaan voi sijaita esimerkiksi niin, että toinen on Inarissa ja toinen Helsingissä.

Henkilöä ei myöskään katsota maa- ja metsätalouden harjoittajaksi ainoastaan hänen omistamansa maan perusteella. Henkilöllä tulee olla verotettua maa- ja metsätalouden tuloa.

Juuri tämä yksityiskohta liittyy siihen, miksi maiden määrittelyä on saatettu muuttaa Verohallinnon rekisterissä.

– Kun olemme huomanneet tarkastuksessa joutomaita, olemme katsoneet, onko omistaja merkitty maa- ja metsätalouden harjoittajaksi eli onko häntä verotettu siitä tulosta. Jos ei ole, oletamme, että hän ei ole maa- ja metsätalouden harjoittaja, ja tällöin hänen joutomaansa kuuluvat verotuksen piiriin, Kuisma selventää.


Kuisma ei voi ottaa kantaa siihen, onko Juha Valtosen naapuri mahdollisesti saanut virheellisen kiinteistöverolapun. Hän kehottaa olemaan asiasta yhteydessä verohallintoon.

– Hän voi tehdä korjauksen joko sähköisesti tai lähettää ilmoitusosan perusteluineen verotoimistoon. Meillä on kaksi korjausajokierrosta, joista ensimmäinen heinäkuun loppupuolella ja toinen elokuussa. Jos on katsottu, että hän on oikeassa, hän saa korjatun verolipun, josta on poistettu kiinteistövero joutomaan osalta.

Kuisma korjaa käsityksen, että kiinteistövero pitäisi maksaa mahdollista korjausta odotellessa.

– Jos korjauspyyntö tehdään 25.4. mennessä, kotiin lähetetään korjattu verolippu. Sen eräpäivä on syyskuussa. Kannattaa kuitenkin säilyttää myös ensimmäinen, jos korjausta ei tulekaan.

Veromuutos koskee reilusti yli tuhatta ihmistä. Juha Valtonen on huolissaan erityisesti iäkkäämmistä maanomistajista.

– Kaikilla ei ole jaksamista eikä osaamista alkaa selvittää näitä asioita. Kyllä verottajallakin on jonkinlainen vastuu tässä asiassa, hän sanoo.

Kuisma kuitenkin muistuttaa, että rekisterin tarkistuksesta on tiedotettu jo tammikuussa.

– Eihän jokaiselle lisäveroa saavalle tavalliselle veromaksajallekaan voida laittaa erikseen lappua asiasta. Emme voi millään vahtia kaikkia näitä yli tuhatta ihmistä, että olettehan tarkistaneet kiinteistöveronne, Kuisma huomauttaa.