Uusien virus­varianttien ilmestyminen aloitti kilpa­juoksun aikaa vastaan – rokotuksilla on jo kova kiire, varoittaa tutkija - Tiede - Ilta-Sanomat

Uusien virus­varianttien ilmestyminen aloitti kilpa­juoksun aikaa vastaan – rokotuksilla on jo kova kiire, varoittaa tutkija

Viruksen muuntumista on mahdoton estää, sanoo Helsingin yliopiston dosentti Giuseppe Balistreri. Onneksi vanhat konstit toimivat myös uusien varianttien torjunnassa.

5.1. 7:05

Suomessa on todettu yhteensä 17 tartuntaa koronaviruksen Britanniassa ja Etelä-Afrikassa syntyneistä uusista varianteista, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL maanantaina.

Virustutkija, Helsingin yliopiston dosentti Giuseppe Balistreri ei ole lainkaan yllättynyt entistä herkemmin tarttuvista varianteista. Viruksen muuntuminen on luonnonlaki.

– On aivan varmaa, että variantit ovat levinneet jo moniin maailman maihin. Kaikkia tapauksia ei vain ole vielä löydetty. Arvio perustuu matemaattisiin laskelmiin, Balistreri sanoi maanantaina IS:lle.

– Hyvä uutinen on se, että meidän ei tarvitse juuri muuttaa sitä, mitä me jo teemme, kun uusi variantti ilmaantuu. Turvavälien pitäminen, väkijoukkojen välttäminen, maskien käyttö – käyttäydytään ihan niin kuin ennenkin. Suomessahan tämä on toiminut todella hyvin. Olemme parhaiden joukossa verrattuna muihin maihin.

Balistreri kiittää Suomen koronatoimia ja suomalaisia määräysten ja suositusten hyvästä noudattamisesta.

– Olemme seuranneet tilannetta jatkuvasti ja pitäneet varhaisesta syksystä lähtien yllä lieviä rajoitustoimia. Näinhän ei ole ollut muualla. Monessa muussa maassa on herpaannuttu täysin, ja kun tartuntaluvut ovat nousseet, on järjestelmä lähes romahtanut sairaaloiden jouduttua kantokykynsä rajoille.

Balistrerilla on toinenkin tärkeä viesti asiasta, jonka merkitystä ei hänen mukaansa ole vielä täysin ymmärretty.

– Valtion tehtävänä tämän nimenomaisen viruksen kohdalla on estää se, että sairaalat täyttyvät. Hallituksen ainoan päämäärän pitäisi olla tasapainon hakeminen talouden toimimisen ja ihmisten elämänlaadun välillä. On estettävä joutuminen tilanteeseen, jossa sairaaloiden ovelle ilmaantuu liian suuri määrä ihmisiä. Silloin emme pysty huolehtimaan muista potilaista, ja vaarana on romahdus.

Asia on loppujen lopuksi yksinkertainen, Balistreri sanoo:

– Tappaako tämä virus paljon ihmisiä? Ei, verrattuna muihin viruksiin. Mutta se tartuttaa monia. Jos sen annetaan tartuttaa, on sairaalaan joutuvien ihmisten osuus liian korkea. Silloin heitä ei pystytä hoitamaan. Silloin ei pystytä huolehtimaan syöpäpotilaista, sydänkohtauksen saaneista, vastasyntyneistä, ei kenestäkään. Tulee kaaos – ei siksi että niin moni kuolee, vaan siksi että liian moni joutuu sairaalaan.

– Me olemme täällä Suomessa onnistuneet. Sairaalat toimivat hyvin, ja kun ne toimivat hyvin, ne pystyvät hoitamaan sekä covid-19-tautiin sairastuneet että kaikki muutkin potilaat.

Yhdysvaltain rokotuskampanja on käynnistynyt hitaasti. Suojavarusteisiin pukeutunut sairaanhoitaja tarkkaili koronaviruspotilaan tilaa sairaalan teho-osastolla Tarzanassa, Kaliforniassa 3. tammikuuta.­

Uusien varianttien yleistyminen näyttää silti väistämättömältä. Sekin on kuin luonnonlaki: evoluutiossa valintaetua saavat kannat voittavat. Ja koska variantit ovat herkästi tarttuvia, tulee myös tautitapauksia lisää.

Varianttien torjumiseksi on seurattava herkeämättä matkailijoiden virtaa Suomeen, testattava riskialueilta tulevat viruksen varalta – myös oireettomat – ja sekvensoitava niiden virusten perimä, joita testeissä paljastuu. Tätä työtä tehdään jatkuvasti.

– Ylimääräisiä toimia ei tarvita, jos jatkamme sitä mitä teemme. Variantteja ilmestyy, juuri niin kuin odotettiinkin, Balistreri sanoo.

– Olemme kertoneet jo heti alusta alkaen, että tämän tyyppiset virukset muuntuvat jatkuvasti. Se on aivan normaalia. Jossakin vaiheessa niistä tulee entistä paremmin leviäviä. Se on luonnonvalinnan perusolemus, ei poikkeama.

Hyvä uutinen on se, ettei varianttien ole voitu todeta olevan entistä tappavampia. Ne eivät myöskään näytä vievän potilaita sairaalahoitoon nykyistä enemmän.

Tästä on jo kovaa faktaa: Britannian julkista terveydenhuoltoa ohjaava Public Health England (PHE) julkaisi joulun alla laajan tutkimuksen aiheesta. Siinä verrattiin 1 769:ää muuntuneesta viruksesta johtunutta koronatautitapausta 1 769:ään tapaukseen, joissa taudin oli aiheuttanut aiempi viruskanta.

Tutkimus osoitti, etteivät variantit juuri eronneet toisistaan: potilasryhmien väliset erot sairaalahoitoa vaatineiden tapausten määrässä ja kuolleisuudessa eivät olleet tilastollisesti merkittäviä.

Mitä seuraavaksi sitten tapahtuu? Koska muuntuneet kannat leviävät helpommin, niistä tulee vähitellen vallitsevia. Jatkolle on kolme vaihtoehtoa:

– Virus voi joko pysyä samanlaisena tai siitä voi tulla entistä vaarallisempi, tai sitten voi jopa muuttua vähemmän vaaralliseksi. Lopputulosta ei voi ennustaa.

Selkeä riski sen sijaan on se, että muuntuminen jatkuu niin pitkälle, että markkinoille tulevat rna- ja virusvektorirokotteet rokotteet eivät enää tehoa uusiin variantteihin. Tällä hetkellä siitä ei vielä ole tutkimustietoa.

– On epätodennäköistä, että nämä muutokset tekisivät viruksesta vastustuskykyisen näille rokotteille. Rokotteiden tuottamat vasta-aineet tarttuvat koko piikkiproteiinin pintaan, 360 astetta. Muutamat muutokset eivät riitä vastustuskykyisten varianttien muodostumiseen. Mutta jos nämä muutokset jatkuvat, ennemmin tai myöhemmin virus muuttuu niin paljon, ettei rokotteen opettama immuunipuolustus enää riitä taistelemaan sitä vastaan.

Voi käydä samoin kuin influenssarokotteille, joita tarvitaan joka vuosi uudet.

– On meneillään kilpajuoksu aikaa vastaan, Balistreri sanoo.

Kiina suunnittelee miljoonien ihmisten rokottamista ennen helmikuussa vietettävää kiinalaisen uudenvuoden juhlaa. Kuvassa massarokotus väliaikaisessa rokotuspisteessä Pekingissä 3. tammikuuta.­

Koronavirusta vastaan on Balistrerin mukaan kehitetty ehkä yksi parhaista rokotteista koskaan. Balistreri viittaa kahteen uutta teknologiaa edustavaan rna-rokotteeseen. Niistä BioNTechin ja Pfizerin rokote on jo saanut myyntiluvan EU:n alueelle, Modernan rokote on lupaputkessa.

Rna-rokotteen perusidea on se, ettei rokotetta varten tuoteta koronaviruksen osia. Sen sijaan rokote saa elimistön valmistamaan itse viruksen piikkiproteiinia, johon syntyy immuunivaste.

Ongelma on riittävän laaja tuotanto.

– Olemme liian huonoja tuottamaan rokotetta, sillä se on uutta teknologiaa.

Ajan myötä tilanne muuttuu – rna-rokotteista kehitetään todennäköisesti uusia sukupolvia, joita on nykyistä helpompi valmistaa, varastoida ja kuljettaa.

– Mutta nyt on pula ajasta. Miksi? Siksi, että virus jatkaa muuntumistaan. Variantteja tulee yhä uusia, sillä muuntumista on mahdoton estää. Se on luonnollista. Virus kehittyy koko ajan hieman entistä paremmaksi. Voi myös syntyä muunnoksia, jotka tarttuvat entistä nopeammin eläimestä ihmiseen. Sillekään me emme voi mitään.

– Mitä kauemmin odotamme, sitä enemmän muutoksia kertyy. Jossakin vaiheessa niitä on liikaa, jotta rokote toimisi. Siksi meillä on kiire.

Saksalaisen BioNTechin ja yhdysvaltalaisen Pfizerin rokotteesta on pulaa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.­

Euroopan unionin pitäisi Balistrerin mukaan toimia tässä tilanteessa kerrankin jämäkästi, sillä tavalla kuin unionin pitäisi: tehdä lääkeyhtiöiden kanssa sopimukset rokotetuotannon laajentamiseksi.

– Jos Eurooppa saa yhä useamman lääkeyhtiön mukaan valmistamaan lisää rokotteita, rokotusohjelmat nopeutuvat valtavasti. Silloin epidemia on ohi kesään mennessä. Mutta jos sopimuksia ei synny, pelkään että rokotusohjelma jää liian hitaaksi.

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan virusvektorirokote saattaa vielä pelastaa tilanteen. Sitä on suhteellisen helppo valmistaa, annoksia on runsaasti jo valmiina, ja tuote on logistiikaltaan helpompi kuin rna-rokotteet.

– Se ei ole aivan yhtä tehokas kuin rna-rokotteet. Mutta sen ei pidäkään olla täydellinen. Emme tarvitse rokotteiden Graalin maljaa, meidän tarvitsee vain pysäyttää pandemia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?