Seuraavan epidemia-aallon voi aiheuttaa Etelä-Afrikan variantti – tämä virusmuunnoksista tiedetään nyt - Tiede - Ilta-Sanomat

Seuraavan epidemia-aallon voi aiheuttaa Etelä-Afrikan variantti – tämä virusmuunnoksista tiedetään nyt

Kuinka kauan rokotteet tehoavat? Tuleeko muunnoksia aina vain lisää? Ilta-Sanomat etsi vastauksia kuumiin kysymyksiin.

Koronaviruksen uusia muunnoksia etsitään sekvensoimalla eli selvittämällä potilasnäytteistä viruksen koko perimä tai osa siitä. Kuvassa Aalborgin yliopiston tutkija etsii viruksen brittimuunnosta Tanskassa tammikuussa.

10.3. 19:49

Koronavirus sars-cov-2 muuntuu jatkuvasti – se kuuluu virusten luontaiseen kehitykseen. Koronaviruksen muuntuminen on kuitenkin hidasta verrattuna esimerkiksi influenssaviruksiin ja hiviin.

Vaikka sars-cov-2 on suhteellisen vakaa virus, tuottaa evoluution paine siihen ihmisen kannalta ikäviä muutoksia. Ne ovat yllättäneet asiantuntijat ja saaneet muun muassa Suomen tiukentamaan rajusti toimia epidemian hillitsemiseksi.

Asiantuntijat arvioivat, että viruksen perimän muuntuminen jatkuu edelleen nopeana.

IS etsi vastauksia kysymyksiin uusista virusmuunnoksista.

Berliiniläinen Vivantes Humboldt -sairaala asetettiin tammikuussa eristykseen sairaalassa tavattujen uusien koronavirusmuunnosten vuoksi.

1. Millaisia muunnoksia on liikkeellä?

Maailmalla kiertää arviolta 4 000 toisistaan hieman poikkeavaa muunnosta sars-cov-2:sta, arvioi Britannian rokotekehityksestä vastaava ministeri Nadhim Zahawi hiljattain. Suurin osa niistä ei aiheuta erityistä huolta tutkijoissa.

Huolta aiheuttavista muunnoksista käytetään nimitystä Variants of concern (VOC). Niistä merkittävimmät ovat koronaviruksen brittiläinen variantti B.1.1.7, eteläafrikkalainen variantti B.1.351 ja Brasilian muunnos P1, kertoo Yhdysvaltain tartuntatautiviranomainen CDC.

B.1.1.7 on levinnyt jo kymmeniin maihin. Se aiheuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä noin kaksi kolmasosaa uusista koronatartunnoista. B.1.1.7 tunnetaan myös Kentin varianttina sen maantieteellisen löytöpaikan mukaan.

Brittimuunnoksen lisäksi myös eteläafrikkalaista muunnosta B.1.351 on tavattu Suomessa. Tämä variantti kehittyi Etelä-Afrikassa itsenäisesti. Siinä on samoja, virukselle kilpailuetua antavia mutaatioita kuin brittimuunnoksessa.

Brasiliassa kehittynyt P1-muunnos alkoi levitä Manausin alueelta viime syksynä. P1:tä on jo löytynyt muun muassa Yhdysvalloista ja Japanista. Ensimmäiset havainnot Brasilian ulkopuolelta tehtiin tammikuussa. Suomessa P1:stä on yksi matkailuun liittyvä havainto.

Yhdysvalloista on jo löytynyt useita uusia muunnoksia. Niistä B.1.525 ja B.1.526 leviävät muun muassa New Yorkissa ja B.1.429 Kaliforniassa. Yhdysvaltain viranomaiset eivät vielä ole luokitelleet näitä variantteja huolta aiheuttaviksi, vaan ne ovat toistaiseksi ”kiinnostavien” luokassa (VOI = Variants of interest).

