Kohtaaminen taksissa johti erikoiseen tapahtumaketjuun – nyt turkulaisryhmä tekee ainutlaatuista työtä norsujen parissa

Julkaistu:

Turun yliopistossa tehty tuore tutkimus paljastaa uusia puolia norsujen persoonallisuudesta.
Mitä yhteistä on mummoilla ja norsuilla? Paljonkin, jos kysyy Turun yliopiston biologian laitokselta. Aurajoen rannalla on nimittäin vuodesta 2010 tutkittu norsuja ja niiden käyttäytymistä.

Tuhansien kilometrien päässä Suomesta asustavat elefantit eivät ole aivan ilmiselvin valinta suomalaisen yliopiston tutkimusaiheeksi. Norsujen päätyminen turkulaisen akatemian agendalle oli sattumien summa.

– Akatemian professuuria nykyään hoitava Virpi Lummaa tapasi sattumalta myanmarilaisen eläinlääkärin Lontoossa taksissa. Virpi on tutkinut pitkään ihmisiä kirkonkirjoista, ja taksissa tuli puheeksi, että eläinlääkärillä on samankaltainen iso aineisto myanmarilaisista norsuista. He aloittivat yhteistyön, joka on laajentunut. Meillä on aika iso norsuprojekti Turussa, tutkijatohtori Mirkka Lahdenperä kertoo.

Norsuprojektissa on nykyään mukana kymmenen tutkijaa. Lahdenperä itse päätyi projektiin juurikin mummojen kautta.

– Tein gradun ja väitöskirjan mummoista, muun muassa siitä, miten he auttavat lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Kun saimme norsuaineiston, innostuin tutkimaan samoja aiheita norsuilla.

Norsunaaraat elävät matriarkaalisissa naarasyhteisöissä, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että mummo on lajille hyvin tärkeä.

– Havaittiin, että varsinkin nuorille äideille oma äiti on hyvin tärkeä, ja poikasten kuolleisuus väheni kahdeksankertaisesti, jos isoäiti oli samalla alueella. Vanhoilla naarailla on paljon kokemusta ja tietoutta vaaroista, sillä poikasia kuolee usein onnettomuuksissa tai esimerkiksi käärmeenpuremiin tai jyrkänteiltä tippumisiin.

Työryhmän tuorein, tutkijatohtori Martin Seltmannin johdolla tehty ja hiljattain Naturen Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus käsittelee puuteollisuudessa työskentelevien aasiannorsujen sukupuolten välisiä persoonallisuuseroja.

Tutkijat keräsivät aineistoa norsujen persoonallisuudesta kyselytutkimuksen avulla Myanmarissa vuosina 2014–2017. Kysymykset esitettiin mahouteille eli norsunajajille, ja heidän piti arvioida norsunsa käyttäytymistä 28 piirteen mukaan asteikolla 1–4. Mukana oli yli 250 työläisnorsua.

Tutkijat havaitsivat, että persoonallisuudet vaihtelivat sukupuolten välillä. Urosnorsut ovat aggressiivisempia kuin naaraat ja naaraat sosiaalisempia kuin urokset. Tarkkaavaisuudessa ei ollut merkittävää eroa.

– Osasimme kyllä odottaa tätä tulosta. Pitkäikäisillä lajeilla kuten kädellisillä on löydetty vastaavia tuloksia, Seltmann kertoo.

Voisiko tämän perusteella siis sanoa, että norsut muistuttavat ihmisiä?

– Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että norsujen persoonallisuus jakautuu kolmeen luokkaan, kun ihmisellä niitä on viisi. Samanlaisia piirteitä on kuitenkin paljon, esimerkiksi poikasten hoidossa. Joten varmasti on persoonallisuudessakin, Lahdenperä pohtii.

Sukupuolten väliset persoonallisuuserot selittyvät osaksi norsujen sosiaalisella käyttäytymisellä.

– Norsujen sukupuolten sosiaalinen elämä eroaa niin paljon. Urokset lähtevät 10 vuoden kieppeillä laumasta omille teilleen ja elelevät yksin tai muutaman uroksen ryhmissä. Naaraat taas elävät naarasryhmissä ja hoitavat yhdessä poikasia. Afrikannorsuista tiedetään, että mitä aggressiivisempi uros, sitä enemmän se saa poikasia. Erilaisilla persoonallisuuspiirteillä norsut pystyvät siis maksimoimaan jälkeläismääränsä.


Tutkijaryhmän eri jäsenet ovat vierailleet Myanmarissa pari kertaa vuodessa. Majapaikkana on ollut Myanmar Timber Enterprisen vierasmajat, joissa esimerkiksi sähkön saanti ei ole aina itsestäänselvyys. He ovat keränneet matkoilla kyselylomakkeita mutta myös esimerkiksi veri- ja ulostenäytteitä.

