Asiantuntija: Voi olla, että tarvitsemme vielä kolmannen annoksen koronarokotetta - Tiede - Ilta-Sanomat

Asiantuntija: Voi olla, että tarvitsemme vielä kolmannen annoksen korona­rokotetta

”Sen jälkeen voi hyvin olla, että perusterveet työikäiset ja sitä nuoremmat ovat jo hyvin pitkäaikaisesti suojassa koronavirukselta”, sanoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

28.5.2021 6:02

New York Times -lehti uutisoi keskiviikkona, että kahden uuden tutkimuksen mukaan koronatartunnan ja myöhemmin rokotteen saaneiden henkilöiden immuniteetti koronatautia vastaan voi kestää useita vuosia.

Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että viruksen tietoja kantavat muistisolut selviytyvät pitkään luuytimessä ja tuottavat vasta-aineita tarvittaessa. Toisessa, vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa puolestaan selvisi, että kyseiset b-muistisolut voivat kehittyä ja vahvistua vielä vuosi tartunnan jälkeen.

Tulosten perusteella tartunnan ja rokotteen täyden annoksen saaneet eivät näin ollen välttämättä tarvitsisi tulevaisuudessa rokotteiden vahvisteannoksia.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että vaikka tulokset ovatkin lupaavia, asia on monimutkainen.

– Hyvä puoli on se, että lähtökohtaisesti sairastettu koronatauti antaa suojan, joka kestää, mutta emme oikeasti tiedä, kauanko. Tautihan on ollut ihmisillä vasta alle kaksi vuotta.

Rokotteen saaneilta mitataan yleensä vasta-ainetasoja, mutta immuunivaste on paljon muutakin kuin neutraloivat vasta-aineet.

On myös soluvälitteinen puolustusvaste, jota harvemmin mitataan, koska sen mittaaminen on vaikeaa. Juuri sitä New York Timesin uutisoimissa tutkimuksissa oli tarkasteltu.

– Sekä sairastettu tauti että rokottaminen aktivoi sekä b-solujen tuottamia vasta-ainevasteita että t-solujen muodostamaa soluvälitteistä puolustusvastetta, Mika Rämet kertoo.

– Karkea jako on, että vasta-aineet toimisivat solun ulkopuolella, eli ne estävät viruksen pääsemistä solujen sisään, ja sitten jos virus pääsee solujen sisään, on toisen tyyppinen puolustusvaste. Sen tehtävänä on tunnistaa viruksen infektoivat solut ja tuhota tällaiset solut, jotka ovat muuttuneet virustehtaaksi.

Vaikka virusta torjuvien vasta-aineiden määrä väheneekin elimistössä, immuunijärjestelmän soluihin jää viruksesta muistijälki, joka aktivoituu, kun virus tunkeutuu elimistöön. Toisen tuoreen tutkimuksen mukaan nämä muistisolut voivat kehittyä ja vahvistua vielä vuosi tartunnan jälkeen, mutta sitä, miten kauan tämä jatkuu, ei kuitenkaan tiedetä.

Kysymykseen siitä, voiko olla, että koronatartunnan ja rokotteen saaneen immuniteetti on niin hyvä, ettei tämä tarvitse tulevaisuudessa tehosteannosta, Rämet ei lupaa mitään varmaa.

– Sen tulee aika näyttämään.

– Voi olla, että tarvitsemme vielä kolmannen, merkittävimpien virusvarianttien mukaan optimoidun rokotteen tehostamaan rokotesuojaa. Sen jälkeen voi hyvin olla, että perusterveet työikäiset ja sitä nuoremmat ovat jo hyvin pitkäaikaisesti suojassa koronavirukselta. Onneksemme koronavirus pyrkii kopioitumaan tarkasti, joten merkittäviä muutoksia tapahtuu huomattavasti harvemmin kuin esimerkiksi HI-viruksessa.

Vielä muutama vuosi sitten ohjeistus oli, että esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteen tehosteannos on pitänyt ottaa kymmenen vuoden välein. Työikäisillä vasta-aineiden on kuitenkin todettu riittävän 20 vuoden ajan, joten vuodesta 2018 alkaen on ohjeistettu, että alle 65-vuotiaille riittää tehosteannos 20 vuoden välein.

Rämet kertoo tämän esimerkkinä siitä, miten tieto rokotteista karttuu kaiken aikaa.

– Siksi on rohkeaa spekuloida nyt, että onko suoja vielä 10 vuoden päästä olemassa.

Immunologi Michel Nussenzweig Rockefellerin yliopistosta totesi New York Timesille uskovansa, että tartunnasta saadut vasta-aineet rokotteella vahvistettuna ovat tarpeeksi voimakkaita torjumaan myös viruksen variantteja. Rämet kuitenkin toteaa, että vaikka suoja tulisikin tiettyä tai tietynlaisia virusmuunnoksia kohtaan, tilanne voi muuttua, jos virus muuttuu.

– Lyhyt vastaus siis on, että todennäköisesti puolustussuoja kestää pitkään tällaisessa tapauksessa (jossa on sekä sairastettu koronatauti että saatu rokotus), mutta kuinka pitkään ja kuinka hyvä se puolustusvaste on, niin sen aika näyttää ja se riippuu myöskin siitä, miten virus muuttuu.

Rämet toteaa, ettei liian huolissaan immuunivasteesta kannata kuitenkaan olla, koska jos havaitaan, että rokotetuilla alkaa tulla infektioita ja erityisesti vakavia infektioita, voidaan ottaa rokotteen tehosteannos.

– Moni rokotevalmistaja onkin jo kehittämässä ja tutkimassa uusien varianttien mukaan optimoituja koronarokotteita.

– Tehosteannos ei ole sinänsä niin ongelmallinen, kun kaikkia ei tarvitse rokottaa samana päivänä, ja rokotteiden tuottokapasiteetti on kunnossa.

EU on tehnyt hankintasopimuksen 1,8 miljardista Pfizerin ja Biontechin rokotteesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?