B.1.525-varianttia on jo löydetty Suomesta, ja ensimmäinen siitä tartunnan saanut potilas löytyi maanantaina Saksasta. Variantin sisältänyt potilasnäyte otettiin Berliinin lentokentällä, kertoi B.Z.-lehti. Muunnos on levinnyt jo useisiin muihinkin maihin, ainakin Tanskaan, Norjaan, Italiaan, Kanadaan ja Nigeriaan.

Eteläafrikkalaista muunnosta etsittiin seulontatestein helmikuun alussa Wokingissa, Britanniassa.

2. Mitä ominaisuuksia uusissa muunnoksissa on?

Brittiläisessä, eteläafrikkalaisessa ja brasilialaisessa muunnoksessa on yhteinen mutaatio, joka tunnetaan tieteellisellä nimellä N501Y. Siinä viruksen perimän aminohappojärjestyksen kohdassa 501 on tapahtunut yhden kirjaimen vaihdos. Mutaatio auttaa viruksen piikkiproteiinia tarttumaan entistä tiiviimmin soluihin mutta ei arvioiden mukaan auta virusta väistämään nykyisiä rokotteita.

Kaikissa kolmessa muunnoksessa on kuitenkin myös muita mutaatioita viruksen piikkiproteiinissa. Niiden merkitystä ei täysin vielä tunneta.

Helsingin yliopistossa on tehty tutkimus ensimmäisessä aallossa koronaan sairastuneiden suomalaisten vasta-aineista. Vielä vertaisarvioimattoman tutkimusartikkelin mukaan useimpien tutkittujen potilaiden vasta-aineet pystyivät estämään tehokkaasti vanhoja viruskantoja ja brittimuunnosta vielä 200 päivän kuluttua infektiosta. Vasta-aineiden teho oli kuitenkin selvästi heikompi eteläafrikkalaiseen muunnokseen, kertovat Research Square -verkkolehdessä julkaistut suomalaistulokset.

Brittimuunnos B.1.1.7:n aiheuttama kuolleisuus on uusien tutkimusten mukaan korkeampi kuin aikaisempien kantojen, kertoo Lääkärilehti. Näitä tutkimustietoja ei ole vielä vertaisarvioitu.

– Englannista on dataa, että brittivariantti on tappavampi. Kuolinriski kasvaa ehkä 35 prosenttia, mutta eri tutkimuksissa on vähän eri lukemia, kertoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta Lääkärilehdelle.

Tanskassa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan brittimuunnoksesta tartunnan saaneilla on 1,64-kertainen riski joutua sairaalahoitoon.

Meksikon viranomaiset tutkivat helmikuussa Guadalajarassa, onko alueella kehittynyt uusi koronaviruksen muunnos.

Useissa koronaviruksen uusissa kehityslinjoissa, muun muassa eteläafrikkalaisessa ja brasilialaisessa muunnoksessa, on yhteinen mutaatio, koodinimeltään E484K. Tätä mutaatiota on tavattu myös New Yorkin variantissa B.1.526.

Tutkijat nimittävät E484-mutaatiota kutsumanimillä ”Eek” tai ”Erik”. Se muuttaa viruksen piikkiproteiinia ja saattaa vaikuttaa siten, että tietyt sairastetun taudin tai rokotuksen nostattamat vasta-aineet eivät pysty tarttumaan piikkiproteiiniin ja siten estämään viruksen tunkeutumista elimistöön.

3. Onko rokotetuilla ja taudin jo sairastaneilla suojaa muunnoksia vastaan?

Tutkijat eri puolilla maailmaa etsivät parhaillaan kuumeisesti vastauksia tähän kysymykseen. Tietoja sairastetun taudin jälkeen tulleista uusista koronainfektioista on jo raportoitu. Myöskään rokotettujen ei uskota olevan täysin suojassa uusilta muunnoksilta.

– Vaikka koko väestö ehdittäisiin rokottaa, lähivuosina ainakin riskiryhmät tarvitsevat uusia rokotteita muuntoviruksia vastaan. Nyt käytössä olevilla rokotteilla suoja on selvästi alentunut eteläafrikkalaista muuntovirusta vastaan, joka on luultavasti pääasiallinen virus seuraavassa aallossa. Lisäksi sars-cov-2-viruksen perimän muuntumisen immuunivasteen väistämiseksi odotetaan edelleen jatkuvan nopeana, kertoo virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopiston tiedotteessa.