Norsujen sosiaalista elämää on hankala tutkia niiden työpäivän jälkeen, sillä ne vapautetaan metsään.

– Norsuilla on kaulassa puiset kellot, jotka kolisevat. Osalla on kahleet. Ajajat menevät aamuisin hakemaan norsuja metsästä, ja kyllä ne yleensä sieltä löytyvät. Ne myös saattavat tunkea ruohoa ja mutaa kelloihin, jotta ne eivät kalisisi, Lahdenperä naurahtaa.

– Kiinnitimme niihin joskus myös GPS-laitteita, mutta ne onnistuivat repimään ne irti.

Työpäivän aikana norsut toimivat erilaisissa ryhmissä kuin missä ne olisivat luonnossa.

– Työryhmissä on päivisin 5–6 norsua, molempia sukupuolia ja kaikenikäisiä. Voi siis olla, että eri sukupuolet hengailevat työpäivän jälkeen enemmän keskenään kuin vapaat norsut.

Lahdenperän mukaan Myanmarin norsuja kohdellaan hänen havaintojensa perusteella pääasiassa hyvin.

– Ajajilla on hakut, joilla he voivat napauttaa tottelematonta norsua korvan taakse. Mutta on näillä mielestäni paremmat olot kuin vaikkapa Thaimaan turistinorsuilla tai eläintarhanorsuilla, joiden kuolleisuus on korkeamaa verrattuna työläisnorsuihin.

Tutkijat eivät voi mennä paikan päälle sanelemaan, miten norsuja tulee kohdella. He pyrkivät vaikuttamaan muilla tavoin.

– Informoimme paikallisia säännöllisesti tutkimustuloksista, vaikkapa juuri mummonorsujen tärkeydestä. Norsujen omistajat ovat yleensä halukkaita hyödyntämään tuloksia norsujen hyvinvoinnin edistämisessä, sillä niiden hyvinvointi on jo taloudellisesti tärkeää, ja myös suojelullinen arvo on ymmärretty.


Seuraavaksi ryhmän on tarkoitus tutkia mahouteja ja heidän luonteenpiirteidensä vaikutuksia tuoreimman tutkimuksen tuloksiin.

– Selvitämme sitä, miten ajajien omat luonteenpiirteet tai kokemus vaikuttavat norsujen hyvinvoinnin ja terveyden mittareihin ja millaiset työparit sopivat parhaiten toisilleen. Toivottavasti pääsemme tekemään tutkimusta paikan päälle taas marraskuussa.

Miksi juuri aasiannorsut? Eikö Suomesta löytyisi tutkittavia eläinlajeja?

– Aasiannorsut ovat vielä uhanalaisempia kuin afrikannorsut, ja niitä uhkaavat salametsästys ja elinympäristöjen häviäminen. Aasiannorsuja on 40–50 000, joista kolmasosa elää vankeudessa. Siksi on tärkeää, että tutkitaan myös vankeudessa eläviä norsuja.

– Meillä on aineistoja, joita voidaan hyödyntää myös monessa muussa tutkimuksessa, esimerkiksi hormoniaineistoa, jonka avulla voidaan tutkia, miten erilaiset persoonallisuudet stressaantuvat. Sitä tietoa pystytään käyttämään norsujen hyvinvoinnin hyväksi.

Myanmarin työläisnorsut

Ovat aasiannorsuja, jotka muistuttavat geneettisesti enemmän mammuttia kuin tunnetuinta norsulajia, afrikannorsua.

Poikasen saanut naaras viettää ensimmäisen vuoden ”äitiyslomalla”

Kun naaras palaa töihin, poikanen kulkee mukana

Poikasta aletaan kouluttaa työläisnorsuksi 4–5 vuoden iässä. Työkuormaa lisätään vähitellen.

Norsu tekee täyttä työpäivää 17–18 vuoden iässä. Se pääsee eläkkeelle noin 55 vuoden iässä. Sairaille ja vanhoille norsuille voi olla omia leirejään.

Työpäivän jälkeen norsut vapautetaan metsään, josta niiden ajajat noutavat ne aamulla. Osalla norsuista on kello, joillain kahleet.

Norsuja on käytetty eri työtehtävissä tuhansia vuosia. Kolmasosa aasiannorsuista elää vankeudessa.

Norsulla voi olla sama mahouti eli ajaja koko eliniän. Nykyään vaihtuvuus on suuri, koska ajajan työ ei ole kovin arvostettu tai hyvin palkattu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt