Voiko rokote aiheuttaa immuunireaktion itseään vastaan? Se on mahdollista, sanovat asiantuntijat - Tiede - Ilta-Sanomat

Voiko rokote aiheuttaa immuunireaktion itseään vastaan? Se on mahdollista, sanovat asiantuntijat

Virusvektorirokotteisiin liittyvästä huolestuttavasta ilmiöstä on tulossa pian lisätietoa uusista tutkimuksista.

Terveysalan ammattilainen täyttää ruiskua AstraZenecan koronarokotteella Hallessa, Saksassa 12. helmikuuta.­

5.3. 10:14

Tämä virusvektoriin perustuvien koronarokotteiden toimintaan liittyvä havainto aiheuttaa huolta asiantuntijoissa: ihmisen immuunipuolustus saattaa reagoida rokotteessa kuljettimena toimivaan adenovirukseen ja muodostaa immuniteettia sitä vastaan. Näin rokotteen toisen annoksen eli tehosteen vaikutus voisi jäädä oletettua heikommaksi.

Virusvektorirokotteiden toimintamekanismi on sinänsä nerokas. Pieni pätkä koronaviruksen genomia sijoitetaan harmittoman, tavallista nuhakuumetta aiheuttavan adenoviruksen sisään. Tuo tärkeä genominpätkä sisältää koronaviruksen piikkiproteiinin rakennusohjeen, jonka adenovirus sitten kuljettaa ihmisen kudoksiin.

Kun lihassolut alkavat valmistaa ohjeen mukaan piikkiproteiinia, ihmsen oma immuunipuolustus tunnistaa sen vieraaksi ja alkaa suojautua sitä vastaan tuottamalla vasta-aineita ja aktivoimalla puolustussoluja. Kun rokotettu ihminen seuraavan kerran kohtaa koronaviruksen, elimistö tunnistaa viruksen piikkiproteiinin, puolustussolut aktivoituvat ja elimistö alkaa taistella virusta vastaan.

Virusvektorirokotteita valmistavat muun muassa brittiläis-ruotsalainen AstraZeneca (AZ), yhdysvaltalainen Janssen / Johnson&Johnson, kiinalainen CanSino ja venäläinen Gamaleja-instituutti kauppanimellä Sputnik V. Myös suomalainen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa kehitetty nenäsumuterokote perustuu virusvektoriin. Tämä rokote on käynyt läpi vasta eläinkoevaiheen.

 Kyllä tämä on ollut yksi huoli AZ:n rokotteen kohdalla, vaikkakaan siitä ei juuri näyttöä vielä ole immunogeenisyystutkimusten tai tehotutkimusten pohjalta.

Vaikka teknologia on sama, on virusvektorirokotteissa eroja. Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan kehittämässä AZD1222-rokotteessa adenovirus on peräisin simpanssilta. Sputnik V:ssä taas ensimmäisen annoksen adenovirus on eri kuin tehosteannoksessa. Venäläisten ratkaisua pidetään fiksuna – vaikka ensimmäinen annos tuottaisi immuunivastetta adenovirukselle, vasta-aineiden ei pitäisi vaikuttaa toisessa annoksessa käytettävään erilaiseen adenovirukseen.

Suomea ajatellen mahdollinen huoli viruskuljettimen nostattamasta immuunivasteesta liittyy ennen muuta AstraZenecaan, jonka rokote on täällä jo käytössä.

– Kyllä tämä on ollut yksi huoli AZ:n rokotteen kohdalla, vaikkakaan siitä ei juuri näyttöä vielä ole immunogeenisyystutkimusten tai tehotutkimusten pohjalta, kommentoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri, vaksinologi Hanna Nohynek IS:lle.

Rokotteen immunogeenisyys tarkoittaa sen kykyä tuottaa immuunireaktioita.

– Vaikuttavuustutkimusten tuloksia kahden annoksen ohjelmasta saamme pian Britanniasta. Ne varmasti valottavat lisää, mitä teholle tapahtuu toisen annoksen jälkeen. Ensimmäisen annoksen jälkeenhän AZ:n rokotteen suojatehot ovat yhtä hyviä kuin mRNA-rokotteilla niin terveillä työikäisillä kuin vanhoilla ja haurailla ihmisillä.

Nohynekin mainitsemat mRNA-rokotteet perustuvat niin sanotun lähetti-rna:n käyttöön (engl. messenger-RNA). Niissä rasvapartikkelin sisään pakatut pätkät koronaviruksen genomista vievät piikkiproteiinin rakennusohjeet suoraan ihmisen elimistöön.

Lähetti-rna-rokotteita ovat BioNTech / Pfizerin valmiste, kauppanimeltään Comirnaty, sekä Modernan rokote, jonka kauppanimi on mRNA-1273.

Kuinka haitallinen virusvektoriin kohdistuva vastustuskyky siis on? Nohynekin mukaan vain aika näyttää sen. AstraZeneca tekee parhaillaan rokotteensa tehotutkimusta Yhdysvalloissa. Lisätietoja saadaan, kun tutkimus valmistuu.

– Tosin siinä on vähemmän ihanteellinen rokotusannosväli eli neljä viikkoa, kun tiedämme jo, että paras suojateho rokotteella saadaan 8–12 viikon välein annettuna, Nohynek sanoo.

Myös Janssenin / Johnson&Johnsonin virusvektorirokotteesta on tulossa vielä lisätietoa.

– Tällä hetkellä rokotteelle on haettu yhden annoksen käyttölupaa. Yhdellä annoksella on oikein hyvä suojateho. Vielä ei tiedetä, tarvitaanko suojan ylläpitämiseksi myös tehosteannoksia. Odotamme kahden annoksen ohjelman tehotutkimuksen tuloksia kesällä tai syksyllä, riippuen siitä miten nopeasti tutkimus etenee, Nohynek kertoo.

Asiakas saa pistoksen Pfizerin koronarokotetta Calissa, Kolumbiassa 19. helmikuuta.­

Lääketieteellinen verkkolehti Clinical Trials Arena arvioi tuoreessa artikkelissa, että ongelma virusvektoriin kohdistuvasta immuunivasteesta saattaa tulla esille vasta myöhemmin – jos korona jää kiertämään maailmaa ja edellyttää vuosittaisia rokotuksia, samaan tapaan kuin influenssa. Tällöin virusvektoria voidaan joutua vaihtamaan. Uusien muuntovirusten vuoksi vaihtoon saattaa mennä myös rokotteiden immuunivasteen herättävän proteiinin koodi, koronaviruksen genominpätkä.

Lehden mukaan on myös mahdollista, että ihanteellisimmat tulokset saavutettaisiin vaihtamalla rokotetyyppiä ensimmäisten annosten antamisen jälkeen.

”Britannian kansallinen terveystutkimuksen instituutti aloitti 4. helmikuuta tutkimuksen, jossa selvitetään erilaisten rokoteteknologioiden yhdistelemisen vaikutuksia, Clinical Trials Arena kertoo.

”Ensimmäinen tutkittava yhdistelmä on AZD1222 plus Pfizer / BioNTEchin lähetti-rna-rokote Comirnaty. Seuraava hyväksytty lähetti-rna-rokote on Modernan mRNA-1273.

AstraZeneca ja Gamaleja-instituutti selvittävät nekin, millainen vaikutus on näiden kahden rokotteen yhdistelmällä.

Adenoviruksista ei ainakaan ole pulaa, jos valmisteiden virusvektoreita pitää vaihdella. Rokotekäyttöön sopivia ihmisten adenoviruksia on ainakin sata, ja potentiaalisia simpanssiviruksia on niitäkin useita, lehti kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?