 Nyt käytössä olevilla rokotteilla suoja on selvästi alentunut eteläafrikkalaista muuntovirusta vastaan, joka on luultavasti pääasiallinen virus seuraavassa aallossa.

Saksela on mukana Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen työryhmässä, joka on kehittänyt koronaa vastaan nenäsumutteena annosteltavan virusvektorirokotteen. Jos rahoitus rokotteen laajoihin kliinisiin kokeisiin järjestyy, rokote voi saada myyntiluvan vuodenvaihteessa.

– Omassa rokotteessamme on jo huomioitu tärkeimmät muuntovirukset eli eteläafrikkalainen, brasilialainen ja brittiläinen mutaatio. Tällaiselle rokotteelle tulee kyllä olemaan kysyntää, Saksela sanoo.

Rokotuksista ja sairastetusta taudista saatu immuniteetti ei koskaan ole nolla- tai sataprosenttinen, vaan jotakin siltä väliltä.

– Asia ei ole niin, että rokotetut olisivat täysin suojattomia. Täytyy kuitenkin lähteä siitä oletuksesta, että immuunisuoja näitä variantteja vastaan on hiukan heikompi, sanoo saksalainen asiantuntija Christoph Späth uutiskanava RTL.de:lle.

Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyiset koronarokotukset suojaavat hyvin koronataudin vakavalta muodolta ja kuolemalta.

Flensburgissa, Saksassa on maskien käyttöpakko aamukuudesta iltakymmeneen. Valtaosan Flensburgin tartunnoista on brittiläistä virusmuunnosta.

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan virusvektorirokote näyttäisi suojaavan hyvin brittimuunnokselta mutta heikosti eteläafrikkalaiselta variantilta. Silti se antaa suojaa myös jälkimmäisen kohdalla, ainakin vakavalta tautimuodolta.

BioNTech / Pfizerin lähetti-rna-rokote antaa bioRxiv-sivustolla julkaistun, vielä vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan hyvän suojatehon brittimuunnokselta. Etelä-Afrikan muunnosta vastaan rokotteen tuottamat vasta-ainetasot laskevat selvästi. Modernan lähetti-rna-rokote puolestaan antaa yhtiön mukaan suojaa myös Etelä-Afrikan muunnosta vastaan.

Uutistoimisto Reuters kertoi maanantaina, että kiinalaisen Sinovac-biotekniikkayhtiön kehittämä koronarokote antaisi hyvän suojatehon brasilialaismuunnos P1:tä vastaan. Sinovac on Brasilian terveysviranomaisten yleisimmin jakelema koronarokote. Reutersin mukaan tieto perustuu alustaviin tutkimustuloksiin eikä sitä ole vielä vahvistettu.

Sen sijaan tammikuun lopussa The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan P1 osaisi väistää vasta-aineita, joita on kehittynyt aikaisemmin taudin sairastaneille.

Rokotusten etenemisestä huolimatta covid-19 on yhä edelleen hengenvaarallinen tauti. Kuva teho-osastolta Ambrose Pare -sairaalasta lähellä Pariisia.

4. Jatkuuko koronaviruksen muuntuminen?

Kyllä, se kuuluu viruksen normaaliin kiertoon. Viruksen tehtävänä on lisääntyä ja levitä. Kaikki, mikä palvelee tätä tehtävää, on virukselle eduksi – ja ihmiskunnalle haitaksi.

Mutaatioita syntyy sattuman kautta, kun virukset kopioituvat elimistössä. Mitä enemmän virusta on liikkeellä, sitä todennäköisempää on virukselle edullisten mutaatioiden syntyminen.

Evoluutiossa kilpailuetua antavat muutokset yleistyvät ja syrjäyttävät aikaisemmat virukset. Näin kävi jo pian pandemian alettua viime vuoden kevättalvella. Silloin D614G-nimellä tunnettu mutaatio levisi nopeasti maailmalle ja syrjäytti ”alkuperäiset”, Wuhanissa vuoden 2019 lopulla syntyneet viruksen kehityslinjat.

Terveydenhuollon työntekijä valmisteli rokotetta pistettäväksi Pretoriassa, Etelä-Afrikassa, 17. helmikuuta.

5. Pysyykö rokotekehitys mutaatioiden perässä?

Nykyaikaisia geeniteknologiaan perustuvia lähetti-rna- ja virusvektorirokotteita on suhteellisen helppo muokata. Ne sisältävät koronaviruksen geeniperimästä leikatun pätkän, joka koodaa piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun rokote pistetään lihassoluihin, nämä alkavat tuottaa piikkiproteiinia. Näin elimistö oppii tunnistamaan piikkiproteiinin, jota vastaan syntyy immuunipuolustuksen reaktio.

Piikkiproteiinin rakenteen muutokset voidaan ottaa huomioon uusien rokotepolvien valmistuksessa. Useat lääkeyhtiöt suunnittelevat jo nykyisten rokotteidensa muokkaamista tai kokonaan uusia rokotteita. Lähetti-rna-rokotteissa muokkaukset voidaan tehdä viikoissa, virusvektorirokotteissa kuukausissa.

Suomessa kehitetty nenäsumuterokote antaa tutkimusten perusteella laajemman immuunivasteen kuin lihakseen pistetyt rokotteet.

– Lihakseen pistetyt rokotteet tuottavat verenkiertoon IgG-vasta-aineita, mutta nenän kautta annettu rokote tuottaa niiden lisäksi limakalvoja suojaavan IgA-vasteen. Oletamme, että se voi estää rokotteen saaneita myös tartuttamasta virusta, kertoo rokotteen kehitystyössä keskeisesti mukana oleva akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Rokotteiden antaman suojan pituudesta ei ole vielä tarkkoja tietoja, sillä pandemia on kestänyt vasta reilun vuoden. Tutkimukset vievät aikaa ja edellyttävät rokotettujen verestä tehtäviä vasta-ainetasojen seurantatutkimuksia.

Ihmisen immuunijärjestelmä perustuu kuitenkin vasta-aineiden lisäksi myös soluvälitteiseen immuniteettiin. Siksi veren vasta-ainetasot eivät kerro koko totuutta rokotusten antamasta immuunisuojasta covid-19-tautia vastaan.

Koronan torjuminen vaatii pitkäjänteistä työtä varsinkin syrjäseuduilla sekä köyhissä ja kehittyvissä maissa. Turkin viranomaiset rokottivat kurdiväestöä Imamlin ja Ozbeylin vuoristokylissä 15. helmikuuta.

6. Jääkö korona kiertämään maailmaa?

Se on mahdollista. Nykyinen pandemia todennäköisesti hiipuu, mutta koronavirus ei arvioiden mukaan häviä maailmasta. Se saattaa jäädä kiertämään lievää tautia aiheuttavana patogeenina, samaan tapaan kuin influenssavirukset.

– Pandemia ei todennäköisesti lopu yhtäkkiä vaan aika hitaasti, valtio valtiolta, sitä mukaa kun kukin maa saa covid-19:n hallintaan ja työntää viruksen eliminaation rajoille, kirjoittaa Edinburghin yliopiston globaalin kansanterveyden professori Devi Sridhar brittiläisessä The Guardianissa.

– Rikkaat maat saavuttavat tämän päämäärän testauksen ja rokotusten avulla, muun muassa muokkaamalla ja jakelemalla rokotteita jatkuvasti uudelleen, sekä entistä paremmin hoitokeinoin. Köyhät maat kamppailevat päästäkseen samaan, joutuen toistuvien aaltojen ja ryöpsähdysten kouriin, kunnes ne saavat riittävää tukea epidemian hyvään hallintaan pääsemiseksi.

Meksikosta löytyi paikallisesta viruslinjasta sama E484K-mutaatio, joka on syntynyt itsenäisesti myös muihin muunnoksiin. Kuva viruslaboratoriosta Guadalajarassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?