Jättiläistähden himmeneminen herätti epäilyjä jopa supernovaräjähdyksestä – nyt tutkijat epäilevät selvittäneensä syyn - Tiede - Ilta-Sanomat

Jättiläis­tähden himmeneminen herätti epäilyjä jopa super­nova­räjähdyksestä – nyt tutkijat epäilevät selvittäneensä syyn

Muutos Orionin tähtikuvion punaisen jättiläisen kirkkaudessa näkyi jopa paljain silmin.

Kuvasarja näyttää, kuinka Betelgeusen kirkkaus muuttui yllättäen. Vasen kuva on otettu Euroopan eteläisessä observatoriossa joulukuusaa 2019, keskimmäinen tammikuussa 2020 ja oikeanpuoleinen maaliskuussa 2020.

19.6. 6:45

Betelgeuse on kooltaan valtava: sen säde on noin 900 kertaa suurempi kuin Auringon. Jos Betelgeuse olisi meidän aurinkokuntamme keskus, sen pinta ulottuisi lähes Jupiterin kiertoradalle saakka.

Elinkaarensa loppuvaiheessa oleva punainen jättiläinen himmeni yllättäen joulukuussa 2019. Se menetti kirkkaudestaan noin 35 prosenttia parissa kuukaudessa, palatakseen sitten taas takaisin alkuperäiseen kirkkauteensa. Ilmiö nousi otsikoihin ympäri maailman, sillä himmenemisen tulkittiin ennakoivan Betelgeusen kuolemaa valtavassa supernovaräjähdyksessä.

Supernovan räjähtäminen Orionin tähdistössä olisi huikea spektaakkeli. Betelgeuse on toiseksi lähin punainen jättiläinen – sen etäisyys Maasta on noin 724 valovuotta. Kirkas räjähdys levittäisi tähden materian ympäri lähiavaruutta ja voisi jättää jälkeensä tuhansia vuosia eri aallonpituuksilla hehkuvan pilven, supernovajäänteen.

Maapallon elämään Betelgeusen räjähdys ei todennäköisesti vaikuttaisi. Tutkijoille se olisi lottovoitto.

Nature-lehti julkaisi 16. kesäkuuta artikkelin uudesta tutkimuksesta, joka selittää Betelgeusen himmenemisen syytä. Se ei liity polttoaineen loppumiseen Betelgeusen ydinfuusiossa, joka voisi aiheuttaa supernovaräjähdyksen.

Euroopan eteläisen observatorion suurella VLT-teleskoopilla työskennelleen kansainvälisen tutkijaryhmän (Montargès et al) mukaan Betelgeusea himmensi pilvi, joka muodostui tähden omasta, plasmana ulos purkautuneesta materiasta. Jäähtyessään siitä muodostui tummaa pölyä.

Pölyn muodostukseen liittyi Betelgeusen eteläisen pallonpuoliskon jäähtyminen. Jättiläisen eteläisen puoliskon kirkkaus putosi muutamassa viikossa vain kymmenesosaan entisestä. Sen pintaan muodostui viileitä läiskiä konvektion, lämmön siirtymisen vuoksi.

Mallinnusten ja suorien havaintojen perusteella tutkijaryhmä päätyi lopputulokseen, jonka mukaan konvektio ja pölypilven muodostuminen olivat kytköksissä toisiinsa.

Betelgeuse alkoi menettää massaansa jo vuosi ennen suurta himmenemistä. Artikkelin mukaan purkautunut materia alkoi jäähtyä nopeasti, kun Betelgeusen pinnan kylmät alueet jäähdyttivät ympäristöään. Näin syntynyt tiheä pilvi esti suurta osaa Betelgeusen valosta kulkeutumasta Maahan.

Punaisten jättiläisten fotosfääri eli näkyvä pinta elää ja sykkii eri tavalla kuin nuorempien tähtien. Betelgeusen kirkkaus vaihtelee 300–500 päivän jaksoissa, mutta joulukuussa 2019 alkanut himmeneminen oli poikkeuksellisen voimakas.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?