Verohallinnon virheelliset tiedot johtivat tuhansien eurojen yllätyslaskuihin – maanomistaja: ”Vaikea uskoa todeksi”

Julkaistu:

Klas Mattssonin kiinteistövero yhdeksänkertaistui, vaikka hänen maa-alueensa kuuluvat Naturan suojelualueisiin.
Turun saaristossa asuvat maanomistajat ovat olleet pöyristyneitä verohallinnon tekemistä kiinteistöveromuutoksista. Asia nousi otsikoihin tiistaina, kun Åbo Underrättelser kertoi usean saaristolaisen pelkäävän henkilökohtaista vararikkoa kiinteistöveron noustua pahimmillaan lähes 1 000 prosenttia.

Jurmolainen yrittäjä Klas Mattsson kertoo Ilta-Sanomille, että hän sai helmikuussa 14 000 euron laskun aiemman 1 800 euron sijaan. Kiinteistövero lähes yhdeksänkertaistui.

– Ensin tuli tiedote 15. helmikuuta, että he ovat tarkistaneet tietoja ja havainneet virheen. Sitten tuli veropaperi, jossa oli tämä valtava summa. Kyllä sitä oli vaikea uskoa todeksi. Kun tätä selviteltiin, tuli selväksi, ettei siinä ollut kyse pilkkuvirheestä, Mattsson kertoo puhelimitse.


Muutoksen taustalla on Verohallinnon tekemä rekisteritietojen tarkistus.

– Valtiovarainministeriössä on hanke, jonka pohjalta kiinteistöverotusta uudistetaan. Osittain sitä varten lähdettiin tarkistamaan kiinteistöjen rekisteritietoja. Kävi ilmi, että eri puolilla Suomea on kiinteistötiedoissa virheitä. Maa-alueita on puuttunut, ja niitä on tyypitelty väärillä perusteilla, Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä taustoittaa.

Kiinteistöverolaissa todetaan, että kaikki maa kuuluu kiinteistöveron piiriin, pois lukien katu- ja torialueet sekä maa- ja metsätalousmaat.

– Hyvin tyypillisesti näissä virheellisissä tapauksissa on saatettu kiinteistö kirjata niin, että siitä on vain pieni osa kiinteistöveron alaista rakennusmaata ja iso osa on merkitty verovapaaksi metsä- tai maatalousmaaksi, vaikka niissä ei harjoiteta metsä- tai maataloutta, Määttä kertoo.

Mattssonille virheelliset tiedot tulivat yllätyksenä. Jurmossa sijaitsevat maat ovat olleet satoja vuosia saman suvun omistuksessa.

– Olen olettanut, että kaikki tiedot ovat oikein, kun tässä on aikanaan tehty sukupolvenvaihdoksetkin. Isojaossa maat jaettiin neljän kantatilan kesken, ja siinä yhteydessä valtio osti muilta maanomistajilta aika isoja alueita. Me emme suostuneet myymään mitään, hän kertoo.

Mattssonin maa-alue on lähinnä kanervikkoa ja kallioita. Sille ei kuitenkaan voisi edes teoriassa rakentaa mitään, eikä maata voi viljellä, koska se kuuluu Natura 2000 -suojelualueisiin.

– Olen saanut Naturan vuoksi korvauksen menetetyistä rakennusoikeuksista. Miten valtio voi arvioida alueen niin arvokkaaksi, vaikka sitä ei voi käyttää käytännössä mihinkään? Mattsson kyselee.

Moninkertaistunut kiinteistövero saattaa pakottaa Mattssonin myymään maitaan. Se voi osoittautua hyvin hankalaksi.

– Valtio lyö tällaisen veron, joka pakottaa myymään maan, mutta valtio on ainoa, joka alueen voi käytännössä ostaa. Eihän kukaan muu hullu osta luonnonsuojelualueita, kun ei sinne voi rakentaa edes kesämökkiä, hän ihmettelee.

Virheitä koko Suomen alueella

Tarkistukset ja muutokset eivät koske vain Turun saaristoa. Tero Määtän mukaan esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa on löydetty isoja alueita, joista virheellisesti vain osa on ollut kiinteistöveron piirissä.

– Näitä tulee varmasti eteen jatkossakin, kun tarkistus etenee.

Syytä virheellisille tiedoille on vaikea jäljittää, sillä ne ovat tulleet aikojen kuluessa eri tahoilta.

– Kiinteistöverotus on paikkakuntakohtaista, eivätkä rekisteritiedot ole kaikilla tavoin yhtenäisiä. Saamme tietoja eri viranomaisilta ja suoraan verovelvollisilta, jotka eivät välttämättä ole ymmärtäneet tarkistaa tietoja tai tajunneet, että ne ovat virheellisiä. Yksittäistä syytä on vaikea sanoa, Määttä kertoo.

Määtän mukaan muutoksessa on kyse myös verovelvollisten tasa-arvoisesta kohtelusta.

– Ne, joilla kiinteistötiedot ovat oikein, ovat maksaneet maa-alueistaan veroja koko ajan. Jotkut verovelvolliset ovat maksaneet veroja virheellisesti vain osasta kiinteistöä. Siinä mielessä se ei ole ollut oikeudenmukaista.

Verohallinto ei kuitenkaan peri veroja takautuvasti, vaikka rekisteristä löytyisikin virheitä.

Määttä ei osaa sanoa, kuinka montaa maanomistajaa muutos koskee. Oikaisuvaatimuksia on jo tullut, ja Määttä uskoo niitä tulevan lisää tarkistuksen edetessä.

– Jos verovelvollinen on sitä mieltä, että kiinteistön arvo on laskettu väärin ja se on liian suuri, on mahdollista tehdä oikaisuvaatimus. Silloin on esitettävä perusteet, miksi maa-alue ei ole sen arvoinen, minkä Verohallinto on tietyllä kaavalla laskenut.

Klas Mattsson aikoo tehdä oikaisuvaatimuksen, kun pöly uutisoinnin ympärillä on laskeutunut.

– On pakko yrittää tehdä tehdä jotain, muuten tuo 14 000 euroa on vuosittainen riesa. Minun mielestäni sen rahan voisi käyttää paremminkin, esimerkiksi investointeihin ja yritystoiminnan kehittämiseen. Se olisi järkevämpää kuin maksaa tyhjästä maasta veroa.

Määttä kuitenkin muistuttaa, että verot on maksettava eräpäivään mennessä, vaikka oikaisuvaatimuksen tekisin.

– Prosentuaaliset kiinteistöveron korotukset tietysti kuulostavat aika huimilta, jos on aiemmin maksettu veroa vain murto-osasta kiinteistöä ja nyt veron kohteena onkin 90 prosenttia lisää maata. Kun puhutaan tavallisia ihmisiä koskevasta kiinteistöverosta, niin useiden kymppitonnien verot ovat kuitenkin harvinaisia.