Ilmastotoimet ovat tehonneet – tämä kaikkein pahin skenaario ei ole enää toden­näköinen

Ilmastonlämpenemisen suhteen ei tarvitse vajota toivottomuuteen, vaikka haasteita on paljon. Päästörajoituksilla ja teknisillä ratkaisuilla saadaan aikaan tuloksia, sanoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

Ihmiset marssivat ilmastomielenosoituksessa Glasgow’n kokouksen alla sunnuntaina Brysselissä.

2.11.2021 6:00

Glasgow’ssa järjestetään tänä vuonna YK:n ilmastokokous. Maanantaina kokouspaikalle saapunut Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas on toiveikas.

– Useat valtiot tulevat ilmoittamaan uusia, tiukempia päästötavoitteita, Taalas sanoo puhelimessa.

Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa ei kannata vajota synkkyyteen, vaikka haasteita riittää. Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia.

Esimerkiksi kaikista synkin ilmastoskenaario ei toteutunut, kun riittävän monet maat ottivat ilmastokriisin todesta ja alkoivat toimiin. Hallitustenvälinen ilmastonmuutos­paneeli IPCC julkaisi edellisen suuren raporttinsa vuonna 2014. Silloin raportissa arvioitiin, että vuosisadan loppuun mennessä saavutettaisiin 3–5:n asteen lämpiäminen, mikäli päästöjen kasvu jatkuu rajoituksetta.

– 32 maata on jo vähentänyt päästöjään viimeisen 15 vuoden aikana, mukaan lukien Suomi. Varsinkin hyvinvointimaat ovat tehneet myönteisiä päästövähennyksiä, Taalas sanoo.

– Tosin ei riittävästi, jotta oltaisiin Pariisin ilmastokokouksen asettamissa 1,5–2:n asteen rajoissa.

Uusimman, 9.8.2021 julkaistun ICPP:n raportin mukaan maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken tämän lämpenemisen.

Kaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.

Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella.

Myönteiseen suuntaan ollaan menossa, mutta emme ole vielä tehneet riittävästi.

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas on toiveikas Glasgow’n ilmastokokouksen suhteen, vaikka yksi kokous ei maailmaa pelasta.

Ilmastonmuutoksen torjunta voi vaikuttaa toivottomalta ja tulevaisuus synkältä. Varsinkin osa nuorista kokee ilmastoahdistusta.

Taalas sanoo, että oikeilla toimilla voidaan kuitenkin vaikuttaa.

– Myönteiseen suuntaan ollaan menossa, mutta emme ole vielä tehneet riittävästi.

Taalaksen mukaan hyvä uutinen on se, että maailmalla on entistä enemmän teknisiä keinoja ongelman ratkaisemiseksi niin liikenteessä kuin energiantuotannossa.

– Keinot ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan niin teknisesti kuin taloudellisesti. Tilanne ei ollut tämä vielä kymmenen vuotta sitten. Silloin meillä ei ollut sähköisiä autoja suurille markkinoille, ja tuuli- ja aurinkoenergia olivat paljon kalliimpia. Lähitulevaisuudessa on pienydinvoimaloita sekä myöskin vetyteknologiaa tulossa käytössä, Taalas kertoo.

Metsäkato on yksi pahimmista haasteista ilmastonlämpenemisen estämiseksi. Varsinkin Amazonin sademetsän tilanne on huolestuttava.

Jo aiemmin Roomassa pidetystä G20-kokouksesta saatiin myönteisiä uutisia.

– Tietysti on muutamia maita, kuten Kiina ja Venäjä, jotka eivät ole tehneet uusia, konkreettisia pelinavauksia. Mutta uskon, että tullaan menemään ainakin lievästi eteenpäin, Taalas sanoo.

Mitä pieni Suomi voi tehdä ilmastonmuutoksen torjuntaan, kun suuret maat, kuten juuri Kiina, eivät tee päästörajoituksia?

– Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia maailman toimijoita.Tässä on myös paljon bisnesmahdollisuuksia ja näyttää siltä, että Suomi tulee hyötymään tästä muutoksesta, Taalas sanoo.

Lue lisää: Ilmastokokous voi avata ovet suomalaisyrityksille – meillä tehdään juuri sitä, mistä on pian kova kysyntä

Lue lisää: YK:n ilmastokokous alkaa – ympäristöministeri Mikkonen perää valmiutta kunnianhimoisiin ja nopeisiin päästövähennyksiin

Suurimmat haasteet ilmaston lämpiämisen rajoittamisessa alle 1,5 asteen on fossiilisista polttoaineista luopuminen.

– Näistä pitäisi suhteellisen nopeasti luopua. Esimerkiksi kivihiilestä, joka on Kiinan ja Intian energiantuotannon selkäranka.

Euroopassa maiden, jotka ovat luopuneet ydinvoimasta, on ollut haasteellista korvata energiantuotanto muilla muodoilla.

Yksi haasteita on metsäkadon pysäyttäminen.

– Siinä on menty huonompaan suuntaan. Uusimpien mittausten mukaan esimerkiksi Amazonin sademetsästä on tullut osittain hiilen lähde, kun se aiemmin toimi hiilinieluna.

Ankaruus näissä asioissa ei välttämättä ole se keino, joka houkuttaa suuria kansanjoukkoja.

Taalaksen mukaan ilmastokokoukset ovat tärkeitä, sillä ne pakottavat maita luomaan määräajat, johon mennessä niiden tulee saavuttaa tavoitteita. Yhdessä ilmastokokouksessa ei pelasteta maailmaa, vaan työ jatkuu vuosi vuodelta eteenpäin.

– Ei maailma tule vielä tämän kokouksen jälkeen valmiiksi, mutta ainakin tullaan ottamaan kohtalaisia askeleita oikeaan suuntaan.

Lue lisää: ”Meillä on oikeasti toivoa” – nyt puhuu Glasgow’n ilmastokokoukseen matkustava Suomen pääneuvottelija

Entä voiko yksittäinen ihminen oikeasti vaikuttaa ilmastonmuutokseen, onko yksittäisen ihmisen teoilla merkitystä?

– Ilman muuta! Iso kuva on se, että poliitikkojen on tehtävä raamit ongelman hoitamiseksi, ja sitä Suomi ja EU ovat jo tekemässä. Ratkaisut tehdään sitten yritysten tasolla ja myös kuluttajien tasolla, Taalas sanoo.

Kuluttajan kannalta keskeisiä asioita on liikkuminen mahdollisuuksien mukaan ilman fossiilisia polttoaineita: sähköautolla tai -pyörällä, jalan tai biopolttoaineita käyttäen.

Toinen tärkeä päästöjen tuottaja Suomessa on asuminen. Talojen energiatehokkuus ja lämpöpumppuratkaisujen hyödyntäminen on tärkeää.

Sitten on kuluttajan vastuu.

– Monet ostamamme tuotteet on tehty hiilivoimalla etenkin Aasian maissa.

Myös ruokavaliolla on merkitystä. Punaisen tuontirehulla kasvatetun lihan välttäminen vähentää metaanipäästöjä ja sademetsien hävittämistä.

– Mutta kaiken ei tarvitse olla kauhean absoluuttista. Ankaruus näissä asioissa ei välttämättä ole se keino, joka houkuttaa suuria kansanjoukkoja, Taalas sanoo.

– Täytyy pitää huolta myös siitä, että tämän ongelman ratkaisu koetaan myönteiseksi suuressa mittakaavassa eikä vain aktivistien toimesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?