Pitkä korona nuorillakin yllättävän yleinen - norjalaistutkimus: joka toisella lievän koronan sairastaneella 16–30-vuotiaalla long covid -oireita - Tiede - Ilta-Sanomat

Hätkähdyttävä tutkimus­tulos: Joka toisella lievän koronan sairastaneella 16–30-vuotiaalla long covid -oireita

”Onhan se merkittävä tulos”, toteaa anatomian professori Seppo Parkkila.

Pitkään jatkuvat koronaoireet ovat tuoreen norjalaistutkimuksen mukaan yllättävän yleisiä myös lievän taudin sairastaneilla.

30.6. 7:00

Niin sanottu long covid eli pitkittynyt korona voi olla yllättävän yleinen. Tuoreen norjalaistutkimuksen mukaan pitkältä koronalta suojassa eivät ole edes lievän taudin sairastaneet nuoret ja nuoret aikuiset.

Norjan Bergenissä sijaitsevan Haukelandin yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat vuoden ajan seuranneet 312 koronapotilasta, joiden mediaani-ikä on 46 vuotta. Heistä 65 sai sairaalahoitoa, loput 247 sairastivat koronan kotonaan.

Kuuden kuukauden kuluttua sairastumisesta 61 prosentilla (189/312) kaikista näistä potilaista oli edelleen koronatautiin liittyviä oireita, tutkijat kertovat.

Tutkimustulokset on julkaistu hiljattain arvostetussa Nature Medicine -lehdessä.

Niistä 247 potilaasta, jotka sairastivat lievän taudin eli heidän ei tarvinnut lähteä sairaalaan, kaikkiaan 55 prosentilla oli oireita vielä kuusi kuukautta tautiin sairastumisesta.

Erityisen yllättävä oli tutkijoiden mukaan havainto, jonka mukaan 52 prosentilla (32/61) niistä 16–30-vuotiaista, jotka olivat sairastaneet taudin kotonaan, oli edelleen oireita kuuden kuukauden kuluttua sairastumisesta.

Näillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla yleisin pitkittynyt oire oli haju- ja/tai makuaistin menetys, josta kärsi 28 prosenttia tutkituista. 21 prosenttia koki väsymystä, 13 prosenttia hengenahdistusta, 13 prosentilla keskittymiskyky oli heikentynyt ja 11 prosenttia koki muistiongelmia.

Anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta toteaa, että tutkimustulos on linjassa pitkästä koronasta aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa.

– Juuri vastikään näin kaksi erillistä artikkelia Italiasta, ja suunta on samantyyppinen, eli yllättävän monella oireet jatkuvat.

– Tutkimusten perusteella on niin, että ne, joilla akuuttivaihe on ollut vakavampi, on myös pitkää koronaa enemmän. Mutta tässä on lieviäkin tapauksia, joten onhan se merkittävä tulos, Parkkila sanoo norjalaistutkimukseen viitaten.

Anatomian professori Seppo Parkkila kertoo, että pitkä koronatauti vaikuttaa yllättävän yleiseltä.

Norjalaistutkijat huomauttavat, että tulokset korostavat entisestään sitä, miten tärkeitä koronan torjuntatoimet ja rokotukset ovat. Parkkila on samaa mieltä.

– Kysymys ei ole pelkästään siitä, että saa akuutin koronataudin, vaan osalle – ja suhteellisen isolle osalle – tauti voi olla kiusallisen pitkä.

Aftenposten-lehden haastattelema Haukelandin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Bjørn Blomberg totesikin, että mikäli pitkäkestoisten koronaoireiden esiintyvyys on niin suurta kuin norjalaistutkimuksessa havaittiin, kyseessä on ”suuri globaali ongelma”.

– Se tarkoittaa sitä, että potentiaalisesti 100 miljoonaa ihmistä voi kamppailla tämäntyyppisten vaivojen kanssa, Blomberg sanoi.

Parkkila kertoo, että aiemmissa tutkimuksissa etenkin väsymys on noussut yleiseksi oireeksi pitkässä koronassa.

– Sehän on todella, todella hankala oire monella ihmisellä työn ja opiskelun kannalta, kun taas esimerkiksi hajuaistin vajaus on sellainen oire, jonka kanssa pystyy vielä hyvin elämään.

Pitkään koronaan sairastuneilla on havaittu myös muun muassa kudosvaurioita sekä kuumetta, yskää, pahoinvointia ja lihaskipua.

Aiemmin esimerkiksi Kaliforniassa on tehty tutkimus, jossa oli mukana 1 407 lieväoireisen covid-19-taudin sairastanutta. Heistä jopa 27 prosenttia kärsi kaksi kuukautta myöhemmin yhä esimerkiksi hengitysvaikeuksista ja rintakivuista.

Lue lisää: Tutkimus: Kolmannes pitkittyneestä koronasta kärsivistä oli alun perin oireettomia

Pitkittynyttä koronaa on tutkittu vielä varsin vähän. Siksi sen tunnistaminen on vaikeaa, eivätkä taudin kriteeritkään ole selkeitä. Parkkila on aiemmin arvioinut, että long covidia esiintyy Suomessa luultavasti samassa suhteessa kuin muuallakin maailmassa.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi nuoret, lievän taudin sairastaneet ihmiset kärsivät pitkittyneistä koronaoireista. Asiasta on esittää vain teorioita. Aftenpostenin haastattelema Blomberg arvioi, että voimakas immuunivaste infektioon olisi jollain tavalla yhteydessä pitkän koronan esiintymiseen.

– Niillä, joilla on korkea vasta-ainetaso heti akuutin infektion jälkeen, on suurempi riski saada pitkäaikaisia oireita, Blomberg totesi Aftenpostenille.

Parkkilan mukaan se voi olla mahdollista.

– Yksi osa koronatautia on se, että immuunijärjestelmä käy niin sanotusti ylikierroksilla. Tuo (että pitkittynyt korona olisi yhteydessä voimakkaaseen immuunivasteeseen) olisi loogistakin.

Asia vaatii kuitenkin lisää tutkimuksia.

Parkkila kertoo myös toisesta kiinnostavasta, tuoreesta tutkimuksesta, jossa käsitellään pitkää koronaa.

Toukokuussa julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että ihmiset joutuvat koronataudin takia hälyttävän pitkille sairauslomille.

Tutkimuksessa mukana olivat kaikki ruotsalaiset, jotka olivat alkaneet saada koronan takia sairausetuuksia 1.3.2020–31.8.2020 välisenä aikana. Tutkimuksessa todetaan tämän tarkoittavan yleensä sellaisia ihmisiä, joiden sairausloma kestää vähintään kaksi viikkoa.

Otanta oli hieman alle 12 000 ihmistä.

Keskimäärin sairausloma kesti 35 päivää.

– 20–40 päivän välissä valtaosa paranee, mutta sitten se sairausloma jatkuu osalla kuukausiakin, Parkkila kuvailee.

Lähes joka kymmenes (9%) tutkituista oli vähintään neljä kuukautta sairauslomalla.

– Se on aika huolestuttavaa.

Artikkelia täsmennetty 21.7. kello 14. Koko tutkimuksen mediaani-ikä oli 46 vuotta. 16-30-vuotiaita oli tutkimuksessa 61.

Lue myös: Koronaoireet eivät aina lopukaan – tämä kaikki pitkittyneestä taudista nyt tiedetään

